Lyhyesti: Rokote tehokas vyöruusuun

Suomessakin on kokeiltu rokotetta lasten vesirokon ehkäisyyn. Tässä tutkimuksessa käytettiin rokotteen vahvennettua versiota vanhempien ihmisten vyöruusun torjuntaan. Vyöruusuhan on samaisen vesirokkoviruksen uudelleen aktivoitumisen seurauksena syntyvä tauti, johon liittyy usein vaikeitakin ja pitkään kestäviä kiputiloja.

Heikki Arvilommi

Osteoporoosin takana lymyää myelooman alku

Myeloomalle on ominaista luuston haurastuminen ja murtumat, aivan kuten osteoporoosillekin, vaikka myelooma on toki harvinainen osteoporoosiin verrattuna. Tanskan Odensen yliopistosairaalan endokrinologinen osasto selvitti, kuinka monella osteoporoosiepäilyn vuoksi sairaalaan lähetetyistä potilaista oli seerumissaan monoklonaalinen komponentti tai myelooma.

Robert Paul

Demodex-punkki ja perioraalidermatiitti

Perioraalidermatiitti on pääasiassa nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla esiintyvä yleinen punoittava, näppyläinen ihosairaus. Sen yhtenä aiheuttajana pidetään ahkeraa kosmetiikan ja varsinkin kosteusvoiteiden käyttöä. Kortikosteroidivoiteet hämäävästi näyttävät rauhoittavan ihottumaa, mutta lopulta näiden käyttö pahentaa oireilua. Kasvojen normaaliflooraan kuuluvan Demodex folliculorum -punkin osuudesta kasvojen näppyläisissä ihosairauksissa on taitettu peistä.

Sirkku Peltonen

Välimeren ruokavaliolla lisää ikävuosia

Eurooppalainen ikääntyvien seurantatutkimus tuo lisää tieteellisesti vakuuttavaa näyttöä välimerentyyppisen ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimukseen otettiin noin 75 000 yli 60-vuotiasta henkilöä yhdeksästä Euroopan maasta. Tutkittavilla ei ollut lähtötilanteessa sydäninfarktia, aivohalvausta tai syöpää. Heidät jaettiin kymmeneen eri ryhmään sen mukaan, miten heidän ruokavalionsa muistutti ravintosisällöltään Välimeren maille tyypillistä ruokavaliota. Keskimäärin viiden vuoden seurannassa kuolleisuus oli sitä alhaisempi, mitä lähempänä välimeren tyyppiä ruokavalio oli. Tärkeää tuloksissa oli, että ne olivat samanlaisia eri puolilla Eurooppaa. Tutkimus valotti samalla erilaisten rasvalaatujen merkitystä terveydelle. Esim. ruotsalaisten välimerentyyppinen ruokavalio sisältää pääsääntöisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas kreikkalaisten käyttämä oliiviöljy sisältää lähinnä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.

Aulikki Nissinen

Vähentävätkö inhalaatiosteroidit sydäninfarktiriskiä?

Matala FEV1-arvo on yhteydessä kasvaneeseen verenkiertoelimistön sairausriskiin. FEV1-arvon ja riskin välillä näyttäisi olevan ikään kuin annos-vastesuhde. Voitaisiinko jotakin tehdä?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: EB-virus ja MS-tauti - selittämätön yhteys

Amerikkalaisilla sotilailla tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että korkea vasta-ainetaso (> 1 280) Epstein-Barrin viruksen (EB) tuma-antigeeneja kohtaan lisäsi MS-taudin riskiä selvästi (RR 9,4, 95 %:n LV 2,5-35,4). USA:ssa armeijan palvelukseen astuvilta kerätään verinäyte tulovaiheessa ja tämän jälkeen kahden vuoden välein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vasta-ainetasot 83:lta MS-taudin takia palveluksesta vapautetulta ja 166 vakioidulta kontrollilta. MS-tautiin sairastuvilla, mutta ei kontrolliryhmässä, vasta-ainetasot alkoivat nousta 20 ikävuoden jälkeen ja olivat koholla jo viisi vuotta ennen sairastumista. Yli nelinkertainen nousu lisäsi sairastumisriskin kolminkertaiseksi. Vasta-aineprofiilien perusteella tutkijat päättelevät, että kyseessä ei ole primaari infektio. Tulos tukee aikaisempia tutkimuksia, jotka ovat viitanneet EB-viruksen merkitykseen MS-taudin riskitekijänä. Tautiin johtavat biologiset mekanismit jäävät edelleen avoimeksi.

