Terveydenhuolto

Yhä useampi oli poissa töistä mielenterveyssyistä

Etenkin ahdistuneisuushäiriöistä maksettavien sairauspäivärahojen määrä on kasvanut jyrkästi.

Tiiamari Pennanen

Adobe/AOP

Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvoi viime vuonna, kertoo Kela . Ne myös nousivat yleisimmäksi sairausryhmäksi, jonka perusteella maksettiin sairauspäivärahaa. Seuraavaksi yleisimpiä olivat tuki-ja liikuntaelinten sairaudet.

Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa sai noin 95 000 eli kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä. Edellisvuoteen verrattuna saajia oli 11 000 enemmän eli 13 prosenttia.

Yleisin diagnoosiryhmä olivat masennushäiriöt (F32–33). Toisena tulivat ahdistuneisuushäiriöt (F40–48).

Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Erityisesti kasvua näkyy 16–43-vuotiailla naisilla. Heillä määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2005. Selvää kasvua on ollut myös muissa ikäryhmissä.

Lue myös

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu on voinut johtua useasta samanaikaisesta tekijästä. Näitä ovat esimerkiksi työelämän kuormittavuuden kasvu, muutokset hoitoon hakeutumisessa ja nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet.

Lisäksi koronaepidemia on lisännyt epävarmuutta, turvattomuuden tunnetta ja mahdollisia toimeentulovaikeuksia sekä vähentänyt sosiaalisia kontakteja.

Hoitoon hakeutumisen viivästyminen ja ongelmat hoidon saatavuudessa ovat voineet pahentaa ilmiötä. Myös ilmastonmuutos on voinut pidemmällä aikavälillä aiheuttaa kuormittuneisuutta ja ahdistuneisuutta.

Kirjoittajat

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030