Tupakasta vieroituslääkkeet eivät aiheuta masennusta

Aiemmin on epäilty, että eräät tupakasta vieroitukseen käytetyt lääkkeet aiheuttavat masennusta. Vahvin epäily on liitetty varenikliiniin. Nyt on saatu toisenlaista tietoa.

Heikki Ekroos

Syövän seulontatutkimusten haitoista vain vähän tietoa

Syövän seulontatutkimuksilla pyritään havaitsemaan vakava sairaus mahdollisimman varhain. Parhaimmillaan oikein toteutettu seulonta parantaa potilaan ennustetta, mutta seulontatutkimuksista voi olla myös haittaa. Valitettavasti satunnaistetuissa tutkimuksissa seulontatutkimuksien aiheuttamia haittoja aliraportoidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Reumalääkkeet vähentävät työkyvyttömyyttä

Jos metotreksaattilääkitys ei muutamassa kuukaudessa saa reumatulehdusta kuriin, hoito tehostuu, kun siihen liitetään joko sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmä tai infliksimabi. Tämä vähentää myös työkyvyttömyyttä.

Markku Kauppi

Onko aivovaltimoiden kalkkimuutosten määrällä yhteys sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosi on systeemitauti, mutta sen paikallinen ilmeneminen vaihtelee. Iskeemisten aivotapahtumien yhteydessä tehtävässä aivojen tietokonetomografiassa todetaan usein aivoverisuonten runsaitakin kalkkeutumismuutoksia. Voisiko näiden määrällä olla yhteys sepelvaltimotaudissa ilmenevien kalkkien määrään?

Roberto Blanco Sequeiros

Onko pääpelillä vaikutusta aivoihin?

Jalkapallossa pallon puskeminen päällä on olennainen osa peliä. Jotkut pelaajat pelaavat palloa päällä merkittävästi enemmän kuin toiset. Aiemmin on osoitettu, että toistuvat urheiluun liittyvät aivoruhjeet voivat vaikuttaa aivojen morfologiaan ja kognitiiviseen toimintaan; klassinen esimerkki on dementia pugilistica. Aivokontuusioita ei pallon puskemiseen yleensä liity, mutta onko toistuvalla pääpelillä haitallisia vaikutuksia?

Roberto Blanco Sequeiros

Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Apiksabaani syvän laskimotukoksen hoidossa

Hyytymistekijä X:n estäjä apiksabaani on järjestyksessä kolmas uusi oraalinen antikoagulantti. Se haastaa varfariinin syvän laskimotukoksen hoidossa odotetuin tuloksin.

Marko Vesanen

Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Pitkää ikää - mutta missä kunnossa?

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä seurattu syntymäkohortti kohortilta, miten terveen elinajan odote tai toiminnanvajeiset elinvuodet ovat kehittyneet. Tuoreimmassa selvityksessä on myös vertailua muihin maihin, mm. Suomeen.

Kaisu Pitkälä

Aseiden saatavuus vaikuttaa itsemurhiin

Sveitsin puolustuksen perustana on miliisijärjestelmä. Asevelvolliset miehet kouluttautuvat maanpuolustukseen kursseilla ja viikonloppuisin ja säilyttävät asevelvollisuusajan rynnäkkökivääriä kotonaan. Asevelvollisuusajan jälkeen heillä on mahdollisuus lunastaa ase itselleen korvausta vastaan.

Tero Taiminen

Kun leikkauspotilaan sydän pysähtyy

Sydämenpysähdys ja elvytys leikkauksen aikana tai jälkeen ovat aina hoitoyksikölle haaste, ja tulokset vaihtelevat potilaan perussairauden mukaan. Elektiivisessä kirurgiassa tapahtuu 1-5 sydämenpysähdystä tuhatta leikkausta kohti. Muualla kuin sairaalassa sattuneen sydämenpysähdyksen yleisin syy on rytmihäiriö, kun taas kirurgisella potilaalla usein sydämenpysähdystä edeltävät hypotensio, eletrolyyttihäiriöt, sokeritasapainon muuttuminen, hengityksen vajaatoiminta ja sepsis - kaikki tuttuja ongelmia erityisesti vanhusten leikkausten jälkeen.

