Lyhyesti: Burnout ei liity pelkästään työhön

Burnoutia eli työuupumusta koskeneet tutkimukset ovat pääosin käsitelleet työtä ja yksilön luonteeseen liittyviä kysymyksiä. Laajassa kaksosia, heidän sisaruksiaan ja puolisoita koskevassa kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään geneettisten tekijöiden merkitystä burnoutin synnyssä. Lopullisessa mallissa identtisten, ei-identtisten kaksosten ja sisarusten väliset burnoutpisteet olivat merkitseviä, mutta eivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Myös puolisoiden keskinäiset korrelaatiot olivat merkitsevät. Korkeimmat burnoutpisteet löytyivät henkilöiltä, joiden vanhemmilla oli korkea koulutustaso. Tutkimuksen päätulos olikin, että burnout pyrkii kasautumaan samojen perheiden jäsenille, mutta tämä kasautuminen ei selity geneettisillä tekijöillä. Vanhempien korkean koulutuksen merkitys viittaa perheen asettamaan korkeampaan vaatimustasoon. Vaikka työ monine eri piirteineen on edelleenkin tärkeä burnoutin lähde, se tuskin on ainoa, eikä aina ehkä kaikkein merkittävin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkokuumeen vaarallisuus

Kanadalaiset selvittivät 3 043:n avosyntyistä pneumoniaa potevan kohdalla, millä seikoilla on vaikutusta kuolleisuuteen (8,1 %). Monimuuttujamallissa tätä ennustaviksi tekijöiksi tulivat taudin vaikeusastepisteet, ikä, hoitopaikka, keuhko- tai infektiolääkärin konsultaation tarve sekä toiminnallinen kunto. Käytössä olleen hoitosuosituksen joko osittaisella tai täydellä noudattamisella saatiin laskemaan varhaista (< 5 pv), mutta ei myöhempää kuolleisuutta. Matala lymfosyyttimäärä ja korkea seerumin kalium olivat yhteydessä aikaisen vaiheen kuolleisuuteen. Levofloksaniini sekä kefuroksiimi+asitromysiini -kombinaatio olivat kuolleisuuden estäjinä parhaita (5,3-5,4 %). Monimuuttujamallissa levofloksasiinihoito oli ainut kuoleman riskiä vähentävä tekijä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihavuus lisää munuaiskivien riskiä...

Tutkimuksessa selvitettiin munuaiskivien riskiä kolmessa eri kohortissa; terveydenhuoltohenkilöstön (n. 46 000 miestä) seurantatutkimuksessa ja kahdessa naishoitajien (n. 200 000) terveystutkimuksen seurannassa. Yhteenlaskettujen 46:n seurantavuoden aikana dokumentoitiin vajaat 5 000 munuaiskivipotilasta. Tulosten mukaan BMI ja vyötärön ympärysmitta olivat suoraan verrannollisia riskiin saada munuaiskiviä. Yli 100 kiloisilla miehillä riski oli puolitoistakertainen verrattuna alle 68 kg painaviin miehiin. Naisilla riski oli lähes kaksinkertainen vastaavien painoryhmien vertailussa. Myös painonnousu noin 20 ikävuoden jälkeen lisäsi riskiä, naisilla enemmän kuin miehillä. Näitä vakuuttavia tuloksia selittävien tekijöiden etsiminen jää jatkotutkimusten varaan. Tulokset antavat joka tapauksessa lisäpontta painonhallinnan neuvontaan.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: ... ja naisten astmariskiä

Eri puolilta maailmaa on tullut havaintoja siitä, että kohonnut painoindeksi (BMI) voisi olla yhteydessä astmaan sairastumiseen, etenkin kun molemmat ovat lisääntyneet länsimaissa. Havaintoja yhteydestä on ollut naisilla, mutta ei miehillä. Asiaa selvitettiin Uudessa Seelannissa 1 000 henkilön seurannalla. Todettiin, että BMI yhdistyi monimuuttujamallissa naisilla astmaan, vinkumiseen, astman hoitoon, atopiaan, IgE-tasoon ja käänteisesti FEV1-FVC-suhteeseen. Miehillä yhteys oli lievää ja osoitettavissa vain astmaan ja atopiaan. Lapsena sairastettu astma ei ollut yhteydessä myöhempään ylipainoon. Naisilla ylipaino selitti tilastollisessa mallissa 28 % nuorena tai aikuisena kehittyvästä astmasta. Ylipainoisella naisella tulisi epäillä hengenahdistusoireiden takaa myös astmaa eikä kuitata oiretta liian herkästi lihavuuden piikkiin.

