Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi tehokas tuoreen astman hoidossa

Uudella mantereella verrattiin matalaa flutikasoniannosta (250 µg/pv, n = 18), montelukastia 10 mg/pv (n = 19) sekä lumelääkettä (n = 13) astmaatikoilla, joita ei vielä oltu hoidettu steroideilla ja joilla oli vähintään 3,5 % eosinofiilejä indusoidussa ysköksessään. Flutikasoni laski yskösten eosinofiliaa parhaiten (ero montelukastiin p = 0,04 ja lumelääkkeesen p = 0,002). Hoito kesti kahdeksan viikkoa. Steroidin vaste tuli nopeammin ja kesti myös paremmin seurannan aikana. Myös kliinisissä ja ventilaatiofunktioparametreissa flutikasoni oli muita parempi. Huomattava on kuitenkin, että kohteena olivat nimenomaan eosinofiileja ysköksissään omanneet.

Hannu Puolijoki

Miten sairaalabakteeri leviää?

Chigacolaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin, miten VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) siirtyy potilaista tai heidän ympäristöstään hoitohenkilökunnan välityksellä. Tarkkailija rekisteröi hoitohenkilökunnan kontaktit 22:een VRE:tä kantavaan potilaaseen tai ympäristöön aamurutiinien aikana. Sitten tehtiin bakteeriviljelyt kaikista kosketuista kohdista ja henkilökunnan hanskoista. Löydetyt VRE-kannat tyypitettiin myös molekyylimenetelmin tartuntaketjujen todistamiseksi.

Heikki Arvilommi

Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke

Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta.

Robert Paul

Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Koska plakki repeää?

Olemme pitkään ajatelleet, että potilas saa välittömästi valtimoplakin repeämän jälkeen rintakipukohtauksen. Tämän käsityksen virheellisyys tuli hyvin esille hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa saalistettiin imulaitteen avulla sepelvaltimotautikohtauksen takia pallolaajennukseen tulevilta potilailta sepelvaltimosta trombimassaa analyyseja varten. Rintakipuoireen alusta oli kaikilla potilailla kulunut alle 6 tuntia. Osoittautui kuitenkin, että trombimassa oli organisoitunutta ja sisälsi vähintään päivien, ellei viikkojenkin vanhaa hyytymää yli puolella potilaista. Tutkimus selittää osaltaan liuotushoidon puutteellisen vaikutuksen osalla sydäninfarktipotilaista. Näyttää siltä, että hauraiden plakkien repeämiä tapahtuu riskiryhmien potilaiden valtimoissa melkoisen usein ja vain osa niistä johtaa kliinisiin tapahtumiin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Jekyll ja Hyde helikobakteeri

Helikobakteeri on elänyt vatsoissamme vuosituhansia. Olisiko tästä suhteesta ihmiselle jotain hyötyäkin? Haittaa siitä ainakin on mahahaavojen ja -syövän muodossa. Tiedossa on jo ollutkin, että refluksitauti on harvinaisempi niillä, joiden mahassa bakteeri asustaa. Tuore vakuuttavan oloinen tutkimus osoittaa nyt, että myös ruokatorvisyövän riski on huomattavasti pienempi helikobakteerin infektoimilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astmaatikkojen PEF-arvoista enemmän irti?

Australialaiset selvittivät, hyödynnämmekö astmapotilaiden uloshengityksen huippuvirtausarvoista saamaamme informaatiota riittävästi. Analyysinsä pohjalta he mm. suosittelevat tietokoneelle usein tallennettavien arvojen horisontaalisen asteikon kaventamista, jolloin pidemmällä ajalla tullut arvojen huononeminen (pahenemisvaihe?) tulee paremmin esiin. Kaiken kaikkiaan PEF-seurannan tietojen hyödyntäminen lienee ollut puutteellista saatavilla olevaan tietoon nähden? Sähköiset menetelmät tuovat tähän apua, varsinkin silloin, jos myös potilas käyttää niitä arvojen tallentamiseen.

