Vuonna 2021 koronaan kuoli 952 henkilöä
Dementiakuolleisuus kasvoi selvästi, verenkiertoelinten sairaudet ja syövät listan kärjessä.
Suomessa kuoli koronavirustautiin vuonna 2021 yhteensä 952 ihmistä. Lisäksi tauti oli vaikuttamassa muuna kuin peruskuolinsyynä yli 200 tapauksessa. Tilastokeskus julkaisi luvut tänään perjantaina 9. joulukuuta.
Henkilöt, joilla koronavirustauti oli myötävaikuttava kuolinsyy, olivat usein monisairaita. Heistä lähes 40 prosentilla peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti ja noin 45 prosentilla muistisairaus tai syöpä.
Valtaosa koronavirustautiin kuolleista oli tilaston mukaan ikääntyneitä. Kuolemista eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä ja kuolleista lähes 80 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta.
Koronavirustautiin kuolleet olivat nuorempia kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2021 menehtyneistä enää alle viidesosa oli täyttänyt 90 vuotta, kun vuonna 2020 yli 90-vuotiaita oli neljäsosa.
Alle 65-vuotiaita kuoli koronavirustautiin 133. Tämä on 91 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vuodet eivät ole keskenään vertailukelpoiset. Suomessa koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa 2020. Vuosi 2021 oli siten ensimmäinen kokonainen epidemiavuosi.
Koronavirusrokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli kuusi henkilöä. Heistä nuorin kuului 20–24-vuotiaiden ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Koronarokotteen haittavaikutus oli lisäksi myötävaikuttavana syynä 15 henkilön kuolemassa.
Koronavirustaudin suora vaikutus vuoden 2021 elinajanodotteeseen oli miehillä -0,2 vuotta ja naisilla -0,1 vuotta. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote olisi vuonna 2021 pidentynyt 0,3 vuotta ilman koronavirustautiin kuolleita ja tyttöjen olisi pysynyt ennallaan.
Lähes puolet koronavirustaudin aiheuttamista kuolemista tapahtui Uudellamaalla. Alueella oli myös suurin suhteellinen koronakuolleisuus, 25,4 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 17,2.
Muistisairauksissa huomattava muutos
Edelleen eniten kuolemia aiheuttavat verenkiertoelinten sairaudet. Näihin menehtyi lähes 19 000 ihmistä, mikä on liki 300 enemmän kuin vuonna 2020.
Väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuitenkin väheni prosentin vuoteen 2020 nähden. Kymmenen viime vuoden aikana suhteellinen kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on pienentynyt sekä miehillä että naisilla lähes 30 prosenttia.
Lähes neljäsosa kuolemista, 13 550, liittyi kasvaimiin. Kuolleisuus kasvaimiin väheni ikävakioituna noin prosentilla. Miehillä eniten tautiryhmässä veivät keuhko- ja eturauhassyöpä, naisista rinta- ja keuhkosyöpä.
Muistisairaudet olivat kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä. Dementiaan, Alzheimerin tauti mukaan lukien, menehtyi 11 500. Tämä on lähes 800 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tautiryhmän kuolleisuus kasvoi selvästi, jopa neljä prosenttia. Heistä liki kaksi kolmasosaa oli naisia.
Naisten tapaturmakuolleisuus kasvussa
Tapaturmissa menehtyi yli 2 300 henkilöä, mikä on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Määrä vastaa neljää prosenttia kaikista kuolemista. Ikävakioitu kuolleisuus kasvoi tapaturmien osalta yli kolme prosenttia. Tämä johtuu naisten tapaturmakuolleisuuden huomattavasta lisääntymisestä (10 %). Silti kaksi kolmasosaa tapaturmaisesti menehtyneistä oli edelleen miehiä.
Kaatuminen tai putoaminen aiheutti 1 232 kuolemaa. Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa sattui yli 80-vuotiaille.
Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 646 henkeä. Tämä on 70 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Ikävakioitu alkoholikuolleisuus väheni yli 5 prosenttia edellisvuodesta. Työikäisten kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen pieneni edellisvuodesta koko väestöäkin enemmän.
Yli 60 prosenttia alkoholikuolemista johtui alkoholin käytön aiheuttamista maksasairauksista. Alkoholiperäisten maksasairauksien aiheuttamat kuolemat kuitenkin vähenivät edellisvuoteen verrattuna.
Myös alkoholimyrkytysten määrä väheni miltei 200:sta 147:ään.
