Pramlintidi insuliinin tueksi diabeteksessa

Yli 18 vuotta kestäneiden kehittelytutkimuksien jälkeen pramlintidi (Symlin, Amylin Pharmaceuticals) on pitkän harkinnan jälkeen hyväksytty Yhdysvalloissa insuliinin lisänä diabeteksen hoitoon. Insuliinipotilas käyttää pramlintidia injektiona ennen ateriaa tasaamaan aterian jälkeistä veren glukoosin nousua. Noin 5 000 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa lääkkeen on mm. todettu laskevan diabeetikoilla painoa enemmän kuin jos insuliinia käytetään yksin. Lääkäreitä kehotetaan valikoimaan potilaat huolella, ja insuliiniannos tulee tarkistaa hypoglykemiariskin vähentämiseksi. Symlinin myyntiluvan käsittely Euroopan lääkelaitoksessa on lykkääntynyt vajavaisten kliinisten tutkimusten takia.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Lyhyesti: Etanersepti ei valitettavasti auta Wegeneriin

Biologisista vasteenmuuntajista on odotettu paljon vaikeiden sidekudostautien hoidossa. Johns Hopkinsin vaskuliittitutkimuskeskuksessa selvitettiin, miten steroidi yhdistettynä syklofosfamidiin tai metotreksaattiin, etanerseptin kera tai ilman, vaikutti 174 potilaan remissioon vaikean Wegenerin granulomatoosin pahenemisvaiheen jälkeen. Seurannassa, joka kesti runsaat kaksi vuotta, ei etanersepti parantanut remission kestoa saati laatua. Ainakaan siis juuri tässä sidekudostaudissa juuri tämä biologinen vasteenmuuntaja ei näytä toimivan.

Robert Paul

Lyhyesti: Efedrauute on vaarallinen

Efedra-niminen kasviuute, joka 1990-luvulla tuli suosituksi laihduttamiseen ja suorituskykyä parantavaan tarkoitukseen, sisältää keskushermostoa stimuloivaa efedriiniä. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) mukaan efedran käytöstä on tullut yli 1 800 sivuvaikutusraporttia, joista 57 oli vakavia. Yleisimpiä haittavaikutuksia olivat psykoosi, vakava masennus, mania tai agitaatio, hallusinaatiot, unihäiriöt ja itsemurha-ajatukset. Kymmenessä tapauksessa ilmeni toisen ihmisen vahingoittamista. 26 johti sairaalahoitoon ja niistä kuusi tahdosta riippumattomaan hoitoon. Kahdella kolmasosalla potilaista oli psykiatrinen anamneesi tai he käyttivät lääkkeitä tai huumeita. Selvityksen perusteella onkin perusteltua painottaa, että kliinikkojen tulee olla selvillä efedrauutteen haitallisista vaikutuksista.

Raimo Kr Salokangas

Partinin taulukko eturauhasen välivyöhykkeen syövässä

PSA-lukemaan, kliiniseen ja biopsiamateriaalin histologiseen tutkimukseen perustuva Partinin taulukko on käytetyin menetelmä prostatakarsinooman ominaisuuksien ja laajuuden selvittämiseksi preoperatiivisesti. Saksalaistutkimuksessa arvioitiin taulukon luotettavuus 1 990 prostatektomiapotilaan avulla. Potilaiden eturauhasen välivyöhykkeen ja ulkovyöhykkeen syövät poikkesivat toisistaan kliinisten, biologisten ja patologisten ominaisuuksiensa puolesta. Edellisille on tunnusomaista tuumorin suurempi tilavuus ja korkeampi PSA-lukema. Huonoilta vaikuttavista ennusmerkeistä huolimatta prostatektomian jälkeinen biokemiallinen residiivi on niissä harvinaisempi. Prostatektomiapreparaattien perusteella 11,2 % tuumoreista luokiteltiin välivyöhykkeen syöviksi. Partinin taulukon ennustemallit on kalibroitu ulkovyöhykkeen karsinooman käyttäytymisen mukaan. Taulukon ennustearvo on huonompi välivyöhykkeen karsinoomassa, koska se aliarvioi eturauhaseen rajoittuvien tuumorien osuuden. Toisaalta tuumorin lähtökohdan arvioiminen preoperatiivisesti on ongelmallista. Palpoitumaton tuumori yhdistettynä korkeaan PSA:han höystettynä biopsiaan perustuvilla vihjeillä tuskin riittää osoitteeksi.

