Trombosyyttien estolääkityksen uusi vaihtoehto

Valtimotautisilla verihiutaleiden takertumisen estoon ei aina yksi lääke riitä, mutta lisätehon saavuttaminen kasvattaa myös verenvuotojen määrää, kuten tämä tutkimus osoittaa.

Marko Vesanen

HER2-positiivinen rintasyöpä voi muuttua negatiiviseksi

Jopa joka neljännellä potilaalla, jolla alun perin on todettu HER2-monistuma rintasyöpäsoluissa, taudin etäpesäkkeet voivat olla HER2-negatiivisia. Näiden potilaiden ennuste oli huonompi kuin HER2-positiivisuuden säilyttäneiden.

Sirkku Jyrkkiö

Nuorilla ja sopusuhtaisilla kaikukuvaus riittää kividiagnostiikkaan

Vatsakipupotilaalle tehdään yleensä natiivi-TT-tutkimus, kun halutaan luotettavasti selvittää, onko kipujen aiheuttaja virtsatiekivi vai jokin muu tämän tutkimuksen avulla diagnosoitavissa oleva sairaus. TT:n haittoja ovat korkeat kustannukset ja säderasitus.

Ossi Lindell

Marfan-potilaan aortan repeämän riski

Nousevan aortan asteittaisen laajentumisen ja siitä aiheutuvan repeämäriskin arviointi on Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan hoidon ja seurannan keskeinen tavoite. Yleisimmin on katsottu leikkauksen olevan aiheellinen ainakin silloin, kun aortan tyven läpimitta ylittää 50 mm.

Juhani Airaksinen

Syöpäpotilaan trombosytoosille löytyi järkevä selitys

Trombosytoosi paraneoplastisena ilmiönä on vanha tuttu, mutta selityksiä mekanismille on kaivattu. Erinomainen selvitys syistä ja seuraamuksista munasarjasyöpää sairastavilla antaa loogisen vastauksen.

Marko Vesanen

Uusi pneumokokkirokote on kustannusvaikuttava

Keuhkokuumeen esiintyvyyttä lisäävät ikä, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tietyt sairaudet (esim. astma) lisäävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Tavallisen keuhkokuumeen hoito maksaa keskimäärin 3 000 euroa, tehohoitoa vaativan taudin hoito moninkertaisesti enemmän. Kliinikot ovat epäilleet pneumokokkirokotteen kustannushyötyä, mutta nyt näyttö on saatu.

Heikki Ekroos

Ovatko lyhyet oireettomat eteisvärinäkohtaukset tahdistimen muistissa antikoagulaation aihe?

Eteisvärinä aiheuttaa noin 15 % aivohalvauksista. Joka neljännen aivohalvauksen aiheuttaja jää epäselväksi, ja piilevää eteisvärinätaipumusta on epäilty osasyylliseksi tässäkin potilasryhmässä.

Juhani Airaksinen

Psyykenlääkkeet eivät ole muita lääkkeitä huonompia

Kymmenen viime vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit masennuslääkkeiden ja antipsykoottien tehosta ovat herättäneet levottomuutta sekä lääkärikunnan että median keskuudessa. Psyykenlääkkeiden teho on osoittautunut aiemmin luultua heikommaksi, ja on pohdittu, onko psykiatristen lääkkeiden käyttö lainkaan perusteltua.

Tero Taiminen

Vasta-ainehoito ei aina olekaan tehon tae

Immunologinen trombosytopenia (ITP) tottelee yleensä kortikosteroidihoitoa, mutta taudin uusiutuminen on yleistä. Alkuhoidon tehostaminen on ollut mielessä kanadalaisella tutkimusryhmällä, joka vertaili rituksimabia eli CD20-vasta-ainetta ja lumelääkettä perinteisen hoidon rinnalla.

Marko Vesanen

Uusi tablettilääke etäpesäkkeisen melanooman hoitoon

Vemurafenibilla saatiin hoitovaste joka toiselle levinnyttä melanoomaa sairastavalle potilaalle, kun melanoomassa oli todettu BRAF V600 -mutaatio. Tällainen mutaatio on noin puolella kaikista melanoomista.

Sirkku Jyrkkiö

Alkuraskauden hypotyreoosiseulonta ei vaikuta lapsen ennusteeseen

Äidin hypotyreoosin diagnoosi raskauden ensimmäisen kolmanneksen lopulla ja siitä johtuva hoidon järjestäminen eivät vaikuta syntyvän lapsen kehitykseen. Tämä noin 22 000 raskaana olevaa naista ja syntynyttä lasta koskevan tutkimuksen tulos oli yllättävä - tiedetäänhän hypotyreoottisen ympäristön olevan vahingollinen sikiön neurologiselle kehitykselle.

Pertti Kirkinen

Keuhkoahtaumataudin kolmoishoito vähentää kuolleisuutta

Keuhkoahtaumataudin lääkehoidon vaikutus kuolleisuuteen on osoitettu sekä pitkävaikutteisen beeta-agonistin ja inhalaatiosteroidin yhdistelmällä että tio-tropiumilla, mutta näiden yhteisvaikutuksesta kuolleisuuteen ei ole kunnon näyttöä. Kuitenkin kaikkia kolmea käytetään vaikeiden potilaiden hoidossa.

