Määrätietoinen alkuhoito voi pysäyttää valkojäkälätaudin

Miehen valkojäkälätaudin (lichen sclerosus, BXO) on arveltu saavan alkunsa ihomuutoksista esinahan alueella, leviävän sitten glansiin ja uretran ulkosuulle ja myöhemmin syvemmälle virtsaputkeen. Seurauksena on ahtauma, joka on sitä hankalammin hoidettavissa, mitä proksimaalisemmin se sijaitsee. Amerikkalaistutkimuksessa haluttiin selvittää, pystytäänkö nopeasti tulokseen pyrkivällä alkuvaiheen hoidolla pääsemään taudin edelle ja estämään sen eteneminen.

Ossi Lindell

Ehkäisypillerien käyttö - kyllin turvallista, mutta ei täysin riskitöntä

Yli 1,6 miljoonaa yhdistelmäpillereitä käyttänyttä naista kattava tutkimus osoitti etinyyliestradioli-progestiinipillerien käytön kasvattavan naisen aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskin noin kaksinkertaiseksi verrattuna sellaisten naisten riskiin, jotka eivät pillereitä käyttäneet. Tutkimus käsitti yli 14 miljoonaa naisvuotta ja siinä otettiin huomioon lukuisia sekoittavia tekijöitä.

Pertti Kirkinen

Mitraalistenoosin pallolaajennushoitoa kannattaa harkita nykyistä aikaisemmin

Oireettoman mitraalistenoosin pallolaajennushoitoa on suositeltu vasta silloin, kun ahtauma on hyvin tiukka, nostaa merkittävästi keuhkovaltimopainetta tai aiheuttaa huomattavan tromboembolian vaaran. Koska pallolaajennus on nykyään hyvin turvallinen toimenpide ja onnistuu valtaosalle potilaista, korealaiset kardiologit päättivät selvitellä, miten varhainen pallolaajennushoito vaikuttaa oireettoman keskivaikean reumaattisen mitraalistenoosin ennusteeseen.

Juhani Airaksinen

Lenalidomidia ylläpitohoitona kantasolusiirron jälkeen?

Autologinen kantasolusiirto on myelooman hoidon kulmakivi alle 65-vuotiailla potilailla, ja se tarjoaa mahdollisuuden suuriannoksiseen solunsalpaajahoitoon. Hoidolla saavutetaan tavallisesti muutamien vuosien oireeton ajanjakso, ja tätä jaksoa on yritetty pidentää erilaisin lääkkein jo yli 20 vuoden ajan siinä juurikaan onnistumatta. Kysymyksiä herättävät näidenkin kahden tutkimuksen tulokset.

Marko Vesanen

…entä ilman kantasolusiirtoa?

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa. Vaihtoehtoja silti riittää myös potilaille, joilla autologisen tai allogeenisen kantasolusiirron ikäraja on täyttynyt. Taktiikasta päättää hoitava lääkäri: Aloittaako heti paras mahdollinen yhdistelmähoito vai kuluttaako lääkehoidot yksi kerrallaan? Entä auttaisiko ylläpitohoito? Näihin kysymyksiin antaa näkökulman tämä myeloomatutkimus.

Marko Vesanen

Tupakansavulle altistuminen lisää kuolleisuutta keuhko- ja verisuonisairauksiin

Tupakointi lisää keuhkoahtaumatautiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riskiä ja lisää niihin liittyvää kuolleisuutta. Passiivinen tupakointi vaikeuttaa astman hoitoa ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Jo 20 vuotta sitten saatiin alustavaa näyttöä tupakansavulle passiivisesti altistuneiden kuolleisuuden lisääntymisestä ja nyt asiaan saatiin lisävarmennus.

Heikki Ekroos

Priapismin kääntö vähävirtauksisesta runsasvirtauksiseksi

Vähävirtauksinen priapismi on aitiopaineoireyhtymän kaltainen urologinen hätätila. Se vaatii kiireellistä hoitoa peniksen normaalin valtimoverenkierron palauttamiseksi, jotta paisuvaisten arpeutuminen estyisi ja sitä kautta erektiohäiriön kehittyminen pystyttäisiin välttämään. Tuoreessa artikkelissa kuvataan potilastapauksen avulla diagnostiikan kannalta anamnestisesti ja kliinisesti oleelliset asiat.

Ossi Lindell

Titiini-geenin mutaatio uuden lihastaudin taustalla

Kaksi ryhmää on julkaissut tuloksensa aiemmin kuvatusta HMERF-lihastaudista (hereditary inclusion body myopathy with early respiratory failure, OMIM #603689). Tutkimuksissa testattiin yhteensä 39 potilasta kolmesta ruotsalaisesta ja kolmesta englantilaisesta perheestä. Eksomisekvensoinnin avulla taudin syyksi osoitettiin titiini-geenin mutaatio g.274375T4C eksonissa 343 (p.C30071R) myosiinia sitovalla alueella. Eksomisekvensointi on uudehko, nopea ja edullisempi menetelmä kuin koko genomin sekvensointi. Sitä käytetään yhä useammin myös haastavien perinnöllisten lihastautien diagnostiikassa suurienkin geenien koodaavien alueiden mutaatioiden hakuun.

Päivi Hartikainen

Tahdistinhoidon etäseuranta on tehokasta ja turvallista

Etäseuranta on korvaamassa rytmihäiriötahdistinpotilaiden perinteiset määräaikaiset polikliiniset tarkastuskäynnit. Tahdistinhoidon etäseurantajärjestelmä monitoroi ja lähettää langattomasti ja automaattisesti perustietoja tahdistimen tilasta hoitoyksikköön tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Seuranta ei häiritse potilasta. Jatkuvan monitoroinnin avulla uhkaavat toimintahäiriöt on mahdollista havaita nopeasti. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen sähköposti- tai tekstiviestinä hoitavaan yksikköön, jossa viestit luetaan tyypillisesti virka-aikana ja tarkastetaan toimintahäiriön laatu palvelimelta.

Juhani Airaksinen

Vanha keino tarjolle ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn

Jo unohtuneita hoitokeinoja ilmaantuu aika ajoin uudelleen käyttöön. Yksi näistä on kohdunkaulaa tukevan pessaarin käyttö ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi. Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa, joka on ensimmäinen kontrolloitu tämän menetelmän tutkimus, pessaaria käyttäneillä riskipotilailla oli merkitsevästi vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin pelkässä seurannassa olleilla.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030