Hannu Puolijoki

Mikrobit, pieniä lihottajia elämän sisäputkessa

Suoli on monella tapaa keskeinen ja kiinnostava elin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Ei ihme, että Science-lehti omistaa erikoisnumeronsa tälle elämän sisäputkelle, kuten se suolta otsikossaan kutsuu. Numerossa on useita kiinnostavia katsaustyyppisiä artikkeleita joista yhdessä pohditaan suolen omistajan ja sen mikrobiston yhteiseloa.

Heikki Arvilommi

Meta-analyysi erytropoietiinin käytöstä syöpäpotilailla

Monet syöpäpotilaat kärsivät anemiasta. Oireista anemiaa on ollut tapana hoitaa punasolusiirroin. Erytropoietiini nostaa hemoglobiinia ja helpottaa anemiaan liittyvää väsymystä. Muutamassa tutkimuksessa heräsi epäily erytropoietiinin turvallisuudesta. Hoitoa saaneilla potilailla on ollut enemmän tromboembolisia komplikaatioita, ja on jopa ollut viitettä siitä, että hoito huonontaisi potilaiden elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Heinänuha yleistyy nopeasti

Allergioiden lisääntymiselle länsimaissa on viime vuosikymmeninä etsitty kuumeisesti selityksiä. Tarjolla on mm. hygieniahypoteesi, mutta sekin on lopullisesti todistamatta. Onhan tietysti myös epäilyksiä siitä, onko lisääntyminen todella aitoa vai kenties diagnostisten muutosten aiheuttamaa. Suomessa 15 vuotta sitten julkaistun, kutsuntaikäisten miesten 1960-luvulle ulottuneen seurannan mukaan tautien esiintyvyys oli huimassa kasvussa. Nyt julkaistussa vakuuttavassa jatkoraportissa katsottiin, onko kasvu jatkunut sittemmin. - On, vähintään samaa vauhtia, lukuunottamatta ekseemaa. Astma on lisääntynyt 12-kertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2003: 3,5 % nuorista miehistä potee sitä. Allerginen nuha on yleistynyt monikymmenkertaiseksi ja vauhti vain kiihtyi viimeisellä seurantajaksolla. Melkein joka kymmenes mies oireilee nyt. Atooppisen ekseeman esiintyvyys on tasaantunut lähelle yhtä prosenttia vuoden 1980 jälkeen.

Heikki Arvilommi

Sydän- ja verisuoniongelmien alkuperä osittain sikiökautinen?

Barkerin hypoteesi, sydän- ja verisuonisairauksien riskin liittyminen yksilön alhaiseen syntymäpainoon, perustui epidemiologisiin havaintoihin. Ilmiön patofysiologista taustaa selvittää havainto aortan intima median paksuuntumisesta niillä vastasyntyneillä, jotka olivat raskauden kestoon nähden selvästi alipainoisia, eli joiden kasvu oli hidastunut. Kun mitattiin normaalipainoisten, täysiaikaisten vastasyntyneiden aortan seinämää ultraäänitutkimuksella ja verrattiin löydöstä vastaavan ikäisiin, mutta syntymäpainoltaan alle 10 persentiilin lapsiin, havaittiin jälkimmäisessä ryhmässä intima median merkitsevä paksuuntuminen. Mitä vaikeampi kasvun hidastuminen oli, sitä selvempi ero oli. Intima median paksuuntumisen tiedetään olevan yksi ensimmäisistä plakkimuodostumien ja ateroskleroosin morfologisista merkeistä. Aiemmissa tutkimuksissa on jo saatu viitettä alipainoisten vastasyntyneiden endoteelin dysfunktiotaipumuksesta, joka havainto yhdessä nyt todetun kanssa vahvistaa sikiökautisten häiriöiden merkitystä aikuisiällä esiintyvien sydän- ja verisuoniongelmien synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kuukautisten alkamisiällä vaikutusta astman vaikeuteen?

Hormonaalisilla tekijöillä on epäilty yhteyttä astman vaikeusasteeseen naisilla; toisaalta nimenomaan heillä on havaittu ylipainon ja astman suhteen yhteyttä. Ranskassa selvitettiin 336 henkilön (keski-ikä 37 vuotta) kohdalla tätä ongelmakenttää; kyseessä oli tapaus-verrokkitutkimus ja toisaalta astmaa sairastavien perhetaustojen selvittely. Painoindeksin (BMI) suureneminen lisäsi naisilla astman vaikeutta, mutta ei miehillä. Mielenkiintoista on, että yhteys BMI:n ja astman vaikeusasteen välillä oli voimakkain niillä naisilla, joilla olivat kuukautiset alkaneet muita aiemmin. Eli ovatko hormonaaliset tekijät mukana kuvassa naisilla myös astman osalta?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalinen tuki ehkäisee masennusta - mutta vain naisilla