Heikki Ekroos

INR-kotiseuranta sopii kaikenikäisille

Antikoagulaatiohoito varfariinilla pakottaa potilaat toistuviin laboratoriomittauksiin, ja se voi olla kuormittavaa ja kallistakin pitkän päälle. Kotimittaukset voivat helpottaa ainakin osaa potilaista motivoitumaan hoitoon paremmin.

Marko Vesanen

Rakon uroteelikarsinooman hoitoon tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Virtsarakon invasiivinen huonosti erilaistunut karsinooma on aggressiivinen syöpäsairaus. Platinapohjaisilla hoidoilla saadaan hoitovasteita osalle levinnyttä syöpää sairastavista potilaista, mutta hyvää toisen vaiheen hoitoa näille potilaille ei tunneta. Taksaaneilla hoitovasteita saadaan 10-20 %:lle, samoin vinfluniinilla, mutta elinaikaetua ei ole voitu osoittaa. Myöskään doketakselin ja vandetanibin yhdistelmä ei näyttänyt tehoavan tässä potilasryhmässä, sillä satunnaistetussa tutkimuksessa aika taudin etenemiseen oli vain noin 2 kuukautta.

Sirkku Jyrkkiö

ST-muutokset aVR-kytkennässä huonontavat rintakipupotilaan ennustetta

EKG:n aVR-kytkennän merkitystä on väheksytty pitkään, mutta kytkentä näyttääkin antavan tärkeää ennustetietoa äkillisen rintakipukohtauksen yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Solunsalpaajahoito aiheuttaa muutoksia aivojen valkeassa aineessa

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito heikentää rintasyövän sairastaneiden naisten neuropsykologista suoriutumista ja magneettikuvauksessa nähdään rakenteellisia muutoksia valkeassa aineessa. Syövän solunsalpaajahoitoja saaneiden potilaiden subjektiivisille kokemuksille muisti- ja keskittymisvaikeuksista näyttää siis olevan biologinen perusta.

Sirkku Jyrkkiö

Kirurgi, varo alan seitsemää kuolemansyntiä

Elämme maailmassa, jossa yksikin potilashoitoon liittyvä vakava vastoinkäyminen voi raunioittaa hänen kirurgin ja hänen yhteisönsä maineen pitkäksi ajaksi. Neljä nimekästä urologia kokosivat seitsemän vuosikymmenen, monelta osin kantapään kautta kertyneen yhteisen operatiivisen kokemuksensa artikkeliin. Kirjoittajat käsittelevät lyhyesti seitsemää kirurgin kuolemansynniksi nimittämäänsä asiaa: huono tiedottaminen, väärä diagnoosi, virheet lääkehoidossa, väärä leikkauskohde, vakavat komplikaatiot, kollegojen väliset konfliktit ja huono stressinsietokyky.

Ossi Lindell

Muistisairaudet lisäävät sairaalapäiviä

Muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yksi kalleimmista sairauksista: keskimääräiset vuosikustannukset henkilöä kohti ovat viime vuosien tutkimusten mukaan olleet 20 000-25 000 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista (85 %) kertyy ruotsalaistutkimusten mukaan sosiaalihuollon kustannuksista, erityisesti sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Sairauden alkuvaiheen terveydenhuollon kuluista tiedetään vähemmän. Yhdysvalloissa selvitettiin suuressa pitkittäisessä väestötutkimuksessa (n = 3 019), miten 13 vuoden seuranta-aikana muistisairauteen sairastuneet (n = 494) käyttivät sairaalahoitoa verrattuna kognitiivisesti terveisiin (n = 2 525).

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin sukat lyhenevät

Syvän laskimotukoksen hoidossa puristavan sukan mitta on suhteutettu tukoksen ulottuvuuteen. Yli polvitason laskimotukoksessa on suosittu nivustaipeeseen asti ulottuvaa tukisukkaa. Italialaiset vertasivat polvitason ja nivustason sukkia toisiinsa posttromboottisen oireyhtymän estossa, ensimmäistä kertaa vertailevana tutkimuksena.

Marko Vesanen

Äkkikuoleman vaara maratonjuoksun aikana varsin pieni

Tutkijat analysoivat maratoniin ja puolimaratoniin liittyvät äkkikuolemat Yhdysvalloissa vuosilta 2000-2010. Analysoituihin juoksutapahtumiin osallistui yhteensä lähes 11 miljoonaa juoksijaa, ja 59 osallistujan (keski-ikä 42 v, 51 miehiä) juoksun lopetti sydämenpysähdys. Sydänsairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti ja hypertrofinen kardiomyopatia olivat yleisimpiä sydämenpysähdyksen aiheuttajia, mutta plakin repeämää sepelvaltimoissa ei yllättäen todettu yhdelläkään. Lämpöhalvausta ja hyponatremiaa pidettiin kahden juoksijan kuolinsyynä.

Juhani Airaksinen