Terveydenhuolto

Unelmien koronarokote

Onnistuvatko vahvemman limakalvoimmuniteetin tuottaminen ja immuunivastetta kiertävien virusvarianttien taklaaminen?

Anne Seppänen
Jussi Helttunen
Helsingin yliopiston virologian osastolla on tehty tilaustutkimusta suomalaista nenään annettavaa koronarokotetta varten. Kuvassa teknikko Sanna Mäki työssään.

Unelmien koronarokote estäisi tartunnan ja tartuttamisen, antaisi pitkäaikaisen suojan eri variantteja vastaan ja olisi turvallinen. 

Saadaanko sellaista kehitettyä koskaan?

Maailmalla on parhaillaan kliinisessä vaiheessa noin 160 lihakseen pistettävää rokotetta. Limakalvoille annosteltavia rokotteita on kliinisessä vaiheessa vajaat parikymmentä.

– Olen optimisti: eteenpäin päästään, mutta haaste on kova. Parempia rokotteita saadaan ilman muuta, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela

– Nykyisten rokotteiden antama suoja tartuntaa vastaan on kiusallisen vähäinen, vaikka ne suojaavat kovalta taudilta ja pelastavat ihmishenkiä. Rokotteelta on lupa odottaa enemmän, hän sanoo.

Saksela on mukana kehittämässä suomalaista nenään annettavaa koronarokotetta.

Jussi Helttunen
– Eteenpäin päästään, mutta haaste on kova, uskoo virologian professori Kalle Saksela.

Auttaisiko adjuvantti?

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta näkee, että uuden sukupolven rokotteissa suurimpia tulevaisuuden toivoja ovat tällä hetkellä proteiiniadjuvanttirokotteet, sekä uudenlaiset mRNA-rokotteet, jotka olisivat stabiilimpia eri lämpötiloissa ja kohdentuisivat useampaan antigeeniin kuin vain koronaviruksen piikkiproteiiniin. 

Proteiiniadjuvanttirokotteilta toivotaan pitkäaikaisempaa tehoa niiden sisältämän adjuvantin eli tehosteaineen vuoksi. 

Suomessa jo käytössä oleva Novavaxin Nuvaxovid-rokote on proteiiniadjuvanttirokote. Siitä on olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan sen mRNA-rokotteen tehosteeksi saaneilla nuorilla aikuisilla oli vähemmän läpilyöntitartuntoja kuin muilla. 

– Ajatellaan, että Nuvaxovid antaisi laajapohjaisen suojan eri variantteja vastaan, kiitos adjuvantin, Nohynek kertoo.

Nuvaxovidia on kuitenkin käytetty varsin vähän, ja siksi analyysi on vaikeaa.

– Myös SanofiGSK:n proteiiniadjuvanttirokotteestaan saamat tulokset ovat aika lupaavia, Nohynek sanoo.

Jussi Helttunen
Teknikko Sanna Mäki pipetoi ravintonestettä soluille 96-kuoppalevyyn.

Limakalvoimmuniteetti voisi suojata tartunnalta

Kalle Sakselan mielestä rokotekehityksen kaksi keskeisintä ongelmaa ovat se, miten saadaan tuotettua vahvempi limakalvoimmuniteetti ja se, miten taklataan aina vain taitavammin immuunivastetta kiertävät virusvariantit.

– Laajalti uskotaan, että nenään sumutettavan rokotteen tuottama limakalvoimmuniteetti antaisi vahvemman suojan tartunnalta kuin lihakseen pistettävä rokote. Eläinmalleista tiedetään, että näin onkin. On rokotetekninen kysymys, kuinka tehokkaasti limakalvoimmuniteetti saadaan tuotettua. Ihmisissä tämä on kuitenkin osoittautunut haastavammaksi kuin eläinmalleissa, Saksela sanoo.

Esimerkiksi Astra Zeneca sai kehittämällään nenäsumuterokotteella hyviä tuloksia apinamalleissa, mutta kokeet ihmisillä epäonnistuivat ja rokotteen kehitys lopetettiin.

