Os status -kartoitus: kuinka osteoporoosi tunnistetaan terveyskeskuksessa?

Osteoporoosi on nopeasti kasvava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Parinkymmenen viime vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on nelinkertaistunut ja sen odotetaan yhä lisääntyvän väestön ikääntyessä. Perusterveydenhuollossa lääkäri kohtaa osteoporoosipotilaita päivittäin, mutta mahdollisuudet sairauden diagnosoimiseksi ovat vajavaiset, koska luuntiheysmittauksiin ei terveyskeskuksissa ole edellytyksiä. Myöskään luukadon todennäköisyyttä ei vieläkään tiedosteta riittävän aikaisin. Tutkimuksen aineisto osoitti, että diagnoosi tehdään pääsääntöisesti vasta murtuman jo tapahduttua. Tyypillinen osteoporoosipotilas on postmenopausaalinen nainen, jolla on pienienergiainen nikama-, ranne- tai reisiluun kaulan murtuma. Hän tupakoi, käyttää vähän maitotuotteita eikä harrasta liikuntaa säännöllisesti. Hänellä saattaa olla kortikosteroidihoito ja hänen kuukautisensa ovat loppuneet ennen 45 vuoden ikää.

Maiju Helin, Marjo Lehtonen-Veromaa, Pekka Saloranta, Christine Silvonen, Mia Venhola

Ruokavalion elintarvikkeiden rasvahappokoostumuksen muutoksen vaikutukset seerumin lipoproteiineihin

Ravinnon tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä on todettu hyödylliseksi seerumin kokonaiskolesterolitason ja LDL-kolesterolin vähentämisessä. Tätä koskevissa tutkimuksissa ruokavalion rasvahappokoostumuksen muutos on yleensä toteutettu vaihtamalla ravintorasva toisenlaiseksi. Menetelmällä, jolla omega-rasvahapot saatetaan kolloiditilaan, saadaan elintarvikkeen rasvahappokoostumusta muunnetuksi ja rasvan määrää vähennetyksi. Tällä menetelmällä valmistettujen elintarvikkeiden käytön vaikutusta seerumin lipoproteiineihin tutkittiin terveiden aikuisten ryhmässä ristikkäiskokeella, jossa vertailuruokavaliossa käytettiin vastaavia tavanomaisia elintarvikkeita. Energiansaanti oli kummassakin ruokavaliossa sama. Tutkimuksessa koe-elintarvikkeiden käytön aikana kokonaiskolesteroliarvo pieneni 6,1 % ja LDL-kolesteroliarvo 12,8 %. HDL-kolesterolissa ei tapahtunut muutosta. Vertailujakson aikana kokonais- ja LDL-kolesteroliarvot jopa hieman suurenivat.

Pasi Petäjä

Kuntoutuuko fibromyalgiapotilas?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa pitkäaikaisen kivun lisäksi ilmenee neurovegetatiivisia oireita, mielialan laskua, ahdistuneisuutta, väsyneisyyttä ja subjektiivista lihasvoiman heikkenemistä. Harjoitteluohjelmalla kuntoutuslaitoksissa on pyritty fyysisen kunnon parantamisen avulla lievittämään fibromyalgian (FM) oireita ja parantamaan työ- ja toimintakykyä. Kahden vuoden aikana Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa ensin kahden viikon ja myöhemmin 3 kuukauden (tai 6 kuukauden) kuluttua viikon seurantajaksolla tutkittiin 189:n fibromyalgiakriteerit täyttäneen potilaan kuntoharjoittelun vaikuttavuutta - väliaikana he noudattivat laadittua kotiharjoitteluohjelmaa. Tulokset osoittivat, että perinteisen kuntoutuksen keinoin fibromyalgiapotilaiden keskeiseen oireeseen, kipuun, ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan liikunnan ja harjoittelun lisääminen parantaa merkitsevästi fyysistä kuntoa jo 3 kuukauden seurannan aikana ja lisää potilaiden kokemaa tyytyväisyyttä.

Jorma V. Viitanen, Sirkku Ala-Peijari, Sisko Ronni, Ulla Karlsten, Kirsti Uoti-Reilama

Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua?

