Onko yhden alkion siirto paras tekniikka?

Suomalaiset tutkijat ovat olleet etulinjassa tuomassa keinoalkuiseen lisääntymiseen yhden alkion siirtotekniikan (eSET) kahden alkion siirron (DET) asemesta. Tuoreessa julkaisussa he esittävät kokemuksensa yhden alkion siirron hyvästä soveltuvuudesta myös yli 40-vuotiaille infertiliteettipotilaille.

Pertti Kirkinen

Kasvattaako huippu-urheilu myös aorttaa?

Kestävyys- ja voimalajiharjoittelulla on merkittäviä vaikutuksia sydämen rakenteeseen. Huippu-urheilijan aorttaankin kohdistuu tavallista suurempi hemodynaaminen kuormitus, jonka vaikutusta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitelty. Uuden analyysin perusteella näyttää siltä, että urheilun aorttavaikutukset ovat varsin vähäisiä ja kliinisesti merkityksettömiä.

Juhani Airaksinen

Diabeetikon oireettoman infarktin ennuste varsin hyvä

Diabeetikot sairastuvat valtimotauteihin selvästi yleisemmin kuin muu väestö, ja niinpä on luonnollista, että heillä on myös oireettomia taudinmuotoja tavanomaista enemmän. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että diabeetikon sepelvaltimotauti olisi oireettomassa vaiheessa tavanomaista vaikeampiasteisempi, vaikka oireisen taudin ennuste näyttääkin olevan huonompi kuin muilla. Nyt laajan brittiläisen tutkimuksen pitkäaikaisseuranta näyttää tukevan sitä käsitystä, ettei oireettomien diabeetikoiden sepelvaltimotaudin laajamittaisesta seulonnasta ole kliinistä hyötyä.

Juhani Airaksinen

Lievästä kognitiivisesta toimintahäiriöstä toipumiselle löytyy ennusmerkkejä

Lähinnä muistioirein ilmenevää lievää kognitiivista heikentymää (MCI) on tarkasteltu ensisijaisesti suhteessa dementian riskiin, ja näistä potilaista 10-15 %:n vuodessa on arvioitu saavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös potilaan toipumisen mahdollisuuteen lievästä kognitiivisesta häiriöstä, joskin arviot vaihtelevat laajasti (4,5-53 %). Vaihtelulle voi olla monta selitystä: diagnoosiin on voitu päätyä niukoin arviointimenetelmin, potilaan kognitiivista testisuoritusta ovat voineet haitata mm. hoitamaton masennus, elämäntilanteiden stressireaktiot, heikentynyt muu terveydentila, lääkkeiden sivuvaikutukset ja tilapäiset aineenvaihdunnan häiriöt. Australialaistutkimuksessa on nyt selvitetty, millaiset tekijät ovat yhteydessä lievän kognitiivisen heikentymän korjaantumiseen.

Päivi Hartikainen

Klaritromysiini lisää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä

Klaritromysiinin käyttö keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa lisää sydän- ja verisuonitapahtumien ja -kuolemien riskiä. Tutkijoiden mukaan mahdollisia syitä ovat QT-ajan pidentyminen tai makrofagien aktivoitumisen seurauksena tapahtuva plakkirepeämä.

Heikki Ekroos

Onko skitsofrenia aivojen autoimmuunisairaus?

Kymmenen viime vuoden aikana on opittu tunnistamaan useita erilaisia aivotulehduksia, joiden taustalla on autoimmuunireaktio aivojen omia välittäjäainereseptoreja vastaan. Näistä autoimmuunienkefaliiteista erityisesti nuorille naisille tavallisimmin gynekologisten kasvainten komplikaationa kehittyvä anti-NMDA-reseptorienkefaliitti muistuttaa oireiltaan hyvin paljon katatonista skitsofreniaa. Saksalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, kuinka usein skitsofreniaa sairastavilta potilailta löytyy erilaisia NMDA-reseptorivasta-aineita.