Naisilla esiintyy masennusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta sosiaalinen tuki, jota naisilla yleensä on enemmän kuin miehillä, liittyy alentuneeseen masennuksen riskiin. Näitä sinänsä ristiriitaisia havaintoja tutkittiin laajassa, eri sukupuolta olevien kaksosten aineistossa. Kävikin ilmi, että kaksosnaisilla, joilla sosiaalista tukea yleisesti oli enemmän kuin heidän miessisaruksillaan, masennus ilmaantui kuluneen vuoden aikana sitä useammin, mitä vähemmän heillä oli sosiaalista tukea. Mieskaksosilla tämä yhteys oli samansuuntainen mutta varsin heikko. Lähempi sosiaalisen tuen tarkastelu osoitti, että naissisaruksilla oli sosiaalista tukea kaikista muista läheisistä ihmisistä paitsi puolisosta, joka taas tarjosi miessisaruksille tukea enemmän kuin naissisaruksille. Näyttääkin siltä, että naiset paitsi saavat sosiaalista tukea myöskin tarjoavat sitä enemmän kuin miehet.

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki

Eivätkö insuliiniherkisteet olekaan vaarallisia sydämen vajaatoimintapotilaille?

Tiatsolidiinidionit voivat aiheuttaa nesteretentiota sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ja vaikea sydämen vajaatoiminta on metformiinin vasta-aihe. Varoituksista huolimatta lääkkeitä käytetään tässäkin potilasryhmässä. Niinpä amerikkalaiset kardiologit tarkastelivat jälkikäteen yli 16 000 diabetesta sairastavan potilaan selviytymistä sen jälkeen, kun he olivat olleet sydämen vajaatoiminnan takia sairaalahoidossa.

Juhani Airaksinen

Virtsatiekiven hoito, quo vadis?

Kehonulkoisen kivenmurskaushoidon (ESWL) aikaansaamassa euforiassa ovat virtsatiekivien endo-urologiset hoitokeinot jääneet kakkosvaihtoehdoksi, ja kivien synnyn syihin kohdistuva hoito sekä kiviprofylaksia päässeet huolestuttavasti hämärtymään. Viime aikoina ESWL:aa on kuitenkin kritisoitu enenevästi tiettyjen kivityyppien (kuten munuaisen alakaliksin kivet) epätyydyttävistä hoitotuloksista ja monista tarvittavista uusintahoitokerroista.

Ossi Lindell

Sirolimuusi parantaa Kaposin sarkooman elinsiirtopotilaalla

Elinsiirron saaneilla potilailla on suurentunut syöpäriski. Kun immunosupressiivinen lääkitys on jatkunut 20 vuotta, on 40 %:lla potilaista todettu syöpä. Elinsiirron saaneilla todetaan iholla ilmenevää Kaposin sarkoomaa 500 kertaa useammin kuin muulla väestöllä. Kaposin sarkooma on yleensä itsepäisesti alaraajojen iholla uusiutuva tauti, jota ei yleensä voida kirurgisesti parantaa, ja sädehoidonkin apu jää usein palliatiiviseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Harhan mekanismi selkiytyy

Kuuloharhan perimmäinen luonne on epäselvä. Kannatusta saaneen hypoteesin mukaan kuuloharha syntyy, kun itse tuotettu sisäinen puhe tulkitaan väärin ulkoa tulleeksi puheeksi. Kilpailevan teorian mukaan kyse on aivojen kuulokuoren primaarista aktivaatiosta. Aivojen kuvantamistutkimukset ovatkin osoittaneet, että sekä puheen tuottamiseen että sen aistimiseen liittyvät aivoalueet aktivoituvat kuuloharhan yhteydessä, mutta avoin kysymys on ollut, onko kyse yhtäaikaisesta vai peräkkäisestä aivotapahtumasta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Salisyylihappo takrolimuusin kyytipoikana psoriaasin hoidossa

Takrolimuusivoide ei ole osoittautunut tehokkaaksi plakkipsoriaasin hoidossa, vaikka sillä onkin vaikutusta taipeiden ja kasvojen psoriaasiin. Tehon puute plakkipsoriaasissa johtuu ilmeisesti puutteellisesta penetraatiosta ihoon. Tässä 12 viikkoa kestäneessä vain 24 potilaan tutkimuksessa 6-prosenttista salisyylihappoa levitettiin iholle geelinä kahdesti päivässä. Geelin kuivuttua sama alue voideltiin 0,1-prosenttisella takrolimuusivoiteella. Kontrollina toimi potilaan kehon toinen puoli, johon levitettiin salisyyligeeliä ja pelkkää voidepohjaa ilman takrolimuusia. Salisyylihappogeelin ja takrolimuusin yhdistelmällä saatiin tilastollisesti merkitsevä ero psoriaasiläiskien paranemisessa. Tämän tutkijalähtöisen kokeen jälkeen jäädään odottelemaan farmakologista varmistusta lisääntyneen tehon mekanismista.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Ei ole kolonoskopian voittanutta