Ossi Lindell

Glioblastoomaan kemosädehoitoa

Glioblastooma on aikuisten tavallisin pahanlaatuinen aivokasvain. Sairastuneiden ennuste on valitettavasti yleensä vain 1 v. Vaikka leikkaus ja sädehoito olisi pystytty toteuttamaan mahdollisimman onnistuneesti, silti suurin osa potilaista kuolee 2 vuodessa. Temotsolomidi on suun kautta annosteltava alkyloiva solunsalpaaja, jota on käytetty mm. uusiutuneen aivosyövän hoitoon. Tutkimukseen otettiin 573 potilasta, joilla oli todettu glioblastooma. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko pelkkä sädehoito (60 Gy) tai kemosädehoito, jolloin sädehoitoon yhdistettiin temotsolomidi 75 mg/m2 koko sädehoidon ajaksi. Kemosädehoitoryhmän potilaat saivat temotsolomidia liitännäishoitona sädehoidon jälkeen viitenä peräkkäisenä päivänä (150-200 mg/m2) kuusi kertaa. Aloituspäivien väli oli 28 vrk. Aivokasvaimen osaresektio oli tehty 84 %:lle potilaista. Kun potilaita oli seurattu 2 v, sädehoitoryhmän potilaista oli elossa 10 % ja kemosädehoitoryhmän potilaista 26 %. Keskimääräinen elinaika oli sädehoitoryhmässä 12,1 kk. Kemosädehoitoryhmässä se oli 14,6 kk. Solunsalpaaja aiheutti merkittävää anemiaa, leukopeniaa ja trombosytopeniaa 16 %:lle potilaista. Pahoinvointi oli kirjoittajien mukaan helposti hallittavissa. Kemosädehoidolla saavutettiin vain 2,5 kk:n elinaikahyöty, mutta se on kuitenkin edistysaskel glioblastooman hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: MGMT-entsyymin puutos tehostaa temotsolomidia

MGMT (O6-methylguanine-DNA methyltransferase) on DNA:ta korjaava entsyymi. Jos tätä entsyymiä koodaavan geenin promoottori on glioblastoomassa metyloitunut, on geeni vaimentunut ja entsyymin toiminta estyy. MGMT-entsyymiä tarvitaan, kun solu korjaa alkyloivan aineen aiheuttamaa DNA-vauriota. Temotsolomidi on glioblastooman hoitoon käytetty alkyloiva solunsalpaaja. Tutkijat selvittivät, oliko MGMT-promoottori metyloitunut satunnaistetun glioblastooman kemosädehoitotutkimuksen potilaiden kasvaimissa (n = 573). Metylaaatio-PCR onnistui 206 kasvainnäytteestä. Kun MGMT:n toiminta on estynyt, on glioblastoomapotilaan ennuste parempi. MGMT:n estynyt toiminta ennakoi myös parempaa hoitovastetta temotsolomidille sädehoidon aikana. Tässä potilasryhmässä elinaika oli 21,7 kk temotsolomidia saaneessa ryhmässä. Pelkän sädehoidon ryhmässä elinaika oli 15,3 kk. Testimenetelmä ei ole helposti toteutettavissa eikä näin ollen ole tällä hetkellä kliiniseen käyttöön sovellettavissa. Tulos kuitenkin rohkaisee uskomaan, että hoitotulosta ennakoivia, kasvainnäytteestä tehtäviä testejä olisi tulevaisuudessa syöpää hoitavien lääkäreiden käytettävissä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: BDNF - uusi astmaan liittyvä tekijä?

BDNF (brain derived neurotrofic factor) on verihiutaleissa varastoituva ja plasmassa vapaana kiertävä neuronaalisen puolen välittäjäaine. Saksassa tutkittiin,miten tämä käyttäytyy allergisessa astmassa. Potilaita oli 26 ja kaikilla hiljattain diagnosoitu astma, verrokkeja saman verran. Steroideja käyttämättömillä BDNF korreloi ilmateiden ahtauman ja yliärtyvyyden tasoon, mutta mm. flutikasonihoito lamasi BDNF-tuottoa tehokkaasti. Koko ajan näyttää siis löytyvän uutta myös inflammaation välittäjäaineista, ehkä jatkossa kliinisiä sovelluksiakin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uniapnea pitää hoitaa

