Vain murto-osa epäillyistä koronarokotekuolemista osoittautuu todeksi
THL on tarkastellut viime vuodelta 12 kuolemaa, joihin oikeuslääkäri on arvioinut rokotteella olleen vaikutusta.
Tilastokeskuksen perjantaina julkaiseman raportin perusteella on todettu kuuden menehtyneen vuonna 2021 koronarokotuksiin liittyen. Heistä nuorin kuului 20–24-vuotiaiden ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Koronarokotteen haittavaikutus oli lisäksi myötävaikuttavana syynä 15 henkilön kuolemassa.
Valtaosa Suomessa annetuista koronarokotteista on annettu BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokotteella. Suurimmassa osassa kuolemista, joissa rokotteen epäillään aiheuttaneen tai myötävaikuttaneen kuolemaan, on rokotteena ollut Comirnaty. Muutamassa tapauksessa rokotteena on ollut AstraZeneca, joka ei enää ole käytössä Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo Lääkärilehdelle.
THL on tarkastellut koronarokotuksiin liittyviä oikeuslääketieteellisiä kuolinsyytutkimuksia vuodelta 2021. Tämä tarkastelu on kohdistunut 12 kuolemaan, joissa oikeuslääkäri on arvioinut rokotteen aiheuttaneen tai myötävaikuttaneen kuolemaan.
Näistä 12 tapauksesta yhdeksällä oli jokin perussairaus tai vakavalle koronataudille altistava riskitekijä ennen ensimmäistä koronarokotettaan.
Oikeuslääkäri etsii syy-yhteyttä
Tapauksissa, joissa epäillään rokotteen olevan kuoleman aiheuttaja, tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Tuolloin epäillään kuoleman johtuvan lääketieteellisestä hoidosta, jollaista myös rokottaminen on.
Syytä menehtymiseen epäillään käytössä olevien tapahtumatietojen ja löydösten perusteella. Ajallisen yhteyden tulee olla selkeä.
– Rokotteen jälkeen tulee ilmetä sellaisia reaktioita, joita ei muuten olisi odotettavissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Sirkka Goebeler.
– Tuolloin potilaan ennen rokotusta ollut kunto muuttuu nopeasti ja tulee täysin odottamattomia sairauden oireita.
Tämä tapahtuu yleensä parissa päivässä, joskus myöhemminkin. Havaittavissa tulee olla syy-yhteys, joka ei liity potilaan tavalliseen sairauteen. Tällainen voi olla esimerkiksi poikkeuksellinen veritulppa tai harvinainen tulehdusreaktio.
– Nämä ovat valistuneita asiantuntija-arvioita, jotka perustuvat paitsi ajalliseen yhteyteen, myös epäilyyn syy-yhteydestä.
Rokote voidaan arvioida myös myötävaikuttavaksi tekijäksi kuolemaan. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi iäkäs monisairas ihminen, joka saa rokotteen jälkeen korkean kuumeen ilman muuta selkeää syytä.
– Tällöin ei aina ole oikeuslääketieteellistä selvitystä tehty, vaan kyseessä on ensisijaisesti hoitavan lääkärin arvio tilanteesta.
Jos kuoleman epäillään aiheutuneen rokotteesta, poliisi määrää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tehtäväksi.
Vain murto-osa epäilyistä osoittautuu tosiksi
Suomessa ilmoitetut rokotteiden haittavaikutukset tallennetaan Fimean haittavaikutusrekisteriin. Täältä tiedot siirretään Euroopan lääkevirastolle (Ema) ja THL:lle. Ilmoituksen voi tehdä paitsi terveydenhuollon ammattilainen, myös kuka tahansa. Erityisesti vakavista ja odottamattomista haittavaikutuksista kehotetaan ilmoittamaan.
Haittavaikutuksista ilmoittaminen on vapaaehtoista, joten rekisteri ei ole aukoton. Fimeaan on tehty tämän vuoden elokuun puoliväliin mennessä haittavaikutusilmoitus 176 tapauksesta, jossa rokotteen saanut henkilö on menehtynyt.
Ilmoituksista 147 tehtiin vuonna 2021, joista Fimealla on ollut käytössä 27 tapauksesta oikeuslääketieteelliseen ja 34 tapauksessa lääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen perustuva kuolintodistus. Näistä alle viidessä henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan. Lisäksi yhdeksässä tapauksessa koronarokotteen on arvioitu myötävaikuttaneen henkilön menehtymiseen.
Kaikissa muissa tapauksissa kuoleman on katsottu johtuvan muista syistä. Niissä vuoden 2021 ilmoituksissa, joista ei ole saatu kuolintodistusta, käy valtaosassa haittavaikutusilmoituksista ilmi jokin muu kuolinsyy kuin rokote, eikä rokotteella arvioitu olleen vaikutusta henkilön menehtymiseen.
Hyöty-haitta-analyysi rokottamisen puolella
Vuoden 2022 tilanne poikkeaa vuodesta 2021. Tällä hetkellä ei ole käytössä kaikkia niitä rokotteita kuin vuotta aiemmin. Rokotteet ovat olleet enemmän myötävaikuttavia kuin varsinaisia kuolemansyyn aiheuttajia.
– Olemme tehneet suosituksiimme muutoksia nopeasti niiden signaalien ja tietojen perusteella, joita olemme saaneet esimerkiksi Euroopan lääketurvallisuusvirastolta ja muilta mailta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
– Viranomaisyhteistyö on hyvin saumatonta yli maa- ja viranomaisrajojen.
Tällä hetkellä rokotustilanteessa ei nyt julkaistujen tietojen valossa ole mitään uutta, nykyiset käytännöt saavat jatkua ennallaan. Suosituksiin tehdään muutoksia, jos aihetta on.
– Kun ottaa huomioon, kuinka vakava korona on, hyöty-haitta-analyysi on ehdottomasti rokottamisen puolella erityisesti riskiryhmiin kuuluvien ja iäkkäiden kohdalla ja toki heilläkin, joilla ei mitään aiempaa suojaa ole.
Loppuvaiheessa elämää olevien hyvin hauraiden ihmisten osalta kannattaa harkita, onko rokotteesta enemmän hyötyä vai haittaa. Tuolloin lieväkin kuumereaktio voi viedä vähäisiä voimia, Nohynek muistuttaa.
Fimean ja Tilastokeskuksen luvut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tämä johtuu eroista hoitavien lääkärien ja asiantuntija-arvioiden välillä.