Kansaneläkelaitoksen tekemässä seurantatutkimuksessa todettiin, että keskimäärin puoli vuotta (2-12 kk) sairausvakuutuksen päivärahaa saaneista masennuspotilaista vain puolet palasi töihin vuoden kuluessa. Työkykyisistä suurin osa kärsi edelleen lievästä masennuksesta. Työhön paluuta ennakoivat nuori ikä, hyvä sosioekonominen asema, sairausloman lyhyt kesto ja masennuksen vähäinen vaikeusaste. Eläkeratkaisu ei paranna potilaiden masennusta. Eläkkeelle siirtyneet olivat edelleen usein vaikeasti depressiivisiä, ja heidän auttamisensa edellyttää erityisiä masennuksen hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka, Sirkku Rissanen

Välikorvatulehduksen mikrobilääkehoito terveyskeskuksessa nyt ja neljä vuotta sitten

Lasten välikorvatulehduksen hoitoon määrätään yhä liian laajakirjoisia mikrobilääkkeitä. Hankaliin ja uusiviin infektioihin tarkoitettua atsitromysiiniä määrätään yleisesti myös primaarihoitona. Vain osa potilaista saa suositusten mukaista lääkehoitoa, amoksisilliiniä ja V-penisilliiniä. Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystyksessä seurattiin, millaisia mikrobilääkkeitä lääkärit määräsivät lasten akuutin välikorvatulehduksen hoitoon vuosina 1995 ja 1999. Lääkäreitä pyydettiin perustelemaan suosituksesta poikkeava lääkevalinta. Interventioon osallistuneet lääkärit muuttivat mikrobilääkkeiden määräämiskäytäntöään selvästi suositusten mukaiseen suuntaan.

Pirjo Hauvonen, Harri Saxén, Martti Vaara

Merenkulkualan ASLAK-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna

Merenkulkualalla työskenteleville miehille järjestettyjen ASLAK-kurssien vaikuttavuutta arvioitiin käyttäen ns. kovia mittareita. Kurssit jakautuivat kolmeen jaksoon vuoden aikana. Seurannassa todettiin merkitsevät myönteiset muutokset veren rasva-arvoissa, painossa ja kliinisen rasituskokeen muuttujissa, mutta ei seerumin GT-arvossa. Suurimmat absoluuttiset muutokset tapahtuivat miehillä, joilla lähtötilanteessa mitattiin viitearvoista poikkeava tulos. Objektiivisilla ja toistettavuudeltaan hyvillä lääketieteellisillä mittareilla on paikkansa osana kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia erityisesti, kun arvio perustuu ennen-jälkeen-asetelmaan ilman vertailuryhmää.

Katariina Hinkka, Ismo Takala, Heikki Saarni

Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997

Lihavuus on Suomessa yleistä ja sen vaikutus toimintakykyyn useiden pitkäaikaissairauksien taustatekijänä merkittävä. Lihavuudesta aiheutuvien terveysmenojen suuruusluokkaa vuonna 1997 selvitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan lihavuudesta aiheutuu vuodessa 0,9-3,2 miljardin markan menot terveydenhuollossa, mikä on 1,4-7,0 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Summa on jopa suurempi kuin tupakoinnista aiheutuva; tämä tosin johtuu tupakoitsijoiden runsaasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta, joten tupakointi on edelleen tärkein ehkäistävissä oleva kansanterveysongelma. Lihavuudesta vuodessa koituva ylimääräinen menoerä on 1 600-5 500 markkaa lihavaa henkilöä kohti. Eniten sairaalahoitomenoja aiheutti aivohalvauksen hoito, lääkemenoista taas valtaosan aiheutti verenpainetaudin hoito.

Markku Pekurinen, Marja Pokka-Vuento, Heini Salo, Ulla Idänpään-Heikkilä

Kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan laatuprojekti Helsingissä

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirtyi Helsingin kaupungin toteutettavaksi 1.1.1996 alkaen. Siirtymävaiheeseen liitettiin joukkoseulonnan laadunparannusprojekti, johon kuului yksikön sisäinen laatuauditointi, jatkuva koulutus ja oman työsuoritteen seuranta. Lisäksi kutsukäytäntöä uusittiin, jotta osanottoaktiivisuus saataisiin paranemaan. Tämä onnistuikin ja projektin aikana kohdunkaulan syövän esiasteita löydettiin enemmän kuin aiempina vuosina. Histologisesti varmennettujen vahvojen esiasteiden löydöstaajuus kaksinkertaistui vuodesta 1996 vuoteen 1998. Laadunparannusprojektiin liittyvillä toimenpiteillä seulan tehokkuutta pystyttiin parantamaan kustannuksia oleellisesti lisäämättä.

Jussi Tarkkanen, Antoine Geagea, Ahti Anttila

Kyynärtekonivelleikkaus - yleistyvä erikoistoimenpide

Nivelreuma vioittaa kyynärniveltä noin kahdella kolmasosalla reumapotilaista. Niveltuhon edetessä on tekonivelleikkaus välttämätön kivun poistamisen ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Aikaisemmin kyynärartroplastian ongelmina ovat olleet postoperatiiviset sijoiltaanmenot ja toisaalta saranaproteesien yhteydessä varhaiset aseptiset irtoamiset. Nykyään kyynärtekonivelleikkaus voidaan suorittaa siten, että siihen liittyy erittäin vähän varhaisvaiheen komplikaatioita, jos toimenpide on suoritettu ammattitaitoisesti ja kokemuksella. Leikkauksen teknisellä suorituksella on - kuten tekonivelkirurgiassa yleensäkin - keskeinen asema, kun pyritään hyvään lopputulokseen. Kyynärtekonivelleikkausten ohjaaminen muutamaan reumaortopediaa suorittavaan sairaalaan Suomessa olisi tärkeää hyvien leikkaustulosten saavuttamiseksi. Reumapotilaita hoitoon ohjaavien henkilöiden pitäisi ympäri Suomen muistaa myös tämän nivelen rekonstruktiivisen kirurgian mahdollisuudet.

Matti U.K. Lehto, Mikko Ikävalko

Terveiden kuljettajien ajokyky ajosimulaattorissa

Ajokyvyn arviointi on vaikeaa: lääkärin vastaanotolla resurssit ovat rajoitetut ja todellisessa liikenteessä joidenkin sairaiden ihmisten testitilanne saattaa muodostaa liian suuren riskin. Digitaalinen ajosimulaattori tuo uusia mahdollisuuksia kuljettajan arvioimiseen. Artikkelissa kuvataan havaintoja eri-ikäisten terveiden miesten ja naisten ajosimulaattoritestistä, jossa tutkittiin erityisesti tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä sekä reagointikykyä vaihtuviin tilanteisiin.

Helena Hiltunen, Markku Partinen

Ravintotekijöiden yhteys virtsakivitaudin ilmaantuvuuteen tupakoivilla miehillä

Kalsiumin ja oksaalihapon saannin sekä nesteiden käytön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. SETTI-syövänehkäisytutkimuksen aineistosta tutkittiin ruokavalion ja virtsakivitaudin riskin yhteyttä tupakoivilla miehillä. Viiden seurantavuoden aikana 329 miehellä todettiin virtsakivitauti. Kalsiumin saanti ei ollut yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. Magnesiumin runsas saanti sen sijaan suojasi virtsakivitaudilta. Runsas kuidun saanti oli puolestaan virtsakivitaudin riskitekijä. Runsas oluen käyttö oli yhteydessä vähäiseen virtsakivitaudin riskiin. Tutkimuksen perusteella kalsiumin merkitys virtsakivitaudin ehkäisyssä ja hoidossa tulisi arvioida uudelleen.

Tero Hirvonen, Pirjo Pietinen, Mikko Virtanen, Jarmo Virtamo

Dipyridamolitehosteiset sydänlihaksen perfuusion gammatutkimukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 1993-1997

Farmakologista altistusta käytetään sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen tehosteena silloin, kun potilas ei pysty jostain syystä kuormittamaan itse itseään kliinisessä rasituskokeessa. Altisteena käytetään Suomessa yleensä dipyridamolia. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosista 1993-97 tehdyssä selvityksessä dipyridamolialtistus säilytti asemansa kliinisen rasituskokeen vaihtoehtona erityisesti selkäsairauksista ja alaraajojen nivelrikosta kärsivien potilaiden tutkimuksissa. Henkeä uhkaavia tai pitkäkestoisia komplikaatioita ei esiintynyt. Iskeemistyyppisen EKG-muutoksen tai rintakivun puuttuminen ei millään muotoa poissulkenut sepelvaltimotaudille luonteenomaista gammakuvauslöydöstä. Suuntauksena on korvata nyrkistys kevennetyllä ergometrialla farmakologisen altistuksen tehosteena.

Markku Walamies, Aimo Hietanen, Kyllikki Hänninen

Kaksossynnytykset Suomessa - ilmaantuvuuden ja perinataalikuolleisuuden muutokset

Kaksossynnytysten ilmaantuvuus on 1990-luvulla selvästi kasvanut Suomessa. Kaksossynnytyksien määrä on lisääntynyt hedelmättömyyshoitojen sekä synnyttäjien iän myötä. Samanaikaisesti pienipainoisten vastasyntyneiden hoito on kehittynyt, mikä on vähentänyt kaksosraskauksiin liittyvää kuolleisuutta. Kaksosten perinataalikuolleisuus on kuitenkin yhä viisinkertainen yksisikiöisiin verrattuna.

Erja Forssas, Mika Gissler, Anna-Liisa Hartikainen, Elina Hemminki

Eurooppalainen yhteistutkimus: Naisen asialla syöpää vastaan - Suomen osion tuloksia Potilaan kokemus syövän hoidosta Sairauden vaikutus suomalaisen naisen elämään

Naisen asialla syöpää vastaan -tutkimus on osa Euroopan tähän asti laajinta kyselyä, jossa kartoitettiin rinta- tai gynekologiseen syöpään sairastuneiden naisten kokemuksia, asenteita ja hoitotyytyväisyyttä.

Päivi Hietanen, Marja Simonsuuri-Sorsa, Tuula Salmi

Viekö velka terveyden?

Väestöotokseen perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psykososiaalista tilannetta sekä erityisesti velkaantuneiden psyykkistä oireilua. Kunnallisessa velkaneuvonnassa asioineilla todettiin mielenterveyshäiriö selvästi useammin kuin verrokeilla. He olivat myös käyneet tiheämmin lääkärin vastaanotolla ja useampi heistä oli käyttänyt lääkärin määräämiä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Velkaantuneiden psyykkiset oireet vaikuttivat kuitenkin pitkäaikaisilta, sillä velkaneuvonnassa aiemmin asioineilla oli mielenterveyshäiriö yhtä usein kuin vastikään asiakkaiksi tulleilla. Puolet velkaneuvonnan asiakkaista oli syrjäytynyt työelämän ulkopuolelle ja eli taloudellisessa puutteessa. Velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi myötäelämistä ja rohkaisua, sillä velkaneuvonnan asiakkaista useat olivat varsin toivottomia tulevaisuutensa suhteen. Velkaneuvonnan työotetta saattaisi olla aiheellista monipuolistaa.

Jukka Hintikka, Osmo Kontula, Kaj Koskela, Heimo Viinamäki

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Teleradiologisen konsultaation vaikutus terveyskeskuksen potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon

Parkanon terveyskeskuksessa haluttiin selvittää, millainen vaikutus teleradiologisella konsultaatiolla on potilaan diagnoosiin ja hoitoon. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa lähetettiin TAYS:aan teleradiologiseen konsultaatioon sellaiset kuvat, joista haluttiin radiologin lausunto ja toisessa osassa kaikki yhden kuukauden aikana otetut kuvat. Kun radiologin lausuntoa verrattiin lähettävän lääkärin tekemään diagnoosiin, havaittiin että teleradiologinen konsultaatio muutti hoitoa noin 15 %:ssa tapauksista. Kirjoittajat suosittelevat teleradiologian käyttämistä varsinkin sairaanhoitopiirin reuna-alueilla, koska sen avulla voidaan lisätä potilaan turvallisuutta ja vähentää terveyskeskusten eriarvoisuutta palvelujen saannissa.

Timo Paakkala, Timo Kallio, Martti Kiuru, Matti Rajamäki, Juha Aalto

Nuorisopsykiatrian palvelut lisääntyneet mutta eivät riitä kattamaan suurta tarvetta

Nuorisopsykiatrian palvelujen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, vaikka nuorisopsykiatrian hoitojärjestelmä onkin sekä uudistunut että volyymiltaan kasvanut. Hoidon kysynnän kasvu näkyy esimerkiksi psykiatristen sairaalahoitopäivien määrän kasvuna. Huolestuttava piirre on hoitoon ohjautumisen sattumanvaraisuus: esimerkiksi syömishäiriöisen tai itsemurhaa yrittäneen nuoren hoitopaikkaa ei valita nuoren psyykkisen, vaan somaattisen tilan perusteella. Palvelujärjestelmän pirstoutuneisuus vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja heikentää niiden laatua. Nuorisopsykiatrista hoitoa on selvitetty sairaanhoitopiireille lähetetyllä kyselyllä sekä tarkemmilla haastatteluilla yhdessä sairaanhoitopiirissä.

Eila Laukkanen, Birgitta Hartikainen, Markku Luotoniemi, Kauko Julma, Veikko Aalberg, Kari Pylkkänen

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ihottumat ovat pääasiassa trooppisten jalopuiden ja muiden ulkomaisten puulajien aikaansaamia. Allergisten ihottumien lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ärsytysihottumia, silmien sidekalvontulehdusta, nuhaa, kurkunpään ja nielun tulehdusta sekä astmaa. Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat ovat Suomessa harvinaisia ammattitauteja. Ne ovat pääasiassa ulkomaisten kovien jalopuupölyjen aiheuttamia, viivästyneestä eli IV-tyypin allergiasta johtuvia kosketusekseemoja, harvoin välittömästä eli I-tyypin allergiasta johtuvia kosketusurtikarioita.

Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva