Lyhyesti: Lihavuus syy nuorten uniapneaan?

Kreikassa seurattiin yli 8-vuotiaiden obstruktiivista uniapneaa (OSA) sairastavien sekä verrokkien CRP-arvoja. Taustalla oli hypoteesi siitä, että juuri CRP toimisi linkkinä kardiovaskulaaristen ongelmien ilmenemisessä OSA:n yhteydessä. Merkitsevää eroa ei kuitenkaan havaittu, toisin kuin aiemmissa aikuisten tutkimuksissa tai lapsilla USA:ssa. Pääkirjoituksessa todetaan, että USA:ssa tehdyn tutkimuksen nuoret olivat selvästi lihavampia. Tästä pääkirjoituksen tekijä pääseekin huolestumaan siitä, että amerikkalaisten lasten lihavuus on räjähtämässä kaikkine sivuongelmineen käsiin. OSA kun ei enää ole vain suurten risojen aiheuttamaa, vaan reilun lihavuuden, kuten aikuisilla.

Hannu Puolijoki

Kaikki nautinnoista ja kihdistä

Kollega Choi kumppaneineen Harvardista on yltynyt julkaisemaan tutkimuksia ravinnon ja alkoholin yhteyksistä kihtiin. Tuloksissa on kiinnostavia asioita - ainakin, jos lukijalla on kihtivaivaa.

Heikki Arvilommi

D-vitamiinilisä kaikille vanhainkotiasukkaille

D-vitamiinin puute on hyvin yleistä iäkkäillä, vähän auringonvaloa saavilla laitosvanhuksilla. Viime vuosina on tullut uutta tietoa D-vitamiinin edullisista vaikutuksista. D-vitamiini vähentää murtumia, paitsi luuston mahdollisen vahvistumisen, myös lihaksien vahvistumisen ja kaatumisten vähenemisen kautta. Viidessä satunnaistetussa tutkimuksessa kuudesta osoitettiin riittävän suuren D-vitamiinilisän (800 IU/vrk) vähentävän murtumia, kaatumisia ja vahvistavan lihasvoimaa. Yhdessä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä, ja alle 800 IU:sta ei osoitettu olevan hyötyä.

Kaisu Pitkälä

Näyttöön perustuvasta hoidosta apua nuorten masennukseen

Aiemmin on osoitettu, että aikuis- ja vanhusikäisten masennuksen hoidon tuloksia voidaan perusterveydenhuollossa parantaa näyttöön perustuvia hoito-ohjeita noudattavilla interventioilla. Amerikkalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, sopiiko tämä periaate myös nuoruusikäisiin depressiopotilaisiin. Hoidon laadun parantamiseen tähtäävissä interventiopaikoissa toimi 6 kuukauden ajan asiantuntijatyöryhmä ja erillinen hoitomanageri, joka tuki perusterveydenhuollon lääkäreitä depressiopotilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Hoitomanageri oli saanut koulutuksen depression kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan ja tavoitteena oli antaa 3 neljän istunnon sarjaa kognitiivis-behavioraalista manuaalin mukaista psykoterapiaa. Kaikki tutkimukseen osallistuvat kliinikot saivat myös depression tutkimista ja hoitoja koskevaa koulutusta. Hoitosuosituksen mukaisen hoidon saaneilla nuorilla on intervention päättyessä masennuksen oireita vähemmän, heidän elämänlaatunsa oli parempi ja he olivat tyytyväisempiä mielenterveyteensä kuin tavanomaisen hoidon saaneet nuoret. Erityisintervention saaneet olivat saaneet tavallisen hoidon nuoria huomattavasti enemmän psykoterapiaa, mutta lääkehoidossa ei eroa ollut. Tutkijat toteavatkin, että näyttöön perustuvan hoitosuosituksen mukainen interventio on tavallista hoitoa vaikuttavampaa myös perusterveydenhuoltoon tulevien masennusnuorten hoidossa. Nuorten kohdalla korostuu nimenomaan näyttöön perustuvan psykoterapian saatavuus. Tämä on taas yksi osoitus käypä hoito -suositusten hyödyllisyydestä silloin, kun niitä systemaattisesti toteutetaan.

Raimo K.R. Salokangas

Joutaako PSA romukoppaan?

PSA:n preoperatiivinen käyttökelpoisuus tuumorin mittana on asetettu useaan otteeseen kyseenalaiseksi. Nyt Stanfordin yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka hyvin preoperatiivinen PSA-lukema on heijastanut viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana karsinooman kokoa ja histologisia ominaisuuksia (kapselin läpikasvu, vesikkeli-infiltraatio, Gleason-tyyppien 4-5 osuus) tutkimalla ko. aikana tehtyjen 1 317 peräkkäisen prostatektomian leikkauspreparaatit. 20 vuoden aika jaettiin neljään 5 vuoden jaksoon. Ensi neljänneksenä (1983-1988) tuumorimorfologia korreloi hyvin PSA-lukemaan. Viime neljänneksenä (1999-2003) PSA ei enää korreloinut muuhun kuin prostatan kokoon, siis prostatahyperplasian määrään. Kontrasti näiden tutkimuksen kahden äärineljänneksen välillä oli huomiota herättävä.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Perunoita syömällä hepatiitti-immuniteetti

Syötävät rokotteet (muutkin kuin polio-) ovat olleet aika monta vuotta aktiivisen tutkimuksen kohteena. Ideana on ollut siirtää geenimanipulaatiolla rokoteantigeeneja syötäviin kasviksiin, kuten banaaneihin tai perunoihin. Nyt julkaistiin tutkimus, jossa perunarokotteen todettiin toimivan myös ihmisissä. Hepatiitti B-viruksen (HBV) pinta-antigeenin geeni siirrettiin perunaan ja mukuloita kasvatettiin rokotteeksi. Perunat tuottivat antigeenia lähes 10 µg/gramma. Koehenkilöinä oli 42 aiemmin perinteisen HBV-rokotteen saanutta. Kyseessä oli siis ikäänkuin tehosterokotustilanne. Annos oli 100 g raakaa rokoteperunaa kaksi tai kolme kertaa kahden viikon välein. Suojaavia vasta-aineita kehittyi kahdella annoksella 53 %:lle ja kolmella 62 %lle koehenkilöistä. Tavallista perunaa syöneille verrokeille ei tietenkään vasta-aineita ilmestynyt. Haittavaikutuksia ei todettu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Drinkki päivässä ja älyllinen suoriutuminen

Alkoholin kohtuukäyttö vähentää sydäntautiriskiä. Koska kohonnut kolesteroli ja verenpaine ovat sekä sydäntautien että dementian riskitekijoitä, voitaisiin olettaa alkoholin kohtuukäytön suojaavan aivojen toimintaa. Tätä selvitettiin 12 500 hoitajan aineistossa. Tulosten mukaan 70-81-vuotiailla naisilla, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisesti (15 g/vrk), oli kahden vuoden seurantajaksoilla absolutisteja paremmat saavutukset kognitiivisissa testeissä. Tuloksiin ei vaikuttanut apolipoproteiini E-genotyyppi. Tutkijaryhmän mukaan drinkki päivässä saattaa jopa ehkäistä älyllisen suoriutumisen huononemista. Johtopäätös on rohkea, ja asiasta tarvitaan samanlaisia tuloksia myös muista seurantatutkimuksista.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mäkikuismauute on tehokas mielialalääke

Mäkikuismauute on yksittäisissä tutkimuksissa osoittautunut lumetta tehokkaammaksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Saksalaiset tutkijat vertasivat kuusi viikkoa kestäneessä kontrolloidussa kaksoissokkokokeessa mäkikuismauutteen (WS 5570) ja paroksetiinin tehoa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavan avohoitopotilaan hoidossa. Mäkikuismauutteen päiväannos oli aluksi 900 mg, ja se voitiin kaksinkertaistaa. Paroksetiinin päiväannokset olivat 20 mg ja 40 mg. Tulos oli yllättävänkin selkeä: mäkikuismauutetta saaