Vielä sivuroolissa
Opiskelijat toivovat lisää etälääketieteen koulutusta, koska he tarvitsevat taitoja työelämässä yhä enemmän.
Oulu aloitti etälääketieteen opetuksen ensimmäisenä yliopistona vuonna 2016.
Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikön FinnTelemedicum-tutkimusryhmä toimii lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa ja tekee opetuksessa yhteistyötä muiden tutkimusyksiköiden kanssa.
– Yleislääketieteen opetuksesta vastaava Väestöterveyden tutkimusyksikkö on ollut meillä sillä tavalla edistyksellinen, että se otti e-health-teemapäivän vuonna 2016 kandien perusopetukseen, kertoo terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen.
"Koulutus tulee aina jäljessä siihen nähden, miten maailma muuttuu."
Viidennen vuosikurssin pakollinen teemapäivä sisältää laajan kattauksen sähköisiä terveydenhuollon palveluja. Silloin käydään läpi kansallisen sähköisen terveydenhuollon opetussuosituksen 12 kohtaa.
Luennolla käsitellään etävastaanottojen hyviä käytäntöjä ja huomioon otettavia asioita. Tämä on ollut Oulussa pakollista opetusta vuodesta 2016.
Hyvää palautetta opiskelijoilta
Ennen koronapandemiaa viidennen vuoden opiskelijat opettelivat chat-vastaanottoa olemalla joko lähettävässä tai vastaanottavassa päässä. Korona-aikana tehtäväosiot menivät verkkoon.
Luennolla puhutaan myös siitä, miten kansalaiset käyttävät hyvinvointialueiden digihoitoalustaa.
Kuudennen vuosikurssin yleislääketieteen ryhmäopetuksessa käsitellään potilaan kohtaamista vastaanotolla. Siinä etävastaanotto on yksi tilanne muiden joukossa.
Valinnaisella verkkokurssilla Basics in eHealth for Medical Students on muun muassa etävastaanottoja pitäneen henkilön luento, jossa hän kertoo kokemuksistaan. Luentoon sisältyvät keskustelu- ja tehtäväosuudet. Kurssiin voivat osallistua ristiinopiskellen myös muiden yliopistojen opiskelijat.
Palaute etälääketieteen opetuksesta on ollut Reposen mukaan myönteistä. Opiskelijat pitävät opetusta tarpeellisena, koska he tarvitsevat taitoja työelämässä. Lisääntyvä osa terveydenhuollon palveluista tarjotaan etänä.
"Tavoitteita yhtenäistettävä"
Reposen mielestä hyvällä etävastaanotolla on oikea hoidon rajaus, eli on mietitty, mitkä ongelmat sopivat ja mitkä eivät sovellu siellä käsiteltäviksi.
Myös vuorovaikutukseen potilaan kanssa on kiinnitettävä huomiota, koska etäkanavissa välittyy kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista vähemmän tietoa, eikä potilaan fyysinen tutkiminen ole mahdollista.
Reponen tähdentää, että etälääketieteen koulutuksen tavoitteita pitäisi vastaisuudessa yhtenäistää kansallisesti. Yliopistojen kesken tulisi pohtia, mitä tulevien lääkäreiden täytyisi etälääketieteestä hallita.
– Vaikka etälääketieteen opetus ei näy kaikkien yliopistojen opetussuunnitelmissa erillisenä, erikoisalat jo opettavat potilaan kohtaamista eri menetelmillä. Meillä tämä teema on sanoitettu auki.
Pääpaino lähivastaanotoissa
Etälääketiedettä tulisi sisällyttää nykyistä enemmän opintokokonaisuuksiin loppuvaiheen opinnoissa, katsoo Oulun yliopiston viidennen vuoden lääketieteen opiskelija, Medisiinariliiton puheenjohtaja Matin Moradi.
Niukkojen resurssien ja täyden tutkinto-ohjelman vuoksi hän ei usko, että etälääketiede voisi olla oma opintokokonaisuutensa.
– Opetuksessa keskitytään lähivastaanottoihin. Lisäksi olisi hyvä opettaa, miten potilaan asian pystyy viemään eteenpäin turvallisesti ja oikein etävastaanotolla.
Opiskelijat kyllä puhuvat etälääketieteen asioista, mutta perusopetusvaiheessa heitä mietityttää enemmän oma osaaminen lähivastaanotoilla.
Vaatii kokemusta
Moradi ei ole vielä opiskellut etälääketiedettä. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työnantajat lisäävät digitaalisia palvelumuotoja ja siksi etälääketieteen opetus olisi hyvä sisällyttää peruskoulutukseen.
Opetusvastuu pitäisi olla hänen mielestään yliopistolla, ei työnantajalla.
