Toivo elää keuhkoahtaumataudissa

Fletcher-Peto-käyrä eli "kuolemankäyrä" on perustavaa laatua oleva käsite keuhkoahtaumataudissa. Aiemmin on luultu, että keuhkotoiminnan heikkeneminen vain jyrkkenee taudin vaikeutuessa. Uusi tutkimus kumoaa kaiken tämän.

Heikki Ekroos

Mikä PSA-arvo sulkee pois radikaalin prostatektomian?

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) lukema 10 µg/l on tärkeä raja-arvo, kun arvioidaan, onko prostatakarsinooma rajoittunut eturauhaseen vai ei. PSA-arvon nousu yli 20 µg:aan/l on jo merkki suuren riskin kasvaimesta, joka paikallisenakin merkitsee kasvainpesifisen kuolevuuden moninkertaistumista vähäisen ja kohtalaisen riskin syöpään verrattuna. PSA-lukema ei kuitenkaan kuvaa vain syövän määrää ja vaikeusastetta, vaan siihen vaikuttavat myös eturauhasen hyperplasia ja tulehdus. Korkean PSA-arvon karsinoomien ideaalihoito ei ole selvä asia.

Ossi Lindell

Lääkehoito parempi kuin stentti kallonsisäisen valtimoahtauman hoidossa

Ateroskleroosin aiheuttama valtimoahtauma on iskeemisen aivoinfarktin tärkeimpiä syitä. Yli 90 % kaulavaltimon ahtaumista sijaitsee yhteisen ja sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta myös syvempiä kallonsisäisiä valtimoahtaumia todetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kallonsisäisen valtimoahtauman kahta eri hoitomuotoa: huolellisesti toteutettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) sekundaaripreventioon perustava lääkehoito (lääkehoitoryhmä) tai endovaskulaarinen stenttaus (PTAS) yhdistettynä sekundaaripreventiolääkitykseen (stenttausryhmä).

Jaana Suhonen

Terveet elämäntavat vähentävät aivohalvausriskiä

Elämäntapatekijöiden merkitys aivohalvauksissa on edelleen osittain epäselvä, erityisesti vuotojen aiheuttajana. Elämäntapojen vaikutusta selvitettiin prospektiivisesti suomalaisesta, vuosina 1982, 1987, 1992, 1997 ja 2002 kerätystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijäaineistosta. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä yli 36 000 henkilöä. Myöhemmät aivohalvaustapaukset määritettiin kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä.

Tiina Laatikainen

Voiko rintasyövästä parantua?

Rintasyövän aiheuttamista kuolemista puolet todetaan 5 vuoden kuluessa diagnoosista, mutta vielä 25 vuoden jälkeenkin potilaan kuolemansyy voi olla rintasyöpä. Rintasyövästä ei voi parantua, mutta on tärkeää, että hyvällä hoidolla minimoidaan taudin uusiutumisriski potilaan odotettavissa olevana elinaikana ja pitkitetään aikaa taudin uusiutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Atsitromysiini vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita

Pitkäkestoinen antibioottihoito on harvoin perusteltu keuhkoahtaumataudin hoidossa. Potilaat, joilla on toistuvia pahenemisvaiheita, saavat tietyissä tilanteissa pitempikestoisia antibioottihoitoja, mutta näyttöön perustuvaa hoitoa tästä aiheesta ei juuri ole.

Heikki Ekroos

Lisäävätkö yhteisölliset interventiot liikunta-aktiivisuutta?

Cochrane-katsaus selvittää, mitkä yhteisöä koskevat liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimintatavat ovat vaikuttavia. Systemaattiseen katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kokeita, muita verokkiryhmän sisältäviä tutkimuksia, aikasarjatutkimuksia ja prospektiivisia kohorttitutkimuksia. Tutkimuksilta edellytettiin vähintään 6 kuukauden seuranta-aikaa.

Helena Liira

Kivun hoito vähentää muistisairaiden levottomuusoireita

Muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden eli käytösoireiden hoito on haasteellista. Lähes kaikki muistipotilaat kärsivät niistä jossain vaiheessa, ja ne ennakoivat laitokseen joutumista. Ensisijaista on lääkkeetön hoito, joskin näyttö siitä on ristiriitaista. Neuropsykiatrisista oireista ei oikein tiedetä, mikä niitä aiheuttaa: tuottaako itse aivotauti niitä, ovatko oireet reaktiota turhautumiseen ja läheisten tai hoitajien vuorovaikutuksen ongelmiin vai onko oireiden takana erilaisia somaattisia vaivoja, joita muistisairaat eivät osaa ilmaista.

Kaisu Pitkälä

Tarpeettomia antibioottihoitoja

Päätös aloittaa antibioottihoito on usein ongelmallinen. Siihen vaikuttavat potilaan taudin lisäksi ainakin käytännön syyt, psykologia ja mikrobilääkeresistenssin uhka. Amerikkalaistutkijat selvittivät, kuinka usein antibioottia annetaan turhaan. Kiinnostuksen kohteena oli fluorokinolonien käyttö.

Heikki Arvilommi

Lihavuus yleistyy kaikkialla maailmassa

Lancet on ottanut näyttävästi esille maailmanlaajuisen lihavuusongelman. Lihavuuden esiintyvyys alkoi kasvaa 1970- ja 80-luvuilla, jolloin ruoan ja energian tarjonta lisääntyi ja ruoka halpeni suhteessa sen hankkimiseen tarvittavaan aikaan. Lisäksi sosiokulttuuriset tekijät, ympäristö ja auton käytön yleistyminen vaikuttivat lihavuuden lisääntymiseen.

