Pieni ASA-annos ei ehkäise syöpää naisilla

Noin 40 000 yli 45-vuotiasta amerikkalaista terveydenhuollossa työskentelevää naista osallistui satunnaistettuun, kontrolloituun ehkäisykokeiluun, jonka tarkoitus oli testata asetyylisalisyylihapon (ASA) ja E-vitamiinin merkitystä sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyssä. Alkutilanteessa terve koeryhmä sai 100 mg ASA:aa ja 600 IU:ta E-vitamiinia joka toinen päivä vertailuryhmän saadessa lumevalmistetta. Tulokset kymmenen vuoden seurannassa olivat selkeät. ASA ei ehkäissyt sairastuvuutta eikä kuolleisuutta syöpään yleensä. Sillä ollut myöskään vaikutusta eri kohde-elinten syövän ilmaantuvuuteen eikä kuolleisuuteen niihin. E-vitamiinin samanaikainen saanti ei vaikuttanut tuloksiin. Ainoan poikkeuksen teki keuhkosyöpä, jolta ASA suojasi. Tuloksia käsitellään lehden kahdessa pääkirjoituksessa, joissa molemmissa korostetaan tutkijaryhmän yksiselitteistä johtopäätöstä terveellisten elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja erityisesti tupakoimattomuuden, tärkeyttä syövän ehkäisyssä. Avoimeksi kysymykseksi edelleen jää, ovatko tulokset samoja terveillä miehillä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Ohitusleikkaus vai pallolaajennus munuaispotilaalle?

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on tavallista huonompi sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen että varsinkin perinteisen pallolaajennuksen jälkeen. Suuren ARTS-tutkimuksen jälkianalyysi on ensimmäinen satunnaistettu vertailu revaskularisaatiomenetelmien vaikutuksista monisuonitautia ja lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden (n = 142) ennusteeseen. Munuaispotilaiden kuolleisuus oli 5 vuoden seurannassa noin kaksinkertainen kummassakin hoitoryhmässä. Sydänkuolleisuus oli vain hieman normaalia suurempi ja odotetusti ainoa menetelmien välinen ero oli suurempi uusintatoimenpiteen tarve pallolaajennuksen jälkeen. Tämän pienen tutkimuksen valossa voidaan pallolaajennusta metalliverkkoputken asennuksineen harkita myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan revaskularisaatioon edellyttäen, että toimenpiteessä käytettävä varjoainemäärä saadaan pidettyä pienenä ja ahtaumat soveltuvat hyvin pallohoitoon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Muista splenektomiapotilaan rokotukset

BMJ:n pääkirjoituksessa muistutetaan, että vamman jälkeisen tai hoitotoimenpiteenä tehdyn pernan poistoleikkauksen yhteydessä on muistettava rokottaa potilas hemofilusta, meningokokkia ja pneumokokkia vastaan. Elinaikainen riski saada näiden bakteerien aiheuttama vaikea infektio (jossa kuolleisuus on 50 %) on 5 %. Rokotuksilla riskiä voidaan vähentää. Ja jos splenektomiapotilas saa infektion, on infektio hoidettava tehokkaasti ja sassiin. Häkellyttävää, mutta totta on, että Skotlannissa on rokotettu vain 13 % potilaista, jotka ovat menossa elektiviseen splenektomiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul

Liikunnan väheneminen tärkeä syy BMI:n kasvuun tytöillä

Lihavuuden syynä on energian saannin ja sen kulutuksen epäsuhta; kaloreista on tieteellistä näyttöä huomattavasti enemmän kuin liikunnasta. Liikunnan tärkeydestä nuoruusiän lihavuuden ehkäisemiseksi saadaan vasta nyt vakuuttavaa tietoa amerikkalaisesta, musta- ja valkoihoisten tyttöjen seurantatutkimuksesta. Kaikkiaan 2 300 tytölle tehtiin vuosittain liikuntaan, ravintoon ja kasvuun liittyvät mittaukset 9-10 vuoden iästä 18-19 vuoden ikään. Monipuolisesti vakioitujen tulosten mukaan viikottaisen liikunnan väheneminen 10 MET:llä (metabolinen ekvivalentti; 10 MET:iä vastaa 2-3:a reipasta kävelykertaa), oli yhteydessä BMI:n nousuun, joka oli mustilla 0,14 ja valkoisilla 0,09 kg/m2. Kymmenen vuoden seurannassa BMI kasvoi mustilla vähiten liikkuvilla tytöillä 2,98 kg/m2 verrattuna eniten liikkuvien ryhmään, joilla kasvu jäi 1,91 kg/m2:iin. Valkoisilla tytöillä vastaavat luvut olivat 2,1 ja 1,4 kg/m2. Vähemmän liikkuvat olivat siis selvästi lihavampia noin 20 vuotiaina.