Hannu Paajanen

Lääkkeet tehoavat uuden laskimotukoksen ehkäisyssä

Meta-analyysi laskimotukoksen uusiutumisen ehkäisytutkimuksista ei yllätä, vaan lääkehoito päihittää seurannan. Kunnianhimoiseen analyysiin otettiin 12 tutkimusta, joissa tukosten ehkäisy oli ollut käytössä vähintään 3 kuukauden ajan noin 12 000 potilaalla. Tutkimuksissa lääkkeinä oli käytetty varfariinia, rivaroksabaania, apiksabaania ja asetyylisalisyylihappoa sekä jo käytöstä poistettua ksimelagatraania.

Marko Vesanen

Metformiinista apua eturauhassyöpään

Diabeteslääke metformiinilla näyttää olevan tehoa syövän hoidossa. Rintasyövän hoitoa sillä tutkitaan jo satunnaistetussa asetelmassa. Nyt julkaistussa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että metformiinin käyttö vähentää kuolleisuutta eturauhassyöpään.

Sirkku Jyrkkiö

Lisää aktiivisuutta keuhkoahtauman hoitoon

Tietämys keuhkoahtaumataudista lisääntyy ja samalla myös lääkehoito kehittyy. Uusia hoitovaihtoehtoja tulee koko ajan lisää. Tuntuma on, että valitettavasti kaikki potilaat eivät saa optimaalista lääkehoitoa ja nyt tämä tutkimus vahvistaa sen.

Heikki Ekroos

Mikä aiheuttaakaan laskimotukoksen käteen?

Jalan syvien ja pinnallisten laskimoiden tukoksen oireet, diagnostiikka ja hoito ovat lääkäreille tuttuja, mutta yläraajan laskimotromboosi on vähemmän tunnettu. Kliinikon on tärkeää muistaa tämäkin "veritulppa", jos anamneesi ja potilaan oireet ovat viitteelliset.

Hannu Paajanen

Keinoavusteisen lisääntymisen tulokset ovat vakiintumassa

Raskausluvut keinoavusteisia lisääntymismenetelmiä käytettäessä näyttävät vakiintuneen niissä Euroopan maissa, joissa raportointi on klinikkakohtaista ja järjestelmällistä. Vuonna 2009 koeputkihedelmöityksistä raskauteen johti noin 30 % ja elävän lapsen syntymiseen hieman tätä pienempi osuus. Hiljalleen yleistyneen intrasytoplasmaattisen hedelmöityksen tulokset olivat hieman huonommat.

Pertti Kirkinen

Akuutille aitiopaineoireyhtymälle altistavat tekijät prostatektomiassa

Kun radikaalin robottiavusteisen prostatektomian anestesiasta juuri herännyt potilas valittaa pohjekipua, joka ei ole voimakkaillakaan analgeeteilla hallittavissa, pitäisi hoitavan lääkärin hälytyskellojen soida. Tämän oireen takana voi olla harvinainen mutta vakava komplikaatio, akuutti alaraajan aitiopaineoireyhtymä. Tilan esiintymistiheydeksi jalat ylös telineille kohotettuina tehdyn kirurgisen toimenpiteen jälkeen on arvioitu yksi tapaus 3 500:aa toimenpidettä kohti.

Ossi Lindell

Kannattaako sappitiet kuvata laparoskooppisen kolekystektomian yhteydessä?

Laparoskooppinen sappileikkaus on ollut rutiinia jo yli 20 vuotta, mutta siihen liittyy yhä yli kaksinkertainen vakavien sappitiehytvaurioiden riski avoleikkauksen vauriolukuihin verrattuna: riski avoleikkauksessa on noin 0,1-0,2 % ja tähystyskirurgisessa sappirakon poistossa on 0,5-0,8 %. Amerikkalaistutkimus selvitti, miten sappiteiden kuvaus vaikuttaa näiden vaurioiden esiintymiseen.

Hannu Paajanen

Bronkiaalisella termoplastialla pitkäaikainen teho vaikeaan astmaan

Bronkiaalinen termoplastia on menetelmä, jossa keuhkoputkia kuumennetaan sisäisesti radiotaajuudella 10 sekunnin ajan. Käsittely tehdään eri puolille bronkuspuustoa ja toistetaan kolme kertaa. Tarkoituksena on tuhota sileää lihasta, niin että tilalle muodostuu sidekudosta. Menetelmä sopii vain vaikeaan astmaan ja on siis vain harvojen potilaiden hoitoa. Lyhyen ajan teho on jo osoitettu, ja nyt on saatu näyttö turvallisuudesta ja pitkäaikaistehosta.

Heikki Ekroos