Lyhyesti: Kroonisista hengityselinoireista kärsivillä paljon masennusta

Teksasissa kartoitettiin 1 334:n kroonisista hengityselinongelmista kärsivän potilaan psyykkiset oireet. Materiaali kerättiin MEDVAMC:n rekistereistä ja esihaastattelu tehtiin puhelimitse, jatko klinikassa. Peräti 80 %:lla oli seulassa positiiviset merkit masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai molemmista. Puhelinhaastattelun positiiviseksi ennustearvoksi tuli 80 %. Löydös korostui COPD-potilailla: vain 31 % hoidon tarpeessa oleviksi todetuista sai hoitoa masennukseen tai ahdistuneisuuteen.Vastaavia selvityksiä on tehty mm. Liedossa ikääntyneiden COPD-potilaiden ja sydänsairaiden osalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nitropäänsärky = terveet sepelvaltimot?

Kliinikoiden tietotoimiston mukaan potilaan rintavaiva ei todennäköisesti ole sydänperäinen, jos vaivaan otettu nitro aiheuttaa päänsärkyä. Nyt asiaa on tutkittu 118:n tuoretta rintakipuoiretta valittaneen potilaan otoksessa. Nitro helpotti rintavaivaa kymmenen minuutin kuluessa kaikilla potilailla, mutta aiheutti päänsärkyä 36 prosentille potilaista. Kaikille potilaille tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus kuukauden kuluessa nitrokokeilusta tavanomaisilla kliinisillä indikaatioilla. Kolmenkymmenen potilaan sepelvaltimoissa ei todettu ahtaumia ja 73 prosentilla heistä ilmeni nitropäänsärky, kun taas sepelvaltimotautisilla nitro aiheutti päänsärkyä vain 23 prosentilla potilaista. Näyttää siis siltä, että nitron vaikutuksesta terveemmät valtimot laajenevat enemmän pääkopan sisällä, ja nitropäänsärky kallistaa todellakin erotusdiagnostiikan vaakaa hieman ei-sepelvaltimoperäisen rintakivun suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astrosytooman postoperatiivinen sädehoito ei lisää elinaikaa

Matalasti malignin astrosytooman postoperatiivisen hoidon merkityksestä ei ole oltu varmoja. Tässä satunnaistetussa sädehoitotutkimuksessa 157 potilasta sai leikkauksen jälkeen 50-54 Gy:n sädehoidon. Toinen ryhmä (n = 157) jäi seurantaan. Heille sädehoito annettiin vasta taudin progredioidessa. Aika taudin etenemiseen oli 2 v pidempi niillä, jotka olivat saanet heti leikkauksen jälkeen sädehoidon (5,3 vs. 3,4 v). Elinaikaeroa ryhmillä ei ollut (7,4 vs. 7,2 v). Elämänlaatua ei tutkittu. Matalasti malignin astrosytooman sädehoitoa ei välttämättä tarvitse toteuttaa heti leikkauksen jälkeen. Seuranta on edelleen mahdollinen vaihtoehto. Leikkauksen jälkeen annettu sädehoito lisää tautivapaata aikaa, mutta ei elinaikaa.

Prostatektomia ja peniksen koko

Peniksen leikkauksenjälkeinen kutistuminen nakertaa monen prostatektomiapotilaan itsetuntoa. Ilmiö esiintyy yhtä hyvin erektioon kykenevillä kuin erektiohäiriöisilläkin. Ongelmaa on tutkittu olemattoman vähän verrattuna postoperatiivisiin erektio-ongelmiin ja virtsainkontinenssiin: asiasta on vain kolme julkaisua.

Ossi Lindell

Avioero johtaa masennusoireiluun - riitaisissakin liitoissa

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että parisuhteen päättyminen lisää eronneiden puolisoiden riskiä masennukselle. Toisaalta on väitetty, että riitaisan liiton purkautuminen on pikemmin helpotus kuin rasitus puolisoille. Englantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin vuoden ajan yli 8 000:ta naista ja selvitettiin heidän masennusoireilunsa. Seuranta-aikana 2,7 % tutkittavista päätyi eroon. Eron kokeneista 56 %:lla depressiivisyys lisääntyi, mutta 21 %:lla väheni. Ei-eronneilla noin kolmasosa tuli kumpaankin ryhmään. Depressiivisyyden lisääntyminen oli suurinta naimissa olleilla, mutta avoliitossa olevilla muutos oli olematon. Jos liitto oli "harmoninen", depressiiviset oireet kohosivat enemmän kuin jos liitto oli ollut riitaisa, mutta riitaisankin eron jälkeen masentuneisuusoireet lisääntyivät merkitsevästi. Tutkimus vahvistaa aiempaa näkemystä, jonka mukaan avioero aiheuttaa enemmistöllä naisista masentuneisuutta. Pienellä osalla oireilu lievenee, mutta ehkä hieman yllättäen avoliiton särkyminen ei johtaisi depressiivisyyden lisääntymiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Suojaava avanne matalan peräsuolisyövän hoidossa

