Lenalidomidia ylläpitohoitona kantasolusiirron jälkeen?

Autologinen kantasolusiirto on myelooman hoidon kulmakivi alle 65-vuotiailla potilailla, ja se tarjoaa mahdollisuuden suuriannoksiseen solunsalpaajahoitoon. Hoidolla saavutetaan tavallisesti muutamien vuosien oireeton ajanjakso, ja tätä jaksoa on yritetty pidentää erilaisin lääkkein jo yli 20 vuoden ajan siinä juurikaan onnistumatta. Kysymyksiä herättävät näidenkin kahden tutkimuksen tulokset.

Marko Vesanen

…entä ilman kantasolusiirtoa?

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa. Vaihtoehtoja silti riittää myös potilaille, joilla autologisen tai allogeenisen kantasolusiirron ikäraja on täyttynyt. Taktiikasta päättää hoitava lääkäri: Aloittaako heti paras mahdollinen yhdistelmähoito vai kuluttaako lääkehoidot yksi kerrallaan? Entä auttaisiko ylläpitohoito? Näihin kysymyksiin antaa näkökulman tämä myeloomatutkimus.

Marko Vesanen

Tupakansavulle altistuminen lisää kuolleisuutta keuhko- ja verisuonisairauksiin

Tupakointi lisää keuhkoahtaumatautiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riskiä ja lisää niihin liittyvää kuolleisuutta. Passiivinen tupakointi vaikeuttaa astman hoitoa ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Jo 20 vuotta sitten saatiin alustavaa näyttöä tupakansavulle passiivisesti altistuneiden kuolleisuuden lisääntymisestä ja nyt asiaan saatiin lisävarmennus.

Heikki Ekroos

Priapismin kääntö vähävirtauksisesta runsasvirtauksiseksi

Vähävirtauksinen priapismi on aitiopaineoireyhtymän kaltainen urologinen hätätila. Se vaatii kiireellistä hoitoa peniksen normaalin valtimoverenkierron palauttamiseksi, jotta paisuvaisten arpeutuminen estyisi ja sitä kautta erektiohäiriön kehittyminen pystyttäisiin välttämään. Tuoreessa artikkelissa kuvataan potilastapauksen avulla diagnostiikan kannalta anamnestisesti ja kliinisesti oleelliset asiat.

Ossi Lindell

Titiini-geenin mutaatio uuden lihastaudin taustalla

Kaksi ryhmää on julkaissut tuloksensa aiemmin kuvatusta HMERF-lihastaudista (hereditary inclusion body myopathy with early respiratory failure, OMIM #603689). Tutkimuksissa testattiin yhteensä 39 potilasta kolmesta ruotsalaisesta ja kolmesta englantilaisesta perheestä. Eksomisekvensoinnin avulla taudin syyksi osoitettiin titiini-geenin mutaatio g.274375T4C eksonissa 343 (p.C30071R) myosiinia sitovalla alueella. Eksomisekvensointi on uudehko, nopea ja edullisempi menetelmä kuin koko genomin sekvensointi. Sitä käytetään yhä useammin myös haastavien perinnöllisten lihastautien diagnostiikassa suurienkin geenien koodaavien alueiden mutaatioiden hakuun.

Päivi Hartikainen

Tahdistinhoidon etäseuranta on tehokasta ja turvallista

Etäseuranta on korvaamassa rytmihäiriötahdistinpotilaiden perinteiset määräaikaiset polikliiniset tarkastuskäynnit. Tahdistinhoidon etäseurantajärjestelmä monitoroi ja lähettää langattomasti ja automaattisesti perustietoja tahdistimen tilasta hoitoyksikköön tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Seuranta ei häiritse potilasta. Jatkuvan monitoroinnin avulla uhkaavat toimintahäiriöt on mahdollista havaita nopeasti. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen sähköposti- tai tekstiviestinä hoitavaan yksikköön, jossa viestit luetaan tyypillisesti virka-aikana ja tarkastetaan toimintahäiriön laatu palvelimelta.

Juhani Airaksinen

Vanha keino tarjolle ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn

Jo unohtuneita hoitokeinoja ilmaantuu aika ajoin uudelleen käyttöön. Yksi näistä on kohdunkaulaa tukevan pessaarin käyttö ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi. Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa, joka on ensimmäinen kontrolloitu tämän menetelmän tutkimus, pessaaria käyttäneillä riskipotilailla oli merkitsevästi vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin pelkässä seurannassa olleilla.

Pertti Kirkinen

Sähkösavukkeesta yllättävä keuhkoreaktio

Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä monenlaisia vaaroja, joista Chest-lehden opetuspotilastapaus on yksi esimerkki. 42-vuotias amerikkalaisnainen oli käyttänyt sähkösavuketta 7 kuukautta, ja saman ajan hänellä oli ollut yskää, hengenahdistusta ja lämpöilyä. Keuhkokuvassa ja keuhkojen ohutleiketietokonekuvassa nähtiin laaja-alaiset mattalasimuutokset molemmin puolin. Infektionäytteet olivat negatiiviset eikä alveoliittiin tai sidekudostautiin viittaavaa todettu. Bronkoalveolaarihuuhtelunäytteessä sen sijaan todettiin runsaasti rasvaa sisältäviä makrofageja.

Heikki Ekroos

Riittääkö lyhyempikin klopidogreelihoito pallolaajennuksen jälkeen?

Pallolaajennuspotilaan tehostettua stenttitromboosin estohoitoa voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan harkita lyhennettäväksi. Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä ja lääkeverkkoputkien asentamisen jälkeen suositellaan useimmiten käytettäväksi joko klopidogreelia, tikagreloria tai prasugreelia vuoden ajan asetyylisalisyylihapon rinnalla. Tehokas, taukoamaton antitromboottinen hoito on pallolaajennuksen jälkeen ehdottoman tärkeä, mutta yli puoli vuotta kestävän verihiutaleiden kaksoiseston nettohyödystä on vähän ja ristiriitaista tietoa.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030