Tero Taiminen

Korkea verenpaine raskausaikana ennustaa myöhempiä sydänsairauksia

Raskaustoksemian on jo ennestään tiedetty ennakoivan myöhempää sydänsairastavuutta. Nyt on havaittu, että raskauden aikana todettu korkea verenpaine syystä riippumatta lisää myöhemmin sydänsairauksien, diabeteksen ja munuaissairauksien ilmaantumista.

Juhani Airaksinen

Duloksetiini helpottaa syöpäpotilaan neuropaattista kipua

Yli puolet lumekontrolloidussa tutkimuksessa duloksetiinia saaneista syöpäpotilaista ilmoitti solunsalpaajien aiheuttaman neuropaattisen kivun lieventyneen.

Sirkku Jyrkkiö

Elämän loppuvaiheen hoidon trendit

Potilaan ääni halutaan nykyistä paremmin kuuluviin elämän loppuvaiheen hoidoista päätettäessä. Tässä suhteessa laki potilaan oikeuksista on Suomessa tuonut paljon hyvää. Hoitotahdon laatimista on pyritty edistämään, jotta ihmiset voisivat kertoa hoitotoiveistaan hyvissä ajoin ennen saattohoitovaihetta eli silloin, kun vielä pystyvät siihen. Myös edunvalvontavaltuutus (power-of-attorney) on ollut oleellinen linjaus palliatiivista hoitoa kehitettäessä, jotta potilaan oma tahto hoitolinjauksista elämän loppuvaiheessa saataisiin paremmin esille. Erityisesti Yhdysvalloissa on käytetty paljon resursseja hoitotahdon, potilaan hoitolinjaustoiveiden ja edunvalvontavaltuutuksien edistämiseksi. Tähän on liittynyt myös toiveita terveydenhuollon kustannussäästöistä.

Kaisu Pitkälä

Toista melanoomaa kannattaa etsiä

Ihomelanooman leikkauksen jälkeen potilaalla on yli kymmenkertainen riski saada uudelleen melanooma verrokkiväestön melanoomariskiin verrattuna. Toisen melanooman riski on suurin kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana. Tavallisimmin toinen melanooma löytyy kehon samasta osasta kuin ensimmäinenkin.

Sirkku Jyrkkiö

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä lyhentää naisen elinikää

Yli 30 000 naisen seurantatutkimus toi esille hätkähdyttävän havainnon rutiininomaisen munasarjojen poiston vaikutuksesta naisen myöhempään elinikään.

Pertti Kirkinen

Vatsa-aortan pienten aneurysmien kuvauksia voisi harventaa

Nykyaikaiset kuvantamistutkimukset tuottavat usein päänvaivaa kliinikoille, kun kuvista löytyy "harmittomia" sivulöydöksiä. Tällaisia ovat mm. pienet oireettomat vatsa-aortan pullistumat, läpimitaltaan 3,0-5,4 cm. Niiden kasvua seurataan yleensä kaikukuvauksella. Leikkaushoidon rajana on pidetty 5-5,5 cm:n läpimittaa. Tuore meta-analyysi selvittelee sopivaa seurantaväliä.

Hannu Paajanen

Antibioottihoito voi viedä paksusuolen

Oululaiset kollegat tarkastivat taannehtivasti vuosilta 2000-2009 Oulun yliopistollisen sairaalan 77 tehohoitopotilaan paksusuolen poistot. Tämän suhteellisen suuren päivystystoimenpiteen kolme yleisintä syytä olivat sepsis (n = 31), Clostridium difficilen aiheuttama koliitti (n = 25) ja sydänkirurgia (n = 21).

Hannu Paajanen

Antikoagulaation tauot vaarallisia eteisvärinäpotilaalle

Uuden analyysin perusteella eteisvärinän hoitoon käytetyn antikoagulaation lyhyeenkin taukoon näyttää liittyvän huomattava aivoinfarktin vaaran kasvu. Vielä suurempia vaaroja sisältyy uusien antikoagulanttien käytön lopettamiseen ja vaihtamiseen varfariinihoitoon, ellei riittävästä "siltahoidosta" vaihtovaiheessa huolehdita.

