WHO:n yleiskokous hyväksyi uuden pandemiasopimuksen
Kukin WHO:n jäsenvaltio sitoutuu pandemiasopimukseen valtiosääntönsä mukaisesti.
Maailman terveysjärjestö WHO:n kokouksessa hyväksyttiin 20. toukokuuta WHO:n uusi pandemiasopimus. Yleiskokous on Genevessä 19.–27. toukokuuta. Suomen valtuuskuntaa on johtanut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen .
– Pandemiasopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä varautumista pandemioihin ja muihin terveysuhkiin. Tämä on myös Suomen etu, koska tartuntataudit eivät pysähdy maiden rajoille. Tämä nähtiin erittäin hyvin koronapandemian aikana, Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessa .
– Syntynyt sopimus noudattaa Suomen kantaa. Suomelle oli neuvotteluissa tärkeää, ettei sopimuksen myötä synny uusia velvoittavia rahoitussitoumuksia. Sen sijaan rahoituksessa hyödynnetään jatkossakin olemassa olevia rahoitusmekanismeja ja -instrumentteja, hän kertoo.
Sopimus käsitellään kansallisesti
Pandemioiden torjunnassa ja niihin varautumisessa tarvitaan muun muassa toimivia seurantajärjestelmiä sekä eri sektoreiden ja maiden välistä yhteistyötä. Sopimus sisältää erillisen kirjauksen siitä, ettei sillä siirretä kansallista toimivaltaa WHO:lle myöskään terveysuhkien aikana.
Kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee pandemiasopimuksen kansallisesti ja sitoutuu siihen valtiosääntönsä mukaisesti.
Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen käsittelee ensin hallitus, joka tekee sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle esityksen. Eduskunta käsittelee esityksen ja äänestää siitä, jonka jälkeen pandemiasopimuksen vahvistaa vielä tasavallan presidentti.
Globaaliterveyden rahoituskriisi esillä
Tänä vuonna yleiskokouksessa keskustelujen keskiössä on ollut WHO:n toimien suhteuttaminen uuteen rahoitustasoon merkittävien rahoittajien vetäytymisen ja tukileikkausten vuoksi.
WHO:n sisällä tehdään mittavaa priorisointia ja uudelleenorganisointia. Järjestön tekemää työtä ja työvoimaa tullaan vähentämään merkittävästi. Kriisi koskee laajasti globaalin terveyden ja humanitaarisen vasteen toimijoita sekä multilateraalista järjestelmää.
– WHO on uuden äärellä. Suomen näkemys on, että WHO:n rooli on erityisen tärkeä näinä epävakaina aikoina. Tarvitsemme kansainvälisen tahon, joka edistää ja suojelee globaalia terveyttä. Myös koronapandemia osoitti, että kansainvälinen tiedonkulku ja koordinoidut toimet ovat avainasemassa taistelussa pandemioita ja muita terveysuhkia vastaan, toteaa Grahn-Laasonen.