Tuula Pirttilä

Lyhyesti: Varfariinin annosvaihteluun valaisua - kai

Varfariini vaikuttaa salpaamalla "koagulaatiovitamiinin" eli K-vitamiinin. Jotta K-vitamiini toimisi, sen pitää pelkistyä, johon tarvitaan K-vitamiinia pelkistävää epoksidireduktaasikompleksi-1:tä (VKORC1). Nyt raportoidaan, että VKORC1-geeni on polymorfinen ja että polymorfinen vaihtelu johtaa erilaiseen varfariinivasteeseen. Tämän geenin haplotyyppijakauma vielä vaihtelee roduittain samalla tavalla kuin varfariiniherkkyys. Ennestään tiedetään, että sytokromi-P450-järjestelmän CYP2C9-isoentsyymiaktiivisuus vaikuttaa myös potilaan varfariinin annostarpeeseen muuntelemalla varfariinimolekyylin metaboliaa. Varfariiniannoksen variaatiosta 6-10 % selittyy sytokromientyyymiaktiivisuuden vaihtelulla, 21 % VKORC1-geenin haplotyypillä. Loput on vielä auki...

Robert Paul

Lyhyesti: Liikuntaresepti rintasyövän sairastaneille

Liikunta vähentää naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Toisaalta ylipainoisuus huonontaa rintasyöpäpotilaan ennustetta. Liikunta vähentää naishormonien pitoisuuksia veressä, mikä ainakin osittain selittää liikunnan suotuisia vaikutuksia.

Sirkku Jyrkkiö

Ohitusleikkaus yhä laaja-alaisen sepelvaltimotaudin ensisijainen revaskularisaatiomenetelmä?

Yhä suurempi osa vaikeaoireisista sepelvaltimotautipotilaista hoidetaan pallolaajennuksilla, varsinkin lääkeverkkoputkien tultua yleiseen käyttöön.

Juhani Airaksinen

Antenataalisesti saadusta glukokortikoidista ei juuri haittoja

Äidille annettua glukokortikoidihoitoa on käytetty hyvällä menestyksellä yli 30 vuoden ajan vähentämään keskosuuteen liittyviä keuhko-ongelmia. Kyseessä on paljon käytetty ja voimakkaasti vaikuttava hoito, jolla voisi odottaa olevan pysyviä jälkiseurauksia. Asia on nyt selvitetty verrattaessa 253:n sikiökaudella beetametasonialtistuksen saaneen henkilön ja 281 lumehoitotasoisen kortisoniasetaattiannoksen saaneen henkilön terveydentilaa 30 vuoden iässä. Koko, lipiditasot, verenpaine, plasman kortisoli, diabeteksen esiintyvyys ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat ryhmissä samat. Sokerirasituskokeen yhteydessä oli plasman insuliini beetametasonia saaneilla korkeampi ja 2 tunnin verensokeritaso matalampi. Löydös voi merkitä heidän taipumustaan aikuisiän insuliiniresistenssiin, mutta sen merkitys lienee kliinisesti varsin vähäinen.

Pertti Kirkinen

Oireileva astmaatikko tarvitsee säännöllistä riittävää lääkitystä

Astman hoidosta on taitettu peistä viime vuosina niin meillä kuin muualla. Hintaseikkojen lisäksi on pohdittu, riittääkö perushoitona pelkkä inhaloitava steroidi, pitääkö käyttää kombinaatiovalmistetta ja koska, ja voiko sen annoksia vaihdella ja kuinka?