Aulikki Nissinen

Ihotesteistä apua lääkeallergian selvittelyssä

Lääkkeiden käyttöön liittyvät ihoreaktiot ovat yleisiä, ja useimmiten ne herättävät epäilyn allergiasta. Allergia on kuitenkin mekanismina vain pienessä osassa tapauksista. Allergisten ja muilla tavoin syntyvien ihoreaktioiden erottaminen toisistaan kliinisen kuvan perusteella ei aina ole helppoa. Allergiset reaktiot yleensä toistuvat, jos samaa lääkettä käytetään uudelleen ja ne voivat myös olla henkeä uhkaavia. Tästä syystä tarvittaisiin luotettavia testejä, joilla allergiset reaktiot voitaisiin poimia esiin vaarattomista sivuvaikutuksista.

Sirkku Peltonen

HIV-infektion leviäminen ja yhteiskunnallinen murros

Lontoolaissosiologit ehdottavat käsitteen riskiympäristö käyttöönottoa puhuttaessa HIV-epidemian laajenemiseen vaikuttavista muutoksista. Ympäristön muutokset ovat vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin yksilön riskikäyttäytyminen. Vuosikymmen sitten tapahtui tällaisia jyrkkiä ja nopeita muutoksia mm. Itä-Euroopassa ja Länsi-Balkanilla ja kirjoittajat esittävät, että näihin ympäristömuutoksiin liittyy myös HIV-epidemian räjähtäminen.

Robert Paul

Lyhyesti: Milloin beetasalpaaja leikkauspotilaalle?

Beetasalpaajia käytetään yleisesti perioperatiivisen infarktin estoon suurten leikkausten yhteydessä, vaikka satunnaistettujen tutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia. Arvostettu New England Journal of Medicine julkaisi yllättäen retrospektiivisen analyysin beetasalpaajahoidon perioperatiivisista vaikutuksista lähes 800 000 suuressa leikkauksessa olleen potilaan aineistossa. Vajaa viidennes potilaista käytti beetasalpaajaa ja analyysin perusteella suuren operatiivisen riskin potilaat hyötyivät hoidosta, mutta pienen tai keskisuuren riskin potilailla ei hyötyä havaittu. Suurempien satunnaistettujen tutkimusten tuloksia odotellessa lehden pääkirjoitus suositteli beetasalpaajia suuren leikkauksen yhteydessä sepelvaltimopotilaille, etenkin jos heillä lisäksi on diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai muita valtimotaudin ilmentymiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Pidempi antikoagulanttihoito eduksi alaraajan uuden laskimotukoksen estossa

Alaraajan laskimotukoksen antikoagulanttihoidon pituudesta on taitettu peistä pitkään. Nyt julkaistiin meta-analyysi, missä oli mukana 15 kriteerit täyttävää tutkimusta (potilaiden mediaanilukumäärä 345), ja keskeisenä tavoitteena verrata hoidon pituuden (lyhyen hoidon keston mediaani 1,75 ja pitkän 6,0 kk) estovaikutusta ja riskejä. Uuden tukoksen ilmaantuvuus pieneni pitkällä hoidolla: 0,02 vs 0,126 tapahtumaa/potilasvuosi. Jos hoito pitkässä terapiassa keskeytyi, vaikutus laimeni. Vuotokomplikaatioiden määrä oli samaa tasoa molemmissa ryhmissä. Tutkijat suosittelevat pidemmän kaavan mukaan toteutettua uuden trombin estoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vitamiinilisällä ei merkitystä infektioiden ehkäisyssä