Suolisauman vuotaminen kuuluu vaikeimpiin leikkauskomplikaatioihin matalaa peräsuolen syöpää leikattaessa. Saumavuoto todetaan 3-30 %:lla leikatuista, ja se johtaa potilaan menehtymiseen 6-22 %:ssa tapauksista. Yleensä on suositeltu suojaavan ohut- tai paksusuoliavanteen tekoa, mikäli leikkaus on ollut hankala, kasvain on sijainnut matalalla tai jos potilas on huonokuntoinen. Huonona puolena on avanteen sulkuun liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuuskin.

Tom Scheinin, Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Hopeanitraattia kipeisiin aftoihin

Suun limakalvolle tulevat kipeät, toistuvasti ilmaantuvat aftat ovat joskus hankala hoito-ongelma. Aftat alkavat pienestä, punaisesta näppylästä, joka tuntien kuluessa kehittyy aristavaksi pinnaltaan nekroottiseksi haavaumaksi. Pienet aftat paranevat yleensä 7-10 päivän aikana. Aftojen hoitoon on kehitetty mm. kortikosteroideja ja paikallispuudutteita sisältäviä paikallishoitovalmisteita. Jos aftojen taustasyytä ei ole saatu selville ja potilaasi on jo ehtinyt kokeilla kaiken mahdollisen, harkitse vielä lapistusta. Tämän artikkelin kirjoittajat valmistivat tikun, jonka pää oli puhdasta hopeanitraattia eli lapista. He puuduttivat ensin aftan painamalla sitä lidokaiiniin kastetulla vanupuikolla ja sitten koskettivat aftaa lapistikulla muutaman sekunnin ajan. Jos haavauma-alue oli laaja, se "maalattiin" tikulla. Tämän jälkeen potilas huuhtoi suutaan vedellä 5 minuutin ajan. Lapistus poisti välittömästi aftan kivun, mutta paranemisnopeuteen hoidolla ei ollut vaikutusta.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Herkkä CRP yhteydessä ei-allergiseen astmaan

Reykjavikista, Upsalasta ja Tartosta kerättiin analysiin 1 289 astmaatikon verinäytteet ja niistä analysoitiin erityisesti herkän CRP:n pitoisuudet. Taustalla on ajatus siitä, että tämä voisi olla inflammaation merkkiaineena samaan tapaan kuin kardiovaskulaarisissa sairauksissa. Todettiin, että ruumiinpaino oli yhteydessä CRP:n pitoisuuteen (r = 0,41, p < 0,0001), kuten myös tupakointi (p = 0,02). Selvä yhteys todettiin myös CRP-pitoisuuden ja hengityselinoireiden kuten vinkumisen, rasitusastman ja yöllisen yskän välillä (p < 0,0001). Ei-allerginen astma oli selvästi todennäköisempi, jos potilaan CRP-arvo kuului ylimpään ryhmään, samanlaista yhteyttä ei todettu allergisen astman tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin suhteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kroonista idiopaattista yskää sittenkin?

Pitkittynyttä yskää erillisenä oireena on tutkittu jonkin verran. USA:ssa on joissakin selvityksissä pystytty kaikille yskää poteville löytämään syy oireeseen. Näin ei aina muualla ole ollut ja nyt englantilaisen huippuryhmänkin tutkimuksessa jäi 42 % yskijöistä ilman oireen etiologista varmennusta (postnasal drip 22 %, gastroesofageaalinen refluksi 16 %, astma 7 %, muita syitä 13 %). Potilaat olivat jo muualla hyvin tutkittuja, joten kyse oli ongelmatapauksista. Syytä vaille jääneet yskät kestivät muita kauemmin ja alussa oli ollut usein ylähengitysteiden infektio. Näillä potilailla oli myös suurempi herkkyys kapsaisiinille (yskätutkimuksissa käytetty punapippuri). Tutkijat, joista yksi oli arvostettu prof. Peter Barnes, pitävät idiopaattisen kroonisen yskän olemassoloa selvänä, eikä kaikille yskijöille siis löydy oireen aiheuttajan spesifiä hoitoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi lisää riskiä keuhkotuberkuloosiin