Hannu Puolijoki

Trakooman hyvä ehkäisy

Maailman väestöstä 161 miljoonalla on heikko näkö ja heistä 37 miljoonaa ihmistä on sokeita. Trakooma on viidenneksi suurin sokeuden syy. Se on syynä tällä hetkellä n. 1,5 miljoonan ihmisen sokeuteen. Chlamydia trachomatis on herkkä monille antimikrobilääkkeille, mutta taudin eradikoiminen on tähän asti edellyttänyt jatkuvaa paikallishoitoa antibioottitipoin, eikä hoitomyöntyvyys ole ollut riittävä hyvän tuloksen saamiseksi.

Robert Paul

Virtsatiekivet ja kivunlievitys

Virtsatiekiven aiheuttama kipukoliikki lievittyy tehokkaimmin, kun kivi poistuu tai poistetaan. Jos kiven aiheuttama obstruktio ei ole täydellinen ja munuainen ei ole uhattuna, alkuvaiheen hoidoksi riittää potilaan vapauttaminen sietämättömästä kivusta. Opioideista morfiini ja petidiini ovat erittäin tehokkaita akuutin vaiheen hoidossa. Yhtä tehokas kivunlievitys syntyy anti-inflammatorisin analgeetein, joskin hieman pitemmässä ajassa. Opioidien ja tulehduskipulääkkeiden sivuvaikutusten takia niille on etsitty korvikkeita. Käyttökelpoisia analgeettivaihtoehtoja ovat tramadoli ja COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet. Kliinisten tutkimusten perusteella voidaan kiven spontaanin poistumisen helpottamiseksi, kipulääkityksen tukena ja sen tarpeen vähentämiseksi käyttää ureterin peristaltiikkaa vähentäviä kalsiumkanavan salpaajia, erityisesti nifedipiiniä. Lupaavia tuloksia on saatu myös alfa-1-reseptorin salpaajilla jo lähelle virtsarakkoa edenneiden ureterkivien osalta ja isosorbididinitraatilla. Akuuttivaiheessa myös kipualueen lämmittäminen auttaa. Suurin osa ureterkivistä poistuu spontaanisti. Poistumista voidaan odottaa, jos kivi ei obstruoi, se etenee ja sen aiheuttamat oireet ovat suun kautta otettavin kipulääkkein hallittavissa. Poistumisen edistämiseksi sopivat liikunta, runsas nesteiden nauttiminen ja todennäköisesti ureterin sileän lihaksen tilaan vaikuttavat lääkeaineet, joitten osalta tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä.

Ossi Lindell

Varhainen kotiutus ja avokuntoutus kannattaa

Trombolyysihoito parantaa merkittävästi aivoinfarktipotilaiden ennustetta, kun hoito kohdennetaan oikeaan potilasryhmään. Valitettavasti suuri osa potilaista jää tämän hoitomuodon ulottumattomiin. Jo aiemmin on osoitettu, että asiantunteva kuntoutus on kannattavaa. Tuoreessa meta-analyysissä arvioitiin varhaisen, tuetun kotiutuksen ja avokuntoutuksen vaikuttavuutta verrattuna sairaalassa tapahtuvaan alkuvaiheen kuntoutukseen. Tutkijaryhmä tunnisti yhteensä 28 analyysiin soveltuvaa tutkimusta, joista 11 täytti etukäteen asetetut kriteerit. Näihin tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 1597 potilasta (ikä keskimäärin 68-78 vuotta), joilla oli aivoinfarktin seurauksena keskivaikea tai vaikea vamma. Interventio jakautui kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä varhaisen kotiutuksen tukena oli moniammatillinen ryhmä, joka huolehti kuntoutuksen ja tuen järjestämisestä kotiin. Toisessa moniammatillinen ryhmä suunnitteli ja ohjasi kuntoutusta, mutta toteutuksesta vastasivat paikalliset toimijat. Kolmannessa kuntoutus jäi paikallisten toimijoiden suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli kuolema tai kohtalainen/vaikea vammautuminen.

