Vain joka kymmenes täytti tavoitteet – professori toivoo lisää elintapatukea kakkostyypin diabeetikoille
Erityisesti painonhallintaan pitäisi panostaa enemmän ja lääkehoitoa voisi kohdentaa sitä eniten tarvitseville, sanoo kansanterveystieteen professori Tiina Laatikainen.
Kakkostyypin diabeteksen elintapahoitoon tarvitaan lisää tukea, katsoo kansanterveystieteen professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa erityisesti painonhallintaan pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
– Kahden keskeisimmän riskitekijän, sokeritasapainon ja kolesterolin, suhteen meillä päästään jo varsin hyvin hoitotuloksiin. Nyt olisi syytä kiinnittää huomiota myös muihin lisäriskiä ja komplikaatioita aiheuttaviin tekijöihin, Laatikainen sanoo.
Painonhallinnan lisäksi tämä tarkoittaisi muun muassa verenpaineen hoitoa ja tupakoinnin lopettamisen tehokkaampaa tukemista. Laatikainen on mukana tutkimusryhmässä, jonka aiheeseen liittyvä tutkimusartikkeli julkaistiin aiemmin Primary Care Diabetes -tiedelehdessä.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2023–24 yli 10 000:ta pohjoiskarjalaista aikuista, joilla on kakkostyypin diabetes. Vain runsas kymmenesosa oli saavuttanut kaikki viisi tutkimuksessa tarkasteltua hoitotavoitetta. Niiden mittareina olivat sokeritasapaino, LDL-kolesteroli, painoindeksi, verenpaine ja tupakoimattomuus.
Yli puolella tutkituista oli vähintään kaksi riskitekijää, jotka eivät olleet hoitotasapainossa tai suositeltujen arvojen sisällä.
Laatikainen toivoo myös yhteiskunnallisen tason toimia esimerkiksi painonhallinnan ja suolan saannin vähentämisen tueksi.
– Ja nythän lihavuudenkin hoitoon on käytettävissä myös uusia lääkkeitä, jotka selvästi ovat tehokkaampia. Pitäisi tarkastella, että lääkehoitoa kohdennettaisiin juuri niille, joilla olisi suurin tarve.