Skotlantilaiseen infektiotautien ehkäisykokeiluun otettiin 910 yli 65-vuotiasta henkilöä. Satunnaistamisen jälkeen koeryhmä sai päivittäin 16 vitamiini- ja hivenaineen annoksen, joka korvasi 50-210 % suositellusta tarpeesta. Vitamiini- ja hivenainelisä ei vähentänyt terveydenhuoltoon infektiotautien vuoksi tehtyjä yhteydenottoja. Myös koehenkilöiden raportoimien sairauspäivien määrä sekä heidän kokemansa elämänlaatu olivat samat kuin lumevalmistetta nauttineilla. Infektioiden ehkäisemiseksi ei siis ole järkevää popsia pillereitä. Kuitenkin tarvitaan tutkimusnäyttöä vitamiini- ja hivenainelisän tarpeellisuudesta riskiryhmillä, esim. laitospotilailla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Sepelvaltimoahtaumat löytyvät pian TT-kuvauksella?

Tietokonekerroskuvauksen tekniikka kehittyy nopeasti. Uusimmissa 64-viipalelaitteissa päästään jo alle 0,5 mm:n kuvaustarkkuuteen, eikä tutkittavan sykkeenkään tarvitse olla kovin harva. Sveitsiläiset kardiologit tutkivat 67 varjoainekuvaukseen lähetettyä potilasta tietokonekuvauksella. He pystyivät arvioimaan kaikki yli 1,5 mm:ä suuremmat sepelvaltimohaarat. Yksittäiset ahtaumat löytyivät 94 %:n sensitiivisyydellä ja 97 %:n spesifisyydellä. Päähaarojen tyvialueilla menetelmä toimi virheettömästi. Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus alkaa olla valmis rajoitettuun kliiniseen käyttöön, kunhan menetelmän ongelmat ja rajoitukset ymmärretään. Päinvastoin kuin yleensä odotetaan, menetelmä ilmeisesti lisää varsinaisten varjoainekuvausten ja revaskularisaation tarvetta Suomessa, vaikka varsinaisten diagnostisten varjoainekuvausten määrä väheneekin.

Juhani Airaksinen

Varhaiset hengitystieinfektiot eivät suojaa lasta astmalta

Niin sanottua hygieniahypoteesia näkee välillä yleistettävän niin, että varhaislapsuuden hengitystieinfektiot suojaisivat lasta astmalta ja allergioilta. Tälle väittämälle laittaa pisteen hieno norjalainen kohorttitutkimus, jossa 2 540:tä lasta seurattiin syntymästä 10 vuoden ikään. Ensimmäisen ikävuoden aikana sairastetut flunssat, alahengitystieinfektiot, kurkunpää- ja välikorvatulehdukset kirjattiin. Kun lapset olivat 10-vuotiaita, vanhemmilta kysyttiin, onko lapsella nyt tai onko hänellä koskaan ollut lääkärin toteamaa astmaa tai allergista nuhaa. Kahdelle kolmasosalle lapsista tehtiin 10-vuotiaana myös ihopistokokeet tavallisimmilla allergeeneilla.

Marjo Renko

Auttaako fagosyyttien lisääminen Crohnin taudissa?

Crohnin tauti, tulehduksellinen suolistosairaus, ymmärretään suolen säätelyhäiriönä, jossa jokin suolen sisällössä -ehkä mikrobi(t) - on jatkuvasti immuunivasteen kohteena. Tauti on joskus hyvin vaikeasti kurissa pidettävissä ja hoidossa joudutaan turvautumaan immunosupressiivisiin lääkkeisiin. Näiden tutkijoiden ideassa sensijaan lisätäänkin luonnollisen immuniteetin toimijoiden eli makrofagien ja neutrofiilien aktiivisuutta. Ne yhdessä suolen epiteelisolujen kanssa vastaavat ensimmäisestä puolustuslinjasta, jonka murtuminen voi johtaa varsinaiseen immunologiseen reaktioon. Niinpä päätettiin antaa potilaille sargramostiimia eli granosyyttejä ja makrofageja stimuloivaa tekijää (GM-CSF).

Heikki Arvilommi

Osteoporoosin hoito: bisfosfonaatti vai PTH-analogi?

