Ulkomaalaistaustaiset synnyttäjät merkittävä osa väestönkehitystä
Synnyttäjien palvelutarpeet moninaistuvat.
Jo 17,3 prosenttia kaikista synnyttäjistä oli ulkomaista syntyperää vuonna 2023. Osuus vaihtelee alueittain merkittävästi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osuus oli 38 prosenttia synnyttäjistä. Etelä-Pohjanmaalla osuus jäi viiteen prosenttiin.
Ensimmäistä kertaa julkaistavat tiedot perustuvat THL:n julkaisuun , jossa tutkittiin ulkomailla tai Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä terveyttä vuosina 2010–2023. Tietoja verrataan suomalaistaustaisten vastaaviin tietoihin.
Synnytysmäärien kehitys kuvastaa väestörakenteen muutosta
Suomalaistaustaisten synnytysten määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2010 jälkeen, koronaepidemian aikaista tilapäistä nousua lukuun ottamatta.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten synnytysten määrä kasvoi noin 9 prosenttia vuosien 2010 ja 2023 välillä. Vuonna 2010 ulkomaalaistaustaisilla synnyttäjillä oli 4 802 synnytystä, kun vuonna 2023 luku oli jo 7 136.
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien määrä on edelleen pieni, mutta määrä on kasvussa.
– Tiedot kertovat muuttuvasta Suomesta ja ohjaavat meitä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Kun väestörakenne muuttuu, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen on kehityttävä vastaamaan entistä monimuotoisempaa asiakaskuntaa, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio tiedotteessa .
Erot kivunlievityksen käytössä kaventuneet
Synnytyskäytäntöjen muutokset kertovat osaltaan ulkomaista syntyperää olevien kokemuksista palvelujärjestelmässä.
Kivunlievityksen käyttö on yleistynyt kaikissa ryhmissä. Aiemmin vähemmän kivunlievitystä saaneiden, kuten Afrikasta kotoisin olevien synnyttäjien, kohdalla ero suomalaistaustaisiin on kaventunut selvästi.
Samalla keisarileikkausten ja synnytysten käynnistysten määrä on kasvanut koko väestössä.
– Eri maista tulleiden synnyttäjien väliset erot kivunlievityksen käytössä ovat tasoittumassa, mikä voi viitata parempaan saavutettavuuteen ja vuorovaikutukseen hoitohenkilöstön kanssa. On tärkeää varmistaa, että kaikki synnyttäjät saavat riittävästi tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuden osallistua hoitoratkaisuihin, sanoo THL:n suunnittelija Sara Austero .
Ulkomaalaistaustaiset käyvät hieman harvemmin neuvolassa
Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset käyvät neuvolassa hieman harvemmin kuin suomalaistaustaiset tai Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset.
Vuonna 2023 suomalaistaustaiset kävivät tarkastuskäynneillä keskimäärin 13,3 kertaa, kun ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset kävivät keskimäärin 12,4 kertaa.
– Vaikka ero keskiarvoissa ei ole suuri, se voi heijastaa taustalla olevia rakenteellisia esteitä, kuten kielimuuria, epävarmuutta tai tietämättömyyttä järjestelmän toiminnasta tai aiempia heikkoja palvelukokemuksia. Neuvolapalveluiden saavutettavuuden varmistaminen kaikille perheille on keskeistä yhdenvertaisen perhe- ja äitiysterveydenhuollon toteutumisessa, Kuusio kuvaa.