Hannu Puolijoki

Neulahoito auttaa migreenissä

Saksalaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa selvitettiin akupunktion tehoa migreenissä. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää; neulahoito perinteisiin migreenin akupisteisiin (n = 145), neulahoito muualle kuin migreenin akupisteisiin (n = 81) ja odotuslistalle jäävät potilaat (n = 76). Akupunktion ja lumeakupunktion vaikutuksessa ei ollut eroa, mutta molemmissa ryhmissä päänsärkypäivien määrä väheni merkittävästi lähtötilanteeseen nähden ja verrattuna odotuslistalla oleviin potilaisiin. Akupunktioryhmässä päänsärkypäivien määrä väheni vähintään puoleen 51 %:lla potilaista, lumeakupunktioryhmässä 53 %:lla ja odotuslistalla olevista potilaista 15 %:lla 12 viikon kuluttua hoidon alusta verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Puutteistaan huolimatta tutkimus on huolella suunniteltu ja suoritettu. On tärkeää, että myös muiden kuin lääkehoitojen tehoa pyritään selvittämään kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tutkimus viittaa siihen, että neulottelu sinänsä auttaa migreenissä, mutta sen vaikutusmekanismit jäävät avoimeksi. Kyse voi olla lumevaikutuksesta, mutta se on selvästi suurempi kuin lääketutkimusten lumeryhmän hoitovasteet.

(Tp)

Lyhyesti: Rasitussyke ennustaa äkkikuoleman vaaraa

Sykevaihtelun häiriintymisen on jo pitkään tiedetty olevan huonon ennusteen merkki. Viime vuosina on havaittu, että hidas sykkeen palautuminen heti rasituskokeen jälkeen ennakoi myös sydänkuolemaa kohtuullisen hyvin. Pariisissa tehtiin 1970-luvun alussa maksimaalinen rasituskoe lähes 6 000 keski-ikäiselle terveelle miehelle. Keskimäärin 23 vuoden seurannan aikana ilmeni 81 sydänperäistä äkkikuolemaa. Äkkikuoleman vaara oli yli kolminkertainen, jos miehen leposyke oli yli 75/min, lähes nelinkertainen, jos syke kiihtyi rasituksessa alle 89 lyöntiä/min ja noin kaksinkertainen, jos syke laski vähemmän kuin 25 lyöntiä ensimmäisen minuutin kuluessa rasituksen jälkeen. Havainnot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Näiden riskilöydösten kliininen merkitys on vähäinen, mutta normaalin sykkeen dynamiikan omaavia henkilöitä kannattaa luonnollisesti aina onnitella rasituskokeen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Alkoholiablaatio tehoaa hyvin hypertrofiseen obstruktiiviseen kardiomyopatiaan

Paikallisesti sepelvaltimohaaraan annosteltu alkoholi on yleisin hoito paksuuntuneen kammioväliseinän aiheuttamaan merkittävään vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtautumiseen. Hollannissa selviteltiin toistetuilla magneettikuvauksilla, miten toimenpide vaikuttaa vasemman kammion massaan puolen vuoden seurannassa. Painegradientti pieneni tavanomaisesti ja septumin massa merkittävästi jo kuukauden kuluessa toimenpiteestä. Vasemman kammion massa normaalistui kuitenkin vielä merkittävämmin septumin ulkopuolella. Tämä regressio oli suorassa suhteessa ulosvirtauskanavan paine-eron korjaantumiseen, mikä viittaa siihen, ettei seinämähypertrofia ollut pelkästään geneettistä, vaan painekuormituksellakin on hypertrofian kehittymisessä merkittävä osuus.

Lyhyesti: Idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoitoon toivoa

Japanilaiset tutkivat nykymetodein varsin toivottoman idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoidossa sokkoutetusti 107 potilaan kohdalla suun kautta otettavaa pirfenidonia (5-methyl-1-phenyl-2-[1H]-pyridoni). Lääkkeellä on kokeellisissa töissä saatu aikaan antifibroottisia vaikutuksia. Lääkkeen todettiin parantavan 6 minuutin rasitustestissä happisaturaatioarvoa sekä 6 että 9 kk hoidon jälkeen. Niin ikään VC koheni ja taudin pahenemisvaiheita esiintyi vain lumeryhmällä. Aktiiviin lääkitykseen liittyi huomattavia sivuvaikutuksia (mm. valoyliherkkyys, pahoinvointi, maksaentsyyminousut, jopa yksi hepatooma, joka lienee sattuma?). Protokollassa pysyminen oli kuitenkin sekä pir-fenidino- että lumeryhmässä samanlaista. Pääkirjoituksessa pohditaan tutkimuksen ongelmallisuutta mm. mitattavien parametrien osalta ja perätään laajaa monikansallista selvitystä aiheesta. Kysehän on ennusteeltaan maligniteettien luokkaa olevasta sairaudesta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeinen äidin masennus ennakoi lapsen asosiaalisuutta