Pitkään on tiedetty tupakoivien sairastavan muita enemmän keuhkotuberkuloosia. Nyt asiaa selvitettiin tarkemmin Etelä-Afrikassa 2 401:n yli 15-vuotiaan kohortissa. Tubidiagnoosi perustui ihotestiin (ei calmetointeja), vähintään 10 mm:n induraatio katsottiin positiiviseksi. Tupakoivista tämä löydös oli 82 %:lla, riski koskaan tupakoimattomiin nähden oli 1,99. Yli 15 askivuotta tupakoineilla oli suurin suhteellinen riski. Johtopäätökseksi tuli, että tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä. Pääkirjoituksessa todennäköisimmäksi syyksi näille tuloksille mietitään tupakoinnin alentamaa immuniteettia tai lisäämää epäspesifistä tulehdusta. Sosiaalisilla tekijöillä lienee melkoisen suuri osuus asiassa, kuten myös HIV-tilanteella, minkä vakiointi puuttui itse tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki

Syöpäpotilaan profylaktinen antibioottihoito

Solunsalpaajahoidon aiheuttama neutropenia altistaa potilaan vakaville infektioille. Valkosolujen kasvutekijää käytetään estämään pitkittynyttä syvää neutropeniaa. Antibioottiprofylaksiaa ei ole suositeltu käytettäväksi.

Sirkku Jyrkkiö

Roflumilastista lupaavia tuloksia keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkoahtaumataudin hoito on vaikeaa puuhaa, parasta olisi saada koko sairaus estettyä. Hoitovaihtoehtoina on kokeiltu eri lailla bronkodilatoivia tai inflammaatiota hillitseviä lääkeaineita. Tutkimuksia ovat haitanneet mm. potilasvalinnat ja nimenomaan (osittaisten) astmaatikkojen poimiminen pois testiryhmistä.

Hannu Puolijoki

Parhaassa iässä olevien miesten ongelmat

Alavirtsatie- ja sukuelinperäisten sairauksien yleisyydestä tarvitaan tarkkaa, ajan tasalla olevaa tietoa, jotta miesten terveyspalvelut voidaan kohdistaa oikein. Australialaiset tekivät vuoden 2003 loppupuoliskolla koko maanosansa käsittävän puhelinhaastattelun satunnaisesti valituille 5 990:lle yli 40-vuotiaalle miehelle. Tutkittavat jaettiin neljään ikäryhmään: 40-49-, 50-59-, 60-69- ja yli 70-vuotiaisiin niin, että kuhunkin ryhmään tuli vähintään 1 250 miestä. Vastausprosentti oli 78 ja otannan katsottiin edustavan läpileikkausta Australian koko monirotuisesta väestöstä.

Ossi Lindell

Vahvistusta kahvin terveysvaikutuksille

Vuosi sitten JAMAssa ilmestynyt suomalainen tutkimus väitti kahvin suojaavan tyypin II diabetekselta. Tulos näyttäisi saavan vahvistusta muista epidemiologisista tutkimuksista. Nyt JAMAssa julkaistu systemoitu katsaus löysi yhteensä 15 epidemiologista tutkimusta kahvin ja diabeteksen yhteyksistä. Näistä 9 pitkittäistutkimuksessa on seurattu lähes 200 000 ihmistä 6-20 vuoden ajan. Päivittäinen yli 6 kupin nauttiminen vähensi tyypin II diabeteksen riskiä (RR) 0,65:een (95 %:n lv 0,54-0,78). Suoja oli samanlainen riippumatta lihavuudesta tai sukupuolesta. Tutkimuksissa näkyi myös annos-vastesuhde - mitä enemmän juot kahvia, sitä enemmän se suojaa. Poikkileikkaustutkimukset tukevat tulosta sillä, että runsaasti kahvia juovilla äskettäin todetun hyperglykemian prevalenssi oli vähäisempi.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Rintasyövän mikrometastaasit luuytimessä itsenäinen riskitekijä

Rintasyöpä voi lähettää kasvainsoluja sekä lymfakierron että verenkierron kautta. Kainalon imusolmukkeiden etäpesäkkeet ennakoivat aggressiivista taudinkulkua. Rintasyöpä voi lähettää verenkiertoon syöpäsoluja, vaikka kainalon imusolmukkeissa ei olisi kasvainsoluja.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito

Kun syöpä rajoittuu eturauhaseen, on prostatektomian jälkeinen ennuste hyvä. Kapseliin asti ulottuva eturauhassyöpä, korkea PSA ennen leikkausta ja näytteestä määritetyt Gleasonin pisteet yli 7 huonontavat ennustetta. Prostatektomian jälkeen satunnaistettiin 1 005 eturauhassyöpäpotilasta joko seurantaan tai postoperatiiviseen sädehoitoon. Seurantaryhmälle annettiin sädehoito vasta, kun epäiltiin taudin paikallista uusiutumista. Kaikilla potilailla oli todettu syövän kasvavan eturauhasen kapseliin (T3). Viiden vuoden seurannan aikana sädehoitoryhmän potilailla biokemiallinen relapsi eli PSA:n nousu oli merkittävästi harvinaisempaa kuin sädehoitamattomilla (52,6 % vs. 74,0 %). Taudin paikallinen uusiutuminen oli harvinaisempaa postoperatiivisen sädehoidon saaneilla (23 vs. 73). Molemmissa ryhmissä todettiin etäpesäkkeitä n. 6 %:lla potilaista. Hankalia pitkäaikaishaittoja (G3-4), kuten ripulia ja tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, oli postoperatiivisesti sädehoidetuilla useammin (4,2 % vs. 2,6 %). Kokonaiskuolleisuuus oli molemmissa ryhmissä sama, tosin eturauhassyöpään kuolleita oli enemmän seurantaryhmässä (8 vs. 15). Eturauhassyöpä on usein hidas taudinkulultaan, joten elinaikahyötyä voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmän seurannan jälkeen. Kun eturauhassyöpä kasvaa kapselissa, eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito on tarpeen taudin paikallisen uusiutumisen estämiseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Skeptisiä näkemyksiä AKE-lääkkeiden vaikuttavuudesta

Koliiniesteraasi-inhibiittoreiden (AKE-lääkkeiden) vaikuttavuuden kliinisestä merkityksestä on keskusteltu siitä lähtien kun ne markkinoille tulivat. Valtaosa lääketutkimuksista on ollut lyhyitä, kestoltaan 24-48 viikkoa, ja ennen AD2000-tutkimusta yksikään satunnaistettu tutkimus ei pyrkinyt selvittämään kliinikkoja askarruttanutta kysymystä - pystyvätkö AKE-lääkkeet lykkäämään Alzheimer-potilaiden laitoksiin joutumista. AD2000-tutkimuksen negatiivista tulosta ja potilaskadon ongelmia on puitu nyt vuoden ajan, ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa pohditaan, kannattaako lääkkeitä suositella lainkaan. Tähän saumaan BMJ julkaisi uuden systemoidun katsauksen AKE-lääkkeistä.

Kaisu Pitkälä

Gabapentiini auttaa, kun estrogeeni ei käy vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Yli puolella menopaussi-ikäisistä naisista on hypotalamisen endorfiinimetabolian vaihtelusta seuraavia hankalia vasomotorisia oireita, kuumia aaltoja. Estrogeenikorvaushoito on tunnetusti erinomainen apu näissä ongelmissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on vaihdevuosien hormonihoidon turvallisuus kyseenalaistettu vahvasti, erityisesti rintasyöpäriskin kohoamisen takia. Samoin hiljakkoin todettiin, että rintasyövästä parantuneiden naisten estrogeenikorvaushoito lisää heidän syöpänsä uusiutumisriskiä. Tämä riski vaikeuttaa rintasyövästä parantuneiden naisten vaihdevuosiongelmien lääkitystä.

Pertti Kirkinen

HIV-hoito, lääketieteellinen ihmekö?

Vuosikymmen sitten HIV-diagnoosi oli kuolemantuomio, eikä näköpiirissäkään ollut mitään tehokasta hoitoa. Vieläkään tauti ei parane hoidolla, mutta kuolemantuomio on muuttumassa elinkautiseksi. Muutoksen on saanut aikaan HAART (highly active antiretroviral therapy) eli yhdistelmähoito kolmella tai neljällä lääkkeellä, mukana käänteiskopioijan ja proteaasin estäjiä. Niillä saadaan potilaat säilymään työkykyisinä ja elossa sekä vältetään kalliita sairaalahoitoja.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astma ja allergiat yhteydessä epäsäännöllisiin kuukautisiin

Lähinaapureissamme (DK, EST, ICE, N, S) tehtiin 8 588 naisen 8 vuoden mittainen seurantakyselytutkimus, mukaan otettiin 6 137 hormoneja käyttämätöntä; raskaana olevia ei kelpuutettu. Tavoittena oli selvittää astman ja allergioiden sekä kuukautisvuotojen säännöllisyyden yhteyttä. Osoittautui, että astman epäsäännöllisille kuukautisille aiheuttama riski oli 1,54, heinänuhan 1,29, ja jos heinänuha oli edeltänyt astmaa, OR oli 1,95 (ikä 25-42 v). Riskit olivat samaa luokkaa lääkityksiä näihin sairauksiin käyttävillä. Epäsäännölliset kuukautiset olivat yhteydessä astman puhkeamiseen nuoremmilla (OR 1,58), mutta ei enää ikäryhmässä 42-54 v. Tutkijat epäilevät löydosten takana olevan metabolisia tai kehitykseen liittyviä tekijöitä, ehkä insuliiniresistenssi? Allergisten sairauksien lääkehoito ei näyttäsi selittävän havaintoja.

Hannu Puolijoki