Varsinais-Suomen hyvinvointialue luopui lomautuksista
Pysyvien säästöjen saavuttamiseksi edellytetään yt-neuvotteluiden aloittamista elokuussa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) valitsi lomautuksiin tähtäävien yt-neuvottelujen sijaan vapaaehtoiset keinot kuten talkoovapaat 14 miljoonan nopeiden säästöjen saavuttamiseksi.
Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutuksista edellytetään raportointia hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Varhan henkilöstömenot ovat yli 1,2 miljardia euroa vuodessa.
– Talouden tilanne on todella vakava. Mitä pidempään alijäämän kasvu jatkuu, sitä hankalampien päätösten edessä olemme. Varhassa on tehty päämäärätietoisesti töitä ammattilaisten arvostuksen eteen ja tätä tavoitetta noudatamme myös vaikeimmissa päätöksissä, hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja kertoo tiedotteessa .
Alkuvuoden talouskehitys ennakoitua heikompi
Aluehallitus käsitteli tiistain kokouksessa vuoden ensimmäisen neljänneksen talouskehitystä. Varhan vuoden 2024 ensimmäisen osavuosikatsauksen perusteella vuoden 2024 talouden alijäämä nousee talousarvion noin 85 miljoonasta noin 163 miljoonaan euroon.
Jotta Varha kykenee noudattamaan valtiovarainministeriön edellyttämää ja hyväksymää tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa, on vuoden 2024 aikana kyettävä saavuttamaan lisäsäästöjä.
Hallituksen päätöksellä yhteisöllisyysrahasta luovutaan ja henkilöstöetuisuudet arvioidaan kokonaisuutena osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Päivitetty taloudellisuus- ja tuottavuusohjelma tuodaan hallitukselle kesäkuussa.
Yt-neuvottelut elokuussa
Pysyvien säästöjen saavuttamiseksi hallitus edellyttää yt-neuvottelujen käynnistämistä elokuussa ja kesäkuussa arviota ylimmän johdon yt-neuvottelujen tarpeesta ja toteutuksesta.
Lisäksi säästötoimenpiteitä haetaan poliittisesta päätöksenteosta esitettäväksi valtuustolle kesäkuussa. Taloustilanteen johdosta on syytä käynnistää neuvottelut myös valtion suuntaan rahoituksen ja palveluiden turvaamiseksi.
– Arvonamme on toimia arvostavan yhdenvertaisesti. Olemme yksimielisesti hallituksessa lähteneet siitä, että tilanteen korjaaminen oikealle uralle vaatii nyt vastuunkantoa koko organisaatiolta poliittisesta päätöksenteosta henkilöstöön, ylin johto mukaan lukien, Vauranoja toteaa.