Tuula Pirttilä

Etidronaatti ei estä astmaatikojen murtumia

Kortisonin käyttö varsinkin suun kautta vähentää luuntiheyttä ja altistaa murtumille. Nyt on saatu päätökseen Britanniassa laaja monikeskustutkimus, missä annettiin 349:lle 50-70-vuotiaalle (miehiä 58 %) kolmeen ryhmään jaetulle kortisonia käyttävälle astmaatikolle joko 1) syklisesti etidronaattia (400 mg/päivä, 2 viikon ajan / 3 kk:n jakso) ja kalkkia, 2) pelkkää etidronaattia, 3) vain kalkkia tai 4) ei mitään erityishoitoa, n = 81-95 / ryhmä. Kortisonin käytön suhteen ryhmät jakautuivat a) jatkuvaan suun kautta ja hengittäen käyttävään (n = 171), jatkuvaan hengittäen käyttävään ja ajoittain tätä täydentävään oraalisen prednisolonin käyttöön joko b) yhteensä yli 30 päivän ajan kaikki päivät laskettuna (n = 137) tai c) alle 30 päivän ajan oraalista käyttäneeseen ryhmään (n = 41). Osteoporoosin estohoitoa annettiin viiden vuoden ajan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rintasyövän geeniekspression profiilin merkitys mietityttää

Tähän mennessä kirjallisuudessa on julkaistu seitsemän korkeatasoista artikkelia rintasyövän geeniekspression profiilin ja taudin ennusteen välisestä yhteydestä. Viimeisimmässä työssä tutkittiin 286 potilaan rintasyöpänäytteet. Potilailla ei todettu kainalon imusolmukkeissa tautimuutoksia. Määrittämällä 76 geenin profiili oli mahdollista tunnistaa sellainen potilasryhmä, jonka riski saada etäpesäkkeitä viiden vuoden kuluessa oli 5-kertainen muihin potilaisiin verrattuna. Perinteisesti määritettävissä olevat riskitekijät ovat tärkeitä edelleen, esim. hormonireseptoristatus ja kasvaimen koko. Kun perinteiseen riskitekijäanalyysiin lisättiin geeniekspression perusteella saatu tieto, tarkentui etäpesäkkeiden muodostumisen riskiarvio lähes 40%. Pääkirjoituksen laatijat pohtivat, miksi julkaistuissa töissä käytetyt geeniekspressioprofiilit ovat erilaisia. Mikroarray-tekniikalla saadaan lukematon määrä yhdistelmiä. Julkaistussa tutkimuksessa riskipotilasryhmän valinta perustui 115 näytteen materiaaliin. Ilmeisesti tämä määrä on liian pieni ja sattumalle jää vielä liian merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Rintasyövän geeniekspression profiililla lienee potentiaalinen merkitys etsittäessä korkean riskin potilaita niiden potilaiden joukosta, joilla rintasyöpä on kooltaan pieni. Menetelmää ei valitettavasti ole vielä voitu osoittaa riittävän luotettavaksi otettavaksi kliiniseen käyttöön.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Etäpesäkkeinen syöpä lisää laskimotukoksen riskiä

Kirjallisuuden mukaan 4-20% syöpäpotilaista saa laskimotukoksen tai keuhkoembolian. Hollantilainen tutkimus raportoi, että syöpää sairastavan potilaan laskimotukoksen riski on 7-kertaistunut terveeseen väestöön verrattuna. Suurin riski on hematologisia maligniteetteja, keuhkosyöpää ja maha-suolikanavan syöpää sairastavilla potilailla. Riski on suurin juuri sairastumisen jälkeen, sekä niillä potilailla, joilla tauti on levinnyt laajasti. Suurentuneen trombiriskin takia on kirjallisuudessa suositeltu jopa profylaktista antikoagulanttien käyttöä. Toisaalta monen syöpäpotilaan ongelmana on verenvuotoriski. Varfariinihoitoon liittyy monia interaktioita muiden lääkeaineiden kanssa, ja minihepariinihoito tulee potilaalle kalliiksi. Laajamittainen syöpäpotilaiden profylaktinen antikoagulanttihoito ei houkuttele, mutta merkittävästi suurentunut trombiriski on syytä pitää mielessä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Depressio ja insuliiniresistenssi

Aikuisdiabeetikko on muita useammin masentunut. Oululais-bremeniläisenä yhteistyönä on todettu 491 potilaan joukossa, että myös insuliiniresistenssi ja depressio korreloivat keskenään. Tutkimuksesta poistettiin diabeetikot, ja mittareina käytettiin Beckin depressioasteikkoa sekä kvalitatiivista, laskennallista insuliiniresistenssimittaria (QUICK). Numeerinen korrelaatio näiden välillä oli -0,24. Kirjoittajat ehdottavat mielenkiintoisella tavalla, että depression herättämät sisäeritysvasteet (arvatenkin esim. glukokortikosteroidi- ja katekolivaste) voivat jollain tavalla selittää havaintoa. Lyhyessä jutussa ei ymmärrettävästi asiaa voi pohtia sen laajemmin, esim. käyttäytymistieteelliseltä kannalta.

Robert Paul

Sosioekonomiset erot suuria yli 45-vuotiaiden kuolleisuudessa

Sosioekonomisista eroista terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa tiedetään yhä enemmän. Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan yli miljoona kuolintapausta vuosilta 1990-1997 kahdeksasta maasta, Suomi mukaan lukien. Tavoitteena oli selvittää yli 45-vuotiaiden joukossa koulutuksen yhteyttä eri kuolinsyihin ja kokonaiskuolleisuuteen.

Aulikki Nissinen

MRSA jenkkijalkapalloilijoissa

Metisilliiniresistentti stafylokokki (MRSA) on ollut ongelma meillä hoitolaitoksissa ja muualla sen lisäksi avohoidossakin. Tartuntatautien ekspertit USA:n CDC:ssa ovat nyt kiinnittäneet huomiota bakteerin aiheuttamiin infektioihin amerikkalaisen jalkapallon pelaajissa. St. Louis Rams (ehkä suomeksi pässit tai jukurit) kärsi paiseisista ihoinfektioista vuoden 2003 pelikaudella. CDC ryhtyi tutkimukseen ja totesi 9 %:lla joukkueen pelaajista infektioita. Infektiot olivat kentän aiheuttamissa abraasioissa paljaissa ihokohdissa. Erikoisen usein infektioita oli keskikenttämiehillä, jotka myllertävät eniten kontakteissa. Leesioista eristetty MRSA-kanta oli yhtä ja samaa genotyyppiä, tyyppiä, jota on USA:ssa löydetty yleisesti avohoidosta. Myös Jukurien vastustajista löytyi samaa bakteeria. Tartuntamekanismi jäi kuitenkin avoimeksi.

Heikki Arvilommi

Lihavuuskirurgia on todellinen vaihtoehto

Ruotsissa on tehty valtava tutkimus, jossa on seurattu ylipainon vuoksi leikattujen potilaiden kardiovaskulaaririskejä ja verrattu näitä muilla tavoilla hoidettuihin ylipainoisiin potilaisiin. Seurantaa on nyt jatkettu 10 vuotta. Lihavuuden vuoksi tehtiin erilaisia pantaleikkauksia, gastroplastioita tai ohutsuolen ohitusleikkauksia yli 4 000 potilaalle, joiden painoindeksi oli keskimäärin 41. Leikatuille valittiin 18 kriteerin mukaan verrokit, joita siis hoidettiin ilman leikkausta.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030