Kaisu Pitkälä

Apiksabaanikin tehoaa eteisvärinäpotilaan hoidossa

Aivohalvauksien tehokas ja turvallinen ehkäisy on eteisvärinän hoidon kulmakivi. Rivaroksabaani ja apiksabaani ovat markkinoille tulossa olevia vaihtoehtoja varfariinin ja dabigatraanin rinnalle.

Juhani Airaksinen

Apiksabaani lisää vakavia verenvuotoja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Tehokas verihiutaleiden aggregaatiota estävä lääkitys on sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kulmakivi, mutta hoidosta huolimatta uudet iskeemiset tapahtumat ovat varsin yleisiä. Alustavien tutkimusten perusteella arveltiin, että uudet suun kautta annosteltavat antikoagulantit, kuten apiksabaani, saattaisivat vähentää uusintainfarktien määrää ilman mainittavaa verenvuotovaaran suurentumista.

Juhani Airaksinen

Puolison käyttämä testosteronivoide voi aiheuttaa naiselle ongelmia

Partnerin käyttämä testosteronivoide aiheutti 22-vuotiaalle naiselle virilisoitumisen oireet: hirsutismin, aknen, klitoriksen hypertrofian ja pälvikaljuisuuden. Seerumin testosteronitaso oli yli kolme kertaa suurempi kuin naisten normaaliarvon yläraja. Naiselle tehtiin perusteelliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset lisämunuais- ja munasarjakasvaimia etsittäessä. Jopa munasarjalaskimon katetrisaatiota harkittiin, mutta siitä potilas kieltäytyi.

Pertti Kirkinen

Valhe, totuus ja transkraniaalinen magneettistimulaatio

Pettäminen ja valehteleminen näyttävät aiempien tutkimusten mukaan edellyttävän monimutkaisempaa aivojen toimintaa kuin rehellisyys ja toden puhuminen. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet petollisen käyttäytymisen erityisesti monia muitakin korkeampia kognitiivisia toimintoja säätelevään dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen.

Tero Taiminen

Persoonallisuushäiriöstä paranee

Vielä 1980-luvun alkupuolella otaksuttiin, ettei aikuisen persoonallisuus juurikaan muutu ja että persoonallisuushäiriöiden ennuste on huono. Tämän jälkeen ilmestyneet seurantatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet persoonallisuushäiriöiden ennusteen jopa paremmaksi kuin monien ahdistuneisuushäiriöiden.

Tero Taiminen

Laajentunutta aortan tyveä ei aina kannata korvata läppäleikkauksen yhteydessä

Nykysuosituksien mukaan yli 5 cm:n leveyteen laajentunut aortan tyvi tulisi aina korjata läppäleikkauksen yhteydessä, vaikka muita repeämiselle altistavia lisätekijöitä ei olisikaan. Koska suositus perustuu varsin vähäiseen näyttöön, italialaiset kardiologit selvittelivät asiaa 93 tällaisen potilaan aineistossa (keski-ikä 67 v) seuraamalla potilaita isoloidun aorttaläppäleikkauksen jälkeen keskimäärin 15 vuoden ajan. Seurantaan otettiin pelkästään potilaita, joilla oli todettu kolmipurjeisen aorttaläpän stenoosi ilman merkittävää läppävuotoa, sepelvaltimotautia tai merkkejä sidekudossairauksista. Aortan tyven tuli olla ennen leikkausta laajuudeltaan 50-59 mm.

Juhani Airaksinen

Tupakointi pahentaa naisten rakkovaivoja

Tupakointi pahentaa naisten pakkoinkontinenssioireita (urge) ja lisää virtsauskertoja. Asia ilmeni suomalaisessa kyselytutkimuksessa, joka käsitti yli 2 000 eri ikäistä naista. Tutkimuksessa otettiin huomioon laaja joukko sekoittavia tekijöitä.

Pertti Kirkinen

Vanhuksille sopimattomat lääkkeet voivat aiheuttaa vakavia haittoja

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on yritetty määritellä useilla eri tavoilla. Amerikkalaiset Beersin kriteerit lienevät tunnetuimmat ja eniten tutkitut vanhusväestöissä. Ne ovat yksinkertainen lista lääkkeistä, joita vanhusten ei pitäisi käyttää. Niillä ei kuitenkaan ole ollut selvää ennusteellista vaikutusta. Viime vuosina on kehitetty muitakin kriteereitä, kuten irlantilaisten laatimat STOPP-START-kriteerit.

Kaisu Pitkälä

Masentaako ahdistuksen hillintä?

Masennus- ja ahdistusoireet esiintyvät usein samanaikaisesti. Psykiatriassa on pitkään väitelty siitä, ovatko masennus ja ahdistus saman sairauden eri ilmenemismuotoja vai itsenäisiä häiriöitä. Epidemiologisista, geneettisistä ja kliinisistä tutkimuksista löytyy kutakuinkin yhtä paljon tukea molemmille teorioille.

Tero Taiminen

CPAP-hoito korjaa uniapneaan liittyviä verenkiertohäiriöitä

Uniapneaan liittyy selvästi suurentunut kardiovaskulaarinen sairastavuus ja kuolleisuus, jonka taustatekijöitä ei tarkkaan tunneta. Koska häiriintynyt endoteelitoiminta on keskeinen löydös monissa verisuonisairauksissa, päättivät brittiläiset tutkijat verrata uniapneaa sairastavien potilaiden, verenpainepotilaiden ja terveiden verrokkien endoteelitoimintaa ja sydänlihaksen verenkiertoa monipuolisin ultraääni- ja dopplermenetelmin.

Juhani Airaksinen