– Toki työnantajalla tulisi olla perehdytysvastuu työnkuvaan.
Moradi korostaa, että etävastaanotot vaativat runsaasti kokemusta lääkärin työstä. Opiskelijan tulisi tehdä mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan etävastaanottotyötä, koska siinä korostuvat erilaiset asiat kuin lähivastaanotossa.
– Joitakin koetuloksia tai jatkohoito-ohjeita voi opiskelijakin antaa, mutta seniorin valvonnan alaisena.
Turussa valinnaiskurssi
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on järjestänyt yhdessä Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon kanssa kandeille etävastaanotoista valinnaiskurssin, jossa on ollut viisi kolmen tunnin opetusjaksoa.
Lisäksi kussakin oppiaineessa käydään läpi etävastaanottoa koskevia asioita. Turun yliopiston sisätautiopin professori Markus Juonala toimii vastuuopettajana valinnaiskurssilla.
Kurssille on vuosittain osallistunut noin 50 henkilöä. Kutsua on levitetty myös erikoistuville lääkärille.
Kandien tulisi Juonalan mukaan ymmärtää, että etävastaanotoista on hyötyä, mutta myös riskejä. Ensin pitäisi olla hallussa tietyt perusteet potilaiden hoitamisesta lähityössä. Kun kokemusta on kertynyt riittävästi, voi tehdä myös etätyötä.
Hänestä jokaisen oppiaineen olisi hyvä käydä läpi opintojen sujuvana osana omasta näkökulmastaan, mitä etänä voi tehdä ja mitä ei.
Hyvällä etävastaanotolla otetaan potilaan asiat huomioon niin, että pystytään tekemään järkevää diagnostiikkaa.
– Lääketieteellinen järki täytyy olla mukana. Samat kriteerit pitää täyttyä kuin muussakin lääketieteellisessä toiminnassa.
Tampereella vielä vähäistä
Tampereen yliopiston professori Tuomas Koskela sanoo, että etälääketieteen koulutus on vielä vähäistä.
Tampereen yliopiston medisiinarit ovat tutkimuksen mukaan toivoneet lisää digitaaliseen lääketieteeseen ja sähköisiin palveluihin liittyvää koulutusta, koska terveydenhuolto on voimakkaasti digitalisoitumassa.
– Koulutus tulee aina jäljessä siihen nähden, miten maailma muuttuu, Koskela sanoo.
Tampereella on pari kertaa järjestetty lääketieteen opiskelijoille yleislääketieteessä valinnaiskurssi, joka koostuu neljästä tapaamisesta ja verkkokurssista. Siinä käsitellään terveydenhuollossa käytettäviä digitaalisia välineitä ja järjestelmiä, vuorovaikutusta digitaalisissa kanavissa, tietoturvallisuutta ja hoidon jatkuvuuden merkitystä.
Lisäksi perusterveydenhuollon kurssilla on kaikille opiskelijoille pakollista moniammatillista digitaalisten palveluiden ja teknologioiden opetusta, jossa harjoitellaan muun muassa hoitaja-avusteista etävastaanottoa ja päätöksentekoa rajatun tiedon varassa.
Yleislääketieteen lisäksi muilla oppialoilla ei Tampereella opeteta etävastaanottoja.
Digikanavat osaksi muuta hoitoa
Tällä hetkellä digikanavat ovat aika erillisiä yksiköitä, jotka täytyisi saada osaksi muuta hoitoa ja palvelujärjestelmää, sanoo Koskela.
Tuttu lääkäri pystyy myös etäkanavien kautta hoitamaan potilaitaan. Jos potilasta ei tunne, niihin liittyy merkittäviä riskejä.
Koskela toteaa, että hoidon jatkuvuus on turvattava myös digikanavissa. Olennaista on, millaisia asioita käsitellään etävastaanotoilla.
– Ne soveltuvat tiettyjen yksinkertaisten asioiden hoitoon. Toivottavasti etävastaanottojen rooli selkiytyy jatkossa.
Koskela muistuttaa Lääkäriliiton etälääketieteen suosituksesta ja perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan Hyvä Käytäntö -konsensussuosituksesta: Vastavalmistuneiden ja opiskelijoiden pitäisi ensisijaisesti opetella kliinistä työtä lähivastaanotoilla.
– Täytyy olla riittävä kokemus lähityöstä, ennen kuin voi hoitaa potilaita etänä. Tätä yritämme jo koulutuksessamme korostaa.
Opiskelijan pitää oppia perusperiaatteet, jotka täytyy ottaa huomioon vuorovaikutuksessa hoidettaessa potilaita etänä. Myös tietoturvaan ja lainsäädäntöön liittyvät asiat on hallittava.