Intiassa sen sijaan on jo paikallinen myyntilupa nenän kautta annettavalle rokotteelle, samoin Kiinassa keuhkoihin hengitettävälle rokotteelle.

Limakalvorokotteiden käytännön haaste on, miten saada ne tehokkaiksi. Virusvektorit tulee saada tuottamaan runsaasti antigeeniä kyllin monissa kohdesoluissa, jotta syntyisi riittävän voimakas immuunivaste.

– Mutta vaikka saataisiin kuinka hyvä immuunivaste ja limakalvoimmuniteetti, kiertävätkö uudet variantit silti vastetta liian taitavasti? Saksela pohtii.

Jussi Helttunen
Yliopistotutkija Riku Fagerlund mittaa koronaviruksen infektiokykyä luminesenssin avulla.

Vasta-aineita mitä kohtaan?

Tartunnan estämisessä avainasia ovat neutraloivat vasta-aineet, joita kiertää veressä ja joita eritetään limakalvoille. 

Neutraloivat vasta-aineet kohdistuvat piikkiproteiiniin, ja siinä valtaosin vain sen reseptoria sitovaan pieneen RBD-osaan, joka varioi helposti.

– Tiedetään, että joihinkin muihin kohtiin piikkiproteiinia kohdistuvat, kuten myös tietyt RBD-vasta-aineet, jotka eivät estä reseptoriin sitoutumista, voivat kuitenkin olla tehokkaasti neutralisoivia. Nämä vasta-aineiden sitoutumiskohdat ovat varianttien välillä paljon paremmin säilyneitä, ja virus ei ehkä kykene niitä helposti muuttamaan elinkykyisyytensä kärsimättä. Ehkä tulevaisuudessa pystytään kehittämään rokotteita, jota tuottavat vasta-aineita juuri niitä kohtaan, Saksela sanoo.

Sellaisiakin näkemyksiä on esitetty, ettei ratkaisu olisi neutralisoivissa vasta-aineissa, vaan rokotteiden pitäisi pystyä tuottamaan voimakas, limakalvoilla aktiivinen T-soluimmuniteetti. 

Lue myös

– Jotkut tutkijat uskovat, että T-soluvaste voitaisiin valjastaa niin tehokkaaksi ja kohdistaa niin säilyneisiin kohtiin, että sama rokote voisi estää niin covidia kuin vanhoja tuttuja flunssakoronaviruksia. 

Yhtenä rokotekehityksen haasteena on ilmiö nimeltä original antigenic sin. Se tarkoittaa sitä, että aiemmin rokotetun tai taudin sairastaneen ihmisen immuunijärjestelmä ei välttämättä muodosta sopivia neutraloivia vasta-aineita, kun ihminen rokotetaan vähän erilaisella rokotteella. Sen sijaan immuunijärjestelmä vahvistaa vanhaa vastetta, josta ei ole apua uutta virusvarianttia vastaan.

Jussi Helttunen

Kaiken takana on raha

Rokotteiden kehittäminen on bisnestä ja se, kehitetäänkö unelmien koronarokotetta koskaan, on myös raha-asia.

– Jenkeissä on nähty ensimmäiset merkit siitä, ettei valtio tule rahoittamaan rokotetutkimusta samaan tapaan kuin pandemian alussa, Nohynek sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hanna Nohynek muistuttaa, että rokotekehitykseen vaikuttavat myös taloudelliset reunaehdot.

Olennaista on, mikä on rokotteen tarve.

Nohynek ennakoi, että todennäköisesti koronarokotteiden kliiniset tutkimuksen vähenevät lähitulevaisuudessa.

– Uusia rokotteita tulee pysyvästi markkinoille vain jatkuvaan tarpeeseen. Kyse on taloudellisesta kannattavuudesta. Rokotteiden kehittäminen ja valmistaminen länsimaisissa demokratioissa on olennaisesti sidoksissa sijoituksen tuottamaan voittoon osakkeen omistajille. Rokotteita, joille ei ole isoa markkinaa, kehitetään ja tuotetaan aika vähän, Nohynek toteaa.

– Tosin esimerkiksi Kiinassa voi olla eri lainalaisuudet, hän huomauttaa.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030