Juhani Airaksinen

Voidaanko skitsofreniaa ehkäistä sikiö- ja vauva-ajan ravintolisällä?

Aistiärsykkeiden puutteellinen suodattaminen on tyypillistä skitsofrenialle. Tätä voidaan kartoittaa mittaamalla P50-kuuloherätevasteen vaimenemista ärsykettä toistettaessa. Amerikkalainen tutkijaryhmä selvitti satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa, voidaanko lasten P50-vasteen vaimenemista parantaa antamalla odottaville äideille ja vastasyntyneille vauvoille ravintolisänä luontaistuote fosfatidyylikoliinia. Varhaisena sikiöaikana välittäjäaine GABA on eksitatorinen, ja se muuttuu raskauden viimeisellä kolmanneksella inhibitoriseksi postsynaptisten α7-nikotiinireseptorien aktivoituessa. Riittävä koliinin saanti on edellytys α7-nikotiinireseptorien aktivoitumiselle ja aistiärsykkeiden suodatuskyvyn kehittymiselle.

Tero Taiminen

Aivoinfarktin endovaskulaarinen hoito on tehokas jatke laskimonsisäiselle liuotukselle

Laskimonsisäinen liuotushoito on vakiintunut hoitomuoto potilaille, joilla on tuore aivoinfarkti. Hoidon ajoitus ja tukkeutuneen aivovaltimon varhainen rekanalisaatio ovat tärkeitä ennustetekijöitä. Mikäli liuotushoito ei onnistu tai se on vasta-aiheinen, voidaan harkita valtimosisäistä rekanalisaatiota, joskin tutkimustulokset tämän hoitomuodon tehokkuudesta vaihtelevat.

Roberto Blanco Sequeiros

Endovaskulaariset toimenpiteet myös haastavat laskimonsisäisen liuotuksen

Aivoinfarktin laskimonsisäinen liuotushoito perustuu näyttöön ja on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina 4,5 tunnin aikaikkunan hoitona. Rekanalisaatio ja verenkierron palautuminen aivokudokseen ei kuitenkaan useiden tutkimusten mukaan toteudu 15 %:ssa etummaisten kaulavaltimoiden ja puolessa keskimmäisten aivovaltimoiden tukoksista 24 tunnin kuluttua liuotuksesta. Siksi näiden valtimoiden verenkierron avaamiseksi tehdään yhä enemmän endovaskulaarisia toimenpiteitä. Osassa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että aikaikkunan pitäisi olla vielä lyhyempi, jotta toimenpide onnistuisi.

Päivi Hartikainen

Bupropionilla ei vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen sydäninfarktin jälkeen

Bupropioni on varsin tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen terveillä henkilöillä ja vakaassa sepelvaltimotaudissa. Uuden tutkimuksen valossa lääkkeen hyöty näyttää kuitenkin vähäiseltä sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Kapesitabiinia haimasyövän kemosädehoitoon

Suun kautta otettava kapesitabiini näyttää sopivan haimasyövän kemosädehoitoon jopa paremmin kuin yleisemmin käytössä oleva suoneen infusoitava gemsitabiini. Se on myös paremmin siedetty.

Sirkku Jyrkkiö

Uudet parametrit tarpeen eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa

Tuoreen tutkimuksen hämmentävien tulosten mukaan aktiivisessa seurannassa olevilla potilasryhmillä PSA-arvon nousunopeudella (PSA-V) ja kahdentumisajalla (PSA-DT) on korkeintaan vähäinen prognostinen informaatioarvo. Näiden PSA:n kahden yleisimmän johdannaisen on katsottu kuvastavan eturauhasen histologisessa rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Niihin ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan pitäisi turvautua hoitopäätöksiä tehtäessä, vaan ratkaisujen tulisi perustua biopsialöydöksiin. PSA-DT ei tässä tutkimuksessa kyennyt osoittamaan seuranneessa biopsiassa todettua taudin etenemistä, ja PSA-V ennusti vain heikosti muuta kuin Gleasonin luokan 4/5 karsinoomaa.

Ossi Lindell