Unihäiriöiden aiheuttamat pitkät sairauspoissaolot nelinkertaistuneet
Yli 9 000 suomalaista sai viime vuonna sairauspäivärahaa psykiatristen unihäiriöiden vuoksi.
Pitkät sairauspoissaolot unihäiriöiden vuoksi ovat yleistyneet sekä miehillä että naisilla, mutta erityisesti 35–54-vuotiailla naisilla.
Sairauspäivärahan saaminen psykiatrisen unihäiriön perusteella nelinkertaistui vuodesta 2010 vuoteen 2022.
Yli 9 000 suomalaista sai viime vuonna sairauspäivärahaa psykiatristen unihäiriöiden vuoksi. Psykiatristen unihäiriöiden aiheuttamien pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on nelinkertaistunut vuodesta 2010.
Tutkijoiden mukaan unihäiriöiden yleistymiseen kannattaa suhtautua vakavasti.
– Uniongelmien yleistyminen on tietysti ennen kaikkea kansanterveydellinen ongelma, koska univaje on selkeä terveysriski, mutta samalla myös kansantaloudellinen, koska unen puute heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi tiedotteessa.
Tilapäisiä uniongelmia ei katsota sairaudeksi, mutta pitkäkestoiset ongelmat voidaan diagnosoida unihäiriöiksi.
Tautiluokituksessa on kahdenlaisia unihäiriöitä. Tässä tutkijat tarkastelivat psykiatrisia unihäiriöitä, joista tavallisin on ei-elimellinen unettomuus. Sen sijaan elimellisiä unihäiriöitä, kuten uniapneaa, ei tarkasteltu.
Psykiatristen unihäiriöiden aiheuttaman pitkien sairauspoissaolojen kasvu tyrehtyi toistaiseksi vuonna 2022.
– Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voida vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kertoo Perhoniemi.
Masennus voi lisätä psykiatrisia unihäiriöitä
Pitkät sairauspoissaolot psykiatristen unihäiriöiden vuoksi ovat yleistyneet sekä naisilla että miehillä. Naisilla yleistyminen on kuitenkin ollut voimakkaampaa.
Eri ikäryhmät eroavat toisistaan naisilla ja miehillä pitkälti samalla tavalla. Sairauspäivärahan saaminen psykiatristen unihäiriöiden vuoksi on yleisintä 35–54-vuotiailla ja harvinaisinta 16–24-vuotiailla. Erityisen yleistä se on 35–54-vuotiailla naisilla.
Psykiatrisia unihäiriöitä voivat lisätä esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuus, jotka ovat myös yleistyneet merkittävästi 2010-luvun puolivälistä lähtien. Myös työelämän ja elintapojen muutoksilla voi olla merkittävää vaikutusta unihäiriöiden yleistymiseen. Esimerkiksi henkisesti kuormittava työ voi haitata unta.
Piileekö tilastotietojen takana lisää unettomuutta?
Rekisteritieto suomalaisten sairauksista on kansainvälisesti verrattuna erittäin laadukasta. Kuitenkin rekisteritiedossa on nykyisellään puutteita. Esimerkiksi se, että Kelan sairauspäiväraharatkaisuihin merkitään vain pääasiallinen työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus.
Lääkärinlausuntoon on saatettu kirjata sekä unihäiriö että jokin muu mielenterveyden häiriö. Esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö saatetaan kirjata päädiagnoosiksi Silloin rekisteritiedoista ei selviä, onko sairauspoissaolon taustalla myös uniongelmia.
Lisäksi uniongelmista voi aiheutua lyhyitä sairauspoissaoloja, joista ei makseta sairauspäivärahaa ja jotka jäävät kansallisten tilastojen katveeseen.