Masentuneiden äitien lapsilla esiintyy asosiaalisuutta keskimääräistä enemmän. Englantilaisessa kaksostutkimuksessa todettiin, että synnytyksen jälkeen 5 vuoden aikana ilmennyt äidin masennus yhdistyi lapsen asosiaalisuuteen, mutta synnytystä edeltäneellä masennuksella vastaavaa yhteyttä ei ollut. Kaikkein suurin riski oli lapsilla, joiden äideillä oli sekä asosiaalisuutta että masennusta. Tutkijat päättelevätkin, että pyrittäessä ehkäisemään lasten asosiaalista käyttäytymistä, intervention tulee kohdistua sekä äidin asosiaalisuuteen että hänen masennuksensa hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Lisää näyttöä hormonikorvaushoidon ja kohtusyövän yhteydestä

Pelkällä estrogeenilla toteutettu vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisää endometriumsyövän riskiä. Jos mukana on keltarauhashormoni, riski vähenee. Toisaalta keltarauhaskomponentti puolestaan lisää rintasyövän esiintymistä. Tilanteen sekavuutta lisäävät vielä uudet hormonikorvaushoitovalmisteet ja annostelutavat.

Pertti Kirkinen

Follikulaarisen lymfooman ensilinjan intensiivihoito

Follikulaarista lymfoomaa sairastavien potilaiden ennuste vaihtelee 5-10 vuoden välillä. Taudin laaja levinneisyys, suuri tautimassa, heikentynyt yleistila, anemisoituminen ja kohonnut laktaattidehydrogenaasi huonontavat ennustetta. Vaikka solunsalpaajahoidolla saadaan tauti yleensä hyvin häviämään, se uusiutuu ennen pitkää.

Sirkku Jyrkkiö

Antitromboottisten lääkkeiden keskeytys voi olla kohtalokasta lääkestentin asennuksen jälkeen

Lääkestenttejä asennetaan yhä useammin sepelvaltimoiden pallolaajennuksen yhteydessä estämään restenoosin ilmaantumista. Lääkepinnoitetut verkkoputket peittyvät hitaammin normaalilla endoteelilla, mikä saattaa altistaa tavallista pitempään vaarallisille tromboottisille komplikaatioille. Satunnaistetuissa tutkimuksissa subakuutin tromboosin vaara on kuitenkin ollut pieni, vain noin 0,5 % ensimmäisen vuoden aikana.

Juhani Airaksinen

Nuoren paniikkikohtausta ei pidä väheksyä

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat suhteellisen yleisiä ja niitä pidetään usein varsin harmittomina. Hollantilaiset tutkijat seurasivat yli 3 000:ta normaaliväestöstä otettua 14-24-vuotiasta viiden vuoden ajan. Paniikkikohtauksen kokeneilla oli jo lähtötilanteessa muita runsaammin myös muita ahdistuneisuushäiriöitä. Oleellinen löydös koski kuitenkin seurannan aikana puhjenneita häiriöitä: Paniikin kokeneille ilmaantui seurannassa uusia ahdistuneisuushäiriöitä, sosiaalista ja muuta fobiaa, aineiden väärinkäyttöä sekä alkoholin liikakäyttöä enemmän kuin niille, joilla ei paniikkioiretta ollut. Paniikin saaneista runsaalla kolmanneksella oli seurantahetkellä vähintään kolme psykiatrista diagnoosia, kun vastaava osuus muilla nuorilla oli kymmenesosa. Nuoren paniikkikohtaus voi olla merkki vakavammasta psykopatologiasta, minkä vuoksi siihen ei tulisi suhtautua väheksyen. Paniikin kokenut nuori ja hänen perheensä tulisi ottaa tutkimuksiin ja pyrkiä järjestämään tarpeellinen hoito.

Raimo Kr Salokangas