NEJMin tuoreessa numerossa käsitellään alendronaattia ja lisäkilpirauhashormonia (PTH) (1-84) osteoporoosin hoidossa. Ensimmäisessä tutkimuksessa hoidettiin runsaat parisataa tasanneiässä olevaa naista ensin vuosi PTH-analogilla, PTH-analogilla + alendronaatilla taikka alendronaatilla. PTH-ryhmä jaettiin vuoden jälkeen saamaan vuodeksi lumelääkettä taikka alendronaattia, kombinaatiota ja alendronaattia saaneet potilaat jatkoivat toisen vuoden alendronaatilla. Tuloksista ilmeni mm, että PTH-analogihoidon jälkeen alendronaatilla jatkaneilla luun mineraalitiheys lisääntyi lannerangassa 31 %, lumeella jatkaneilla 14 %. Päätelmä on, että PTH-analogin jälkeen on syytä jatkaa bisfosfonaatilla, muutoin PTH-analogista saatu hyöty vähenee.

Robert Paul

Suojaudu viisaasti auringolta ja pistäviltä hyönteisiltä

Iholle levitettäviä hyönteiskarkotteita ja auringonsuoja-aineita myydään ja käytetään vapaasti miettimättä, sopivatko aineet ollenkaan yhteen. Kanadassa tehty kokeellinen tutkimus selvitti yleisimmän hyönteiskarkotteissa käytetyn kemikaalin, N,N-dietyyli-m-toluamidin (DEET) ja auringonsuoja-aineissa tavallisen oksibentsonin vaikutusta toistensa imeytymiseen sian iholla. Tulokset osoittivat, että yhtä aikaa iholle levitettynä nämä lisäävät toistensa imeytymistä. Samoin DEET:n kulkeutuminen ihon läpi lisääntyi, jos hyönteiskarkote levitettiin ensin ja vasta tämän jälkeen auringonsuoja-aine. Hyönteiskarkote-emulsiosta DEET imeytyi enemmän kuin suihkeena levitettävästä valmisteesta. Mitä johtopäätöksiä tästä voi vetää loppukesän ulkoiluun? Ainakin sen, että jos aikoo kemikaalien avulla suojautua sekä auringolta että hyönteisiltä, on parasta levittää auringonsuojavoide ensin, antaa sen imeytyä kunnolla ja vasta sen jälkeen suihkuttaa hyönteiskarkote.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Fondaparinuuksi saattaa sopia kun hepariini ei

Hepariinihoidon vaarallinen haittavaikutus on hepariinin indusoima trombosytopenia (HIT). HIT iskee n. viikon hepariinihoidon jälkeen: ensin tulee trombosytopenia. Trombosyytit aggregoituvat ja aktivoituvat ja seurauksena ovat, paradoksaalista kyllä, tromboosit. In vitro -tutkimusten mukaan uusi, selektiivinen aktivoituneen tekijä X:n estäjä fondaparinuuksi ei näytä indusoivan HIT-ilmiötä: 39 HIT-potilaan seerumit tutkittiin kolmessa eri laboratoriossa. Fraktioimattomassa hepariinissa 80 % HIT-näytteistä oli positiivisia, fondaparinuuksiliuoksessa 3 % (p < 0,001). HIT-potilaan hoitoa voitaisiin ehkä jatkaa fondaparinuuksilla, jos tarvitaan nopeaa ja vakaata antikoagulaatiota. Samalla HIT hoituisi.

Robert Paul

Lyhyesti: Sydäninfarktin hoito Sveitsissä 1997-2002

Sveitsiläiseen AMIS Plus -rekisteriin osallistuu 54 erikokoista sydäninfarktipotilaita hoitavaa sairaalaa, joissa hoidettiin vuosina 1997-2002 yhteensä 7 098 ST-nousuinfarktipotilasta. Vuosien aikana pallolaajennuksen käyttö lisääntyi selvästi (8 vs. 43 %) ja liuotushoidon osuus vastaavasti väheni jonkin verran (47 vs. 26 %), mutta vielä vuonna 2002 jäi lähes kolmannes potilaista kokonaan ilman reperfuusiohoitoa. Ruotsalaisen RIKS-HIA-rekisterin suuntaisesti sairaalakuolleisuus laski Sveitsissäkin merkittävästi (12,2 vs. 6,7 %) vuosien aikana. Ilman reperfuusiota jääneiden potilaiden kuolleisuus oli vielä lopussakin korkea, 13,2 %. Tutkimus osoittaa, että nykyaikainen reperfuusiohoito parantaa sydäninfarktin ennustetta. Valitettavasti melkoinen osa potilaista hakeutuu edelleen aivan liian myöhään hoitoon, jolloin hoitotulokset jäävät vääjäämättä epätyydyttäviksi.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030