614 potilasta, joilla oli ulosteessa piiloverta tai näkyvää verta, raudanpuuteanemia tai paksusuolensyöpä sukurasitteena, tutkittiin kolmella eri tavalla: varjoainekaksoiskontrastikolografialla, varjoainetehosteisella tietokonekolografilla sekä kolonoskopialla. Yli 10 mm:n kokoisista leesioista näkyi ensin mainitulla 48 % (95 %:n luottamusväli 35-61 %), toiseksi mainitulla 59 % (46-71) ja viimeksi mainitulla 98 % (91-100 %). Jos leesio oli 6-9 mm:n kokoinen, olivat lukemat 35 % (27-45 %), 51 % (41-60 %) ja 99 % (95-100 %). Uusi menetelmä, jossa yhdistetään kolografia ja tietokonekuvaus, ei siis päihitä kolonoskopiaa, joka on tarkin ja täsmällisin paksunsuolen tutkimusmenetelmä.

Robert Paul

Lyhyesti: Myös tioboloni lisää rintasyöpävaaraa merkittävästi

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä, etenkin jos käyttöä on jatkunut yli viisi vuotta. Tanskalaisesta aineistosta selvitettiin, kuinka suuri ero eri hormonikorvausmuotojen välillä on syöpäriskin suhteen. Hormonikorvauksen käyttöä ja rintasyöpään sairastumista tutkittiin 10 874 sairaanhoitajan kohortissa. Kuuden vuoden seurannan aikana suurin rintasyöpäriski oli niillä naisilla, jotka käyttivät jatkuvaa estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää (riskikerroin 4,27) ja tibolonin käyttäjillä (riskikerroin 4,16). Pelkkää estrogeenia käyttävillä rintasyöpäriski oli kaksikertainen (riskikerroin 1,96). Progestiinivalmisteiden välillä ei tässä aineistossa osoitettu olevan eroa rintasyöpäriskin suhteen. Tibolonia on pidetty melko turvallisena hormonikorvaushoidon vaihtoehtona, mutta tämän tutkimuksen tuloksen perusteella tiboloninkin suhteen tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muidenkin hormonikorvaushoitojen kanssa.

Sirkku Jyrkkiö

Lisätietoa intensiivisen statiinihoidon tehosta

TNT-tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kannattaako sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolin hoidon tavoitteita kiristää entisestään. Tutkimukseen valikoitui 10 001 pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen läpikäynyttä potilasta (keski-ikä 61 vuotta), jotka pääsivät 10 mg:n atorvastatiiniannoksella LDL-tavoitteeseen alle 3,4 mmol/l ilman merkittäviä sivuvaikutuksia. Potilaat satunnaistettiin tämän jälkeen joko 10 mg:n tai 80 mg:n annoksella tapahtuvaan atorvastatiinihoitoon lähes 5 vuoden ajaksi.

Juhani Airaksinen

Neurofibromatoosidiagnoosin voi tehdä yleislääkärin vastaanotolla

Neurofibromatoosi 1, aiemmin tunnettu von Recklinghausenin tautina, on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, joka on perinnölliseksi taudiksi hyvin yleinen. Arviot NF1:n prevalenssista ovat liikkuneet 1/10 000:n ja 10/10 000:n välillä, ja insidessinä on pidetty 1:2 500-1:3 500. Saksassa tehdyn, yli 150 000 koulutulokasta käsittäneen tutkimuksen perusteella prevalenssi tarkentuu nyt lähelle 1:3 000:ta. Kirjoittajat osoittavat, että 95 % NF1-potilaista on mahdollista diagnosoida yleislääkärin vastaanotolla kahden helposti nähtävän iho-oireen perusteella: Jos 6-vuotiaan lapsen iholla on vähintään kuusi yli 5 mm:n läpimittaista maitokahviläiskää, on muistettava katsoa lapsen kainaloihin. Jos näistä löytyy pisaman näköisiä ruskehtavia läikkiä, diagnoosi on varmistettu. Jos lapsen vanhemmalla on neurofibromatoosi tai lapsella on ollut sääriluun valenivel, riittää toinen iho-oireista. Tutkimuksen tuloksia soveltamalla pitäisi Suomessa saada diagnosoitua 5-vuotisneuvolassa noin 15 NF1-lasta vuodessa, mutta tämä seula näyttää edelleen vuotavan. NF1-diagnoosi ennen koulun aloittamista on tärkeä, koska jopa 60 %:lla NF1-lapsista on oppimisvaikeuksia.

Sirkku Peltonen