Uniapnea liittyy kardiovaskulaarisairastuvuuteen ja -kuolevuuteen. Epäselvyyttä on siitä, vaikuttaako uniapnean vakavuus ja sen hoito kardiovaskulaarivointiin. Espanjalaiskollegat ovat yli 10 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvitelleet asiaa. Mukana oli 264 verrokkia, 377 kuorsaajaa, 403 lievää tai keskivaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavaa, 235 hoitamatonta, vaikeaa uniapneaa sekä 372 CPAP-hoidettua uniapneapotilasta. Päätemuuttujia olivat sydän- ja aivohalvauskuolemat sekä kuolemaan johtamattomat sydäninfarktit ja aivohalvaukset ja sepelvaltimotoimenpide. Hoitamattomien uniapneapotilaiden riskiä kuvaavat käyrät erottuivat selvästi kaikista muista. Terveisiin verrokkeihin verrattuna hoitamaton, vaikea uniapnea lisää tappavien kardiovaskulaaritapahtumien ilmaantuvuutta 2,87-kertaisesti (95 %:n luottamusväli 1,17-7,51) ja muiden kardiovaskulaaritapahtumien 3,17-kertaisesti (1,12-7,51) verrattuna terveisiin henkilöihin. Tavallinen kuorsaaminen ei lisää näiden tapahtumien riskiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Lihavuus syy nuorten uniapneaan?

Kreikassa seurattiin yli 8-vuotiaiden obstruktiivista uniapneaa (OSA) sairastavien sekä verrokkien CRP-arvoja. Taustalla oli hypoteesi siitä, että juuri CRP toimisi linkkinä kardiovaskulaaristen ongelmien ilmenemisessä OSA:n yhteydessä. Merkitsevää eroa ei kuitenkaan havaittu, toisin kuin aiemmissa aikuisten tutkimuksissa tai lapsilla USA:ssa. Pääkirjoituksessa todetaan, että USA:ssa tehdyn tutkimuksen nuoret olivat selvästi lihavampia. Tästä pääkirjoituksen tekijä pääseekin huolestumaan siitä, että amerikkalaisten lasten lihavuus on räjähtämässä kaikkine sivuongelmineen käsiin. OSA kun ei enää ole vain suurten risojen aiheuttamaa, vaan reilun lihavuuden, kuten aikuisilla.

Hannu Puolijoki

D-vitamiinilisä kaikille vanhainkotiasukkaille

D-vitamiinin puute on hyvin yleistä iäkkäillä, vähän auringonvaloa saavilla laitosvanhuksilla. Viime vuosina on tullut uutta tietoa D-vitamiinin edullisista vaikutuksista. D-vitamiini vähentää murtumia, paitsi luuston mahdollisen vahvistumisen, myös lihaksien vahvistumisen ja kaatumisten vähenemisen kautta. Viidessä satunnaistetussa tutkimuksessa kuudesta osoitettiin riittävän suuren D-vitamiinilisän (800 IU/vrk) vähentävän murtumia, kaatumisia ja vahvistavan lihasvoimaa. Yhdessä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä, ja alle 800 IU:sta ei osoitettu olevan hyötyä.

Kaisu Pitkälä

Näyttöön perustuvasta hoidosta apua nuorten masennukseen

Aiemmin on osoitettu, että aikuis- ja vanhusikäisten masennuksen hoidon tuloksia voidaan perusterveydenhuollossa parantaa näyttöön perustuvia hoito-ohjeita noudattavilla interventioilla. Amerikkalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, sopiiko tämä periaate myös nuoruusikäisiin depressiopotilaisiin. Hoidon laadun parantamiseen tähtäävissä interventiopaikoissa toimi 6 kuukauden ajan asiantuntijatyöryhmä ja erillinen hoitomanageri, joka tuki perusterveydenhuollon lääkäreitä depressiopotilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Hoitomanageri oli saanut koulutuksen depression kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan ja tavoitteena oli antaa 3 neljän istunnon sarjaa kognitiivis-behavioraalista manuaalin mukaista psykoterapiaa. Kaikki tutkimukseen osallistuvat kliinikot saivat myös depression tutkimista ja hoitoja koskevaa koulutusta. Hoitosuosituksen mukaisen hoidon saaneilla nuorilla on intervention päättyessä masennuksen oireita vähemmän, heidän elämänlaatunsa oli parempi ja he olivat tyytyväisempiä mielenterveyteensä kuin tavanomaisen hoidon saaneet nuoret. Erityisintervention saaneet olivat saaneet tavallisen hoidon nuoria huomattavasti enemmän psykoterapiaa, mutta lääkehoidossa ei eroa ollut. Tutkijat toteavatkin, että näyttöön perustuvan hoitosuosituksen mukainen interventio on tavallista hoitoa vaikuttavampaa myös perusterveydenhuoltoon tulevien masennusnuorten hoidossa. Nuorten kohdalla korostuu nimenomaan näyttöön perustuvan psykoterapian saatavuus. Tämä on taas yksi osoitus käypä hoito -suositusten hyödyllisyydestä silloin, kun niitä systemaattisesti toteutetaan.

Raimo K.R. Salokangas

Joutaako PSA romukoppaan?

PSA:n preoperatiivinen käyttökelpoisuus tuumorin mittana on asetettu useaan otteeseen kyseenalaiseksi. Nyt Stanfordin yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka hyvin preoperatiivinen PSA-lukema on heijastanut viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana karsinooman kokoa ja histologisia ominaisuuksia (kapselin läpikasvu, vesikkeli-infiltraatio, Gleason-tyyppien 4-5 osuus) tutkimalla ko. aikana tehtyjen 1 317 peräkkäisen prostatektomian leikkauspreparaatit. 20 vuoden aika jaettiin neljään 5 vuoden jaksoon. Ensi neljänneksenä (1983-1988) tuumorimorfologia korreloi hyvin PSA-lukemaan. Viime neljänneksenä (1999-2003) PSA ei enää korreloinut muuhun kuin prostatan kokoon, siis prostatahyperplasian määrään. Kontrasti näiden tutkimuksen kahden äärineljänneksen välillä oli huomiota herättävä.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Perunoita syömällä hepatiitti-immuniteetti

Syötävät rokotteet (muutkin kuin polio-) ovat olleet aika monta vuotta aktiivisen tutkimuksen kohteena. Ideana on ollut siirtää geenimanipulaatiolla rokoteantigeeneja syötäviin kasviksiin, kuten banaaneihin tai perunoihin. Nyt julkaistiin tutkimus, jossa perunarokotteen todettiin toimivan myös ihmisissä. Hepatiitti B-viruksen (HBV) pinta-antigeenin geeni siirrettiin perunaan ja mukuloita kasvatettiin rokotteeksi. Perunat tuottivat antigeenia lähes 10 µg/gramma. Koehenkilöinä oli 42 aiemmin perinteisen HBV-rokotteen saanutta. Kyseessä oli siis ikäänkuin tehosterokotustilanne. Annos oli 100 g raakaa rokoteperunaa kaksi tai kolme kertaa kahden viikon välein. Suojaavia vasta-aineita kehittyi kahdella annoksella 53 %:lle ja kolmella 62 %lle koehenkilöistä. Tavallista perunaa syöneille verrokeille ei tietenkään vasta-aineita ilmestynyt. Haittavaikutuksia ei todettu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Drinkki päivässä ja älyllinen suoriutuminen

Alkoholin kohtuukäyttö vähentää sydäntautiriskiä. Koska kohonnut kolesteroli ja verenpaine ovat sekä sydäntautien että dementian riskitekijoitä, voitaisiin olettaa alkoholin kohtuukäytön suojaavan aivojen toimintaa. Tätä selvitettiin 12 500 hoitajan aineistossa. Tulosten mukaan 70-81-vuotiailla naisilla, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisesti (15 g/vrk), oli kahden vuoden seurantajaksoilla absolutisteja paremmat saavutukset kognitiivisissa testeissä. Tuloksiin ei vaikuttanut apolipoproteiini E-genotyyppi. Tutkijaryhmän mukaan drinkki päivässä saattaa jopa ehkäistä älyllisen suoriutumisen huononemista. Johtopäätös on rohkea, ja asiasta tarvitaan samanlaisia tuloksia myös muista seurantatutkimuksista.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mäkikuismauute on tehokas mielialalääke

Mäkikuismauute on yksittäisissä tutkimuksissa osoittautunut lumetta tehokkaammaksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Saksalaiset tutkijat vertasivat kuusi viikkoa kestäneessä kontrolloidussa kaksoissokkokokeessa mäkikuismauutteen (WS 5570) ja paroksetiinin tehoa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavan avohoitopotilaan hoidossa. Mäkikuismauutteen päiväannos oli aluksi 900 mg, ja se voitiin kaksinkertaistaa. Paroksetiinin päiväannokset olivat 20 mg ja 40 mg. Tulos oli yllättävänkin selkeä: mäkikuismauutetta saaneet toipuivat paremmin, mutta heillä oli vähemmän lääkityksen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tutkijat toteavatkin, että mäkikuismauute on depression hoidossa vähintäänkin yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin paroksetiini. Tutkimuksen tulosten arviointia vaikeuttaa lumeryhmän puuttuminen. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että mäkikuisma on potentti aine, ja sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030