Viron omalääkärimallia esitellään hyvinvointialueille

Viron-malliin perehtyneen Liisa Hyssälän mukaan perhelääkärijärjestelmän vahvuuksia ovat avoimuus, ketteryys ja rehellinen rahalla ohjaaminen.

Liisa Hyssälä on alkanut kollegoineen järjestää Viron-matkoja, joilla esimerkiksi suomalaisten hyvinvointialueiden johto pääsee tutustumaan perhelääkärimalliin.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on yksi Viron omalääkärimallin aktiivisimmista puolestapuhujista Suomessa. Jäätyään eläkkeelle Kelan pääjohtajan paikalta ja Sitran tehtävistä Hyssälä on ryhtynyt konsultointiyhtiö FCG:n vanhemmaksi neuvonantajaksi, Viron-malli teemanaan.

Hyssälä pitää Viron-mallin vahvimpana ominaisuutena avoimuutta. Mallista voi Hyssälän mukaan rehellisesti sanoa, että sitä saa, mitä tilaa.

– Kun palveluiden järjestäjä ja tuottaja on selkeästi eroteltu, maksetaan siitä, mitä on tilattu. Kaikki kustannukset ovat nähtävillä, ja vain sillä tavalla voidaan parhaista käytännöistä siiloa sekä taloudellisesti että terveyspoliittisesti vaikuttavimmat.

Hyssälä alkoi perehtyä Viron-malliin aiemman sosiaali- ja terveysministeri Aki Lindénin pyynnöstä. Lindén tilasi selvityksen, jota tulivat tekemään myös Antti Kivelä ja virolainen lääkäri Madis Tiik . Selvitys valmistui maaliskuussa.

– Eihän mikään malli ole ideaali sellaisenaan omaksuttavaksi maasta toiseen vietynä. Oma historiallinen kehitys pitää ottaa huomioon, kun mallia aletaan muokata omiin tarpeisiin, Hyssälä muistuttaa.

FCG lanseerasi keväällä erityisesti hyvinvointialueiden johdolle räätälöidyn opintomatkan Viron terveysvakuutuskassaan ja terveyskeskukseen. Hyvinvointialueet voivat myös ostaa seminaaripäivän Suomessa.

– Kiinnostusta on ollut paljon. Monet haluavat tietää enemmän juuri kannustavuudesta ja siitä, että miten rahalla ohjataan, jo useampia hyvinvointialueita matkoilla emännöinyt Hyssälä kertoo.

Rehellistä rahalla ohjausta

Virossa perhelääkärimalli on ollut käytössä jo hyvin pitkään. Kehittämistyötä on tehty 90-luvun alusta alkaen, tavoitteena ennen kaikkea julkisen rahoitusjärjestelmän kestävyys sekä yleissairaanhoitopalveluiden parempi laatu ja resurssien tehokkaampi käyttö.

– Rahoitusjärjestelmä, jonka mukaan lääkärin palkka muodostuu, on aika monimutkainen. Siihen on tehty niin paljon kannustavuuselementtejä, että järjestäjä pystyy ohjaamaan järjestelmää aivan toisella tavalla kuin vaikka Suomessa, missä pääasiassa käytetään informaatio-ohjausta. Tosin nyt valtiovaranministeriö on ottamassa rahaohjausroolia, Hyssälä huomauttaa.

Perhelääkäreille on erikseen ohjattu tutkimusraha, esimerkiksi päiväkirurgisiin ja naistentautien toimenpiteisiin tarkoitettu toimintaraha, sähköiseen konsultaatioon suunnattu raha, muun muassa puheterapeutin, fysioterapeutin tai psykologin palveluihin käytettävä terapiaraha sekä erillinen raha ennaltaehkäisevään hoitoon ja kroonisten sairauksien seurantaan.

Lisäksi matkakustannuksia ja myöhäisemmän aukiolon pitämistä korvataan erillisellä rahalla.

– Minusta Viron järjestelmä on mainio esimerkki siitä, kuinka yksityiskohtaisesti voidaan rahalla ohjata, Hyssälä toteaa.

Erikoissairaanhoidon tarve vähenee

Hyssälä kuvailee perhelääkärin toimivan ikään kuin erikoissairaanhoidon portinvartijana. Tämän seuraus on nähtävissä Virossa tilastoissa.

– Erikoissairaanhoidon käyntien määrä on vähentynyt, kun yhä useampi potilas hoidetaan perusterveydenhuollossa. On myös huomattavaa, että Virossa 62 prosenttia kaikista perusterveydenhuollon kontakteista tehdään etäpalveluina, pääsääntöisesti puhelimessa, Hyssälä mainitsee.

Perhelääkäri tekee tiivistä yhteistyötä perhehoitajan kanssa. Jokaisella perhelääkärillä on listallaan 1 200–2 400 potilasta, ja jos lukema ylittää 2 000:n, pitää palkata toinen lääkäri avuksi.

– Mielestäni Viron mallissa on ketteryyttä. Siellä esimerkiksi sijaisuuksien ajaksi sovitaan eri säännöt, hyvin joustavasti, Liisa Hyssälä sanoo.

Eläköityvä ohjaa aloittelevaa

Perhelääkäriksi erikoistuminen kestää Virossa neljä vuotta. Järjestelmää ohjaava Viron terveysvakuutuskassa on perustanut hautomon, jossa valmistuva lääkäri työskentelee eläkkeelle siirtyvän perhelääkärin kanssa 1–2 vuotta, minkä jälkeen eläköityneen lista siirtyy suoraan nuoremmalle kollegalle.

– Tämän jälkeen joku toinen kokenut perhelääkäri toimii vielä juuri listan saaneen mentorina, Hyssälä selvittää.

Fyysisen ja etävastaanoton välille ei Virossa tehdä eroa, mutta vastaanoton pitää olla auki minimissään neljä tuntia päivässä.

– Mielestäni Viron mallissa on ketteryyttä. Siellä esimerkiksi sijaisuuksien ajaksi sovitaan eri säännöt, hyvin joustavasti.