Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret

Kriisihoitojaksot lastenpsykiatrian osastolla ovat kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntyneet. Tavallisin syy kriisijakson aloittamiseen päivystysluonteisesti on itsetuhoisuus. Yli puolet kriisijaksolle ohjautuneista lapsista kärsii masennuksesta tai tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä. Lapset elävät tavallisimmin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä ja usein heidän vanhemmillaan on samanaikaisesti erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Lasten toimintakyvyn heikkous kriisijakson alkaessa näkyy usein kykenemättömyytenä koulutyöskentelyyn. Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty nykyisin tarjoamaan riittäviä hoitopalveluja lapsille.

Kirsti Kumpulainen, Eila Pietikäinen, Eila Räsänen

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Akuutin alaselkäkivun oireenmukainen hoito COX-2-selektiivisellä tulehduskipulääkkeellä Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus nimesulidista verrattuna ibuprofeeniin

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin COX-2-selektiivisen tulehduskipulääkkeen nimesulidin tehoa akuutin alaselkäkivun hoidossa vakiintuneeseen ibuprofeenilääkitykseen. Nimesulidi osoittautui tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi akuutin alaselkäkivun oireiden lievitykseen. Kipulääkitys on tavallisin hoito akuuttiin alaselkäkipuun, ja toipumista auttaa parhaiten tavanomaisten toimintojen ylläpitäminen sietokyvyn rajoissa. Nimesulidilääkitys edisti potilaiden toimintakyvyn paranemista joiltain osin paremmin kuin ibuprofeeni. Vakavia haittavaikutuksia ei lyhyen hoitojakson aikana ollut kummallakaan lääkkeellä, ja nimesulidilla oli vähemmän maha-suolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia.

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio, Heikki Vuorela

Kokemukset 10 ensimmäisen munasarjasyöpäpotilaan suuriannoksisesta solunsalpaajahoidosta Turussa

Autologinen kantasolusiirto on tukihoito, joka mahdollistaa tavallista suurempien solunsalpaaja-annosten antamisen syöpäpotilaalle. Tällä hoitotavalla on saavutettu alustavia lupaavia tuloksia myös munasarjasyövän hoidossa. Kantasolusiirrolla voidaan nopeuttaa luuytimen toipumista suuriannoksisen solunsalpaajahoidon jälkeen, mutta potilaat tarvitsevat tehokasta tukihoitoa muiden kuin hematologisten sivuvaikutusten vähentämiseksi. Kliinisesti merkittävin kysymys on, voidaanko suuriannoshoidolla estää munasarjasyövän uusiutuminen ja parantaa potilaiden pitkäaikaisennustetta. Artikkelissa kuvataan kymmenen potilaan saaman suuriannoshoidon tuloksia.

Seija Grénman, Kari Remes, Pirjo Inki, Maija Itälä, Marjut Kauppila, Tarja-Terttu Pelliniemi, Allan Rajamäki, Virpi Rantanen, Toivo T. Salmi, Maarit Vuento, Tuula Salmi

Pernan poiston merkitys

Pernan poiston merkitystä on pitkään pidetty vähäisenä ja splenektomia on tehty suhteellisen kevein indikaatioin. Pernan poiston jälkeisiä infektioita on tutkittu 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että pernan poiston jälkeen sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy normaaliväestöä runsaammin vaikeita septisiä infektioita. Myös muita infektioita voi pernan poiston jälkeen esiintyä keskimääräistä useammin. Pernan poistoon liittyy riskitekijöitä, jotka vaativat myös perusterveydenhuollolta valveutuneisuutta näiden potilaiden pitkäaikaishoidossa. Infektioiden torjunnan tulee pernan poiston jälkeen olla tehostettua.

Jyrki Mäkelä, Eveliina Upmeier, Timo Timonen, Heikki Kiviniemi, Seppo Laitinen

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Teini-ikäisten raskaudet Suomessa 1990-luvulla

Alle 20-vuotiaiden raskauksien kokonaismäärä on pysynyt vuodesta 1994 lähtien samana. Aborttien määrä on sen sijaan kasvanut, kun taas synnytysten määrä vastaavasti vähentynyt. 16- ja 17-vuotiailla nuorilla sekä aborttien että synnytysten määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 1994 jälkeen, 19-vuotiailla vuonna 1997. Viisitoistavuotiailla ja sitä nuoremmilla ei trendin muutosta varmuudella voida todeta. Nuorten raskauksia ja abortteja oli eniten Lapin läänissä, jossa aborttiin päättyneiden raskauksien osuus kaikista nuorten raskauksista on kasvanut jyrkästi vuoden 1994 jälkeen. Raskaudet olivat lisääntyneet eniten vuosien 1993-94 jälkeen vanhan läänijaon mukaisten Pohjois-Karjalan, Turun ja Porin sekä Mikkelin lääneissä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä

Eristämisen problematiikka pitkäaikaissairaiden hoidossa

Pyrkimys vähentää eristämistä psykiatrisessa hoidossa edellyttää nykyistä perusteellisempaa tietoa eristämiseen johtaneista kriittisistä tilanteista ja vuorovaikutuksesta niiden aikana. Juurikkaniemen sairaalassa analysoitiin suljetun osaston potilaiden eristämissyyt vuoden ajalta. Eristämistä edeltäneiden tilanteiden havaittiin poikkeavan toisistaan selvästi, ja eristämisen syyt jaettiin kahdeksaan tyyppiin. Eristämisten vähentäminen edellyttää vaihtoehtoisia toimintamalleja kriittisissä tilanteissa. Sellaisina on kokeiltu esimerkiksi intensiivihoitoa ja turvayhteisöjä. Eristämistapausten moninaisuus osoittaa, että vaihtoehtoisiin toimintatapoihinkin on syytä etsiä täsmävaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimistä tukee se, että eristämistapaukset keskittyvät harvoille potilaille.

Liisa Groth, Jukka Honka, Ilkka Konttinen, Raimo Konttinen

Antaako yliopisto valmiudet ensihoidon hallintaan hätätilanteessa?

Lääketieteen yliopisto-opetus ei Suomessa anna riittäviä valmiuksia käytännön ensihoitotoimenpiteisiin, sillä harjoittelumahdollisuuksia on liian vähän. Näin arvioivat aivan opintojensa loppuvaiheessa olevat lääketieteen opiskelijat. Opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen tekijöiden mielestä maan kaikissa yliopistoissa pitäisi tehostaa ensihoidon opetusta ja lisätä varsinkin ohjattua käytännön harjoittelua. Minkälaista osaamisen tasoa voidaan edellyttää lääkäriltä, joka työn ulkopuolella joutuu yllättäen hoitamaan kriittisessä tilassa olevaa potilasta, he kysyvät.

Timo Jama, Matti A.K. Mattila

AIHA - moni-ilmeinen anemia

Autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA) on sairaus, jossa potilaan immuunijärjestelmä tuottaa potilaan omien punasolujen pintarakenteita tunnistavia autovasta-aineita. Joko yksin tai yhdessä komplementin kanssa nämä autovasta-aineet saavat aikaan punasolujen tuhoutumisen tavallisesti joko pernassa tai maksassa. Koska luuydin pystyy maksimaalisesti stimuloituna lisäämään punasolutuotannon 6-10-kertaiseksi normaaliin nähden, anemia syntyy vasta, kun hemolyysi on niin voimakasta, että se lyhentää punasolujen keskimääräisen eliniän normaalista 120 vrk:sta alle 20 vrk:een. AIHA:n aiheuttama anemia vaihtelee henkeä uhkaavasta anemiasta hyvinkin lieviin, hoitoa tarvitsemattomiin taudin muotoihin.

Katja Kosme, Kari Remes

Läkarens sensitivitet högt värderad hos trafikskadade En retrospektiv studie av trafikskadades upplevelser av hälso- och sjukvård i Finland

Traumavården upplevs som välutvecklad av en majoritet av de tillfrågade trafikskadade som ingått i en nationell studie år 1996 av levnadsvillkor för trafikskadade i Finland. Hela 70 procent ansåg att de blivit positivt bemötta av läkare såväl under det akuta omhändertagandet efter olyckan som under rehabiliteringsprocessen. Studien visar att läkarens vilja att lyssna och sensitivitet i rehabiliteringsprocessen är något som värderats högt. Kvinnor som erfarit traumatiska olyckor är mer tillfredsställda med läkarkontakten än männen.

Jörgen Lundälv

Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Talven 1998-99 influenssa A -virus pystyi väistämään rokotussuojan odotettua useammin

Influenssarokotuksen antama suoja influenssa A -viruksia vastaan Jääkäriprikaatissa Sodankylässä talvella 1999 oli odotettua huonompi, kun otetaan huomioon, että rokotevirus vastasi antigeenisesti verraten hyvin epideemisiä viruksia ja että rokotusten vasta-ainevaste oli hyvä. On mahdollista, että nykyiset kriteerit influenssarokotteiden viruskantoja päivitettäessä eivät ole aina riittäviä.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Anja Villberg, Salla Saijets, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Voittaako kasvisruokavalio runsaasti kasviksia sisältävän sekaruokavalion?

Kasvisruokavalion noudattaminen oli varsin harvinaista suomalaisen Finravinto 1997 -tutkimuksen aikuisväestöllä. Yleisintä se oli pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetuilla naisilla. Vegetarismi tuntui liittyvän miesten ja naisten elämään eri lailla: miehet olivat kasvisruokailijoita lähinnä terveydellisistä syistä ja naiset puolestaan karttoivat lihatuotteita ehkä pikemminkin eettisistä syistä. Terveysmittareista painoindeksi oli vegetaristeilla lähempänä suosituksia kuin sekaruoan syöjillä. Vegetaristien keskimääräinen ravintoaineiden saanti oli ravitsemussuositusten mukaista lukuun ottamatta D-vitamiinia, jonka saanti jäi alle suosituksen. Runsaasti kasviksia sisältävästä sekaruokavaliosta sai jokseenkin samat määrät vitamiineja ja kivennäisaineita kuin vegetaristisesta ruokavaliosta. Vegetaristien hyvinvointiin liittyvät kasvisruoan lisäksi monet muut myönteiset elämäntavat, ja onkin vaikea erotella ruokavalion todellista merkitystä heidän terveydentilalleen.

Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Kaartinen

Heikentyykö sairaalahenkilöstön hyvinvointi? Sairauspoissaolojen seurantatutkimus 1996-1998

Sairaalaympäristössä on tehokkuusvaatimus muuttanut työskentelytapoja rajusti kuluvalla vuosikymmenellä. Kuormituksen lisääntymisestä ovat kärsineet varsinkin ikääntyvät työntekijät, jotka ovat joutuneet yhä useammin pitkille sairauslomille. Kahdessa sairaanhoitopiirissä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen avulla sairaalahenkilöstön sairauspoissaoloja kolmen vuoden ajalta. Yli kolmen päivän sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikissa tutkituissa ammattiryhmissä. Lääkäreiden sairauspoissaoloissa tapahtui suhteellisesti suurin lisäys, vaikka eniten poissaoloja oli edelleen sairaala-apulaisilla. Sairaalahenkilöstön hyvinvoinnissa näyttäisi viime vuosina tapahtuneen kielteisiä muutoksia, joita ei voida selittää yksinomaan ikääntymisellä.

Mika Kivimäki, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jussi Vahtera, Juha Kinnunen, Marko Elovainio

Lääkeresistentti tuberkuloosi Luoteis-Venäjällä

Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on suurinta entisen Neuvostoliiton maista Venäjän federaatiossa. Yksi syy suureen kuolleisuuteen on tuberkuloosibakteerien lisääntynyt vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Tiedot Venäjän tuberkuloosin resistenssitilanteesta ovat olleet hajanaisia, epävirallisia ja epämääräisiäkin. Tämä toistaiseksi laajin entisen Neuvostoliiton alueella toteutettu tuberkuloosin lääkeresistenssiä koskeva tutkimus osoittaa, että hankinnainen resistenssi oli hyvin yleistä tuberkuloosibakteereissa Luoteis-Venäjällä jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina resistenssi on laajentunut käsittämään yhtäaikaisesti yhä useampia lääkkeitä. Resistenssi samanaikaisesti vähintään isoniatsidia ja rifampisiinia kohtaan (MDR) on myös yleistynyt merkittävästi. Primaarisen MDR:n suhteellisen pieni esiintyvyys antaa kuitenkin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan asianmukaisin ja aktiivisin toimenpitein.

Matti K. Viljanen, Boris I. Vyshnevskiy, Tatjana F. Otten, Elena Vyshnevskaya, Merja Marjamäki, Hanna Soini, Pekka J. Laippala, Alexandr V. Vasilyef

Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset

Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Antti Pönkä, Timo Hannu, Outi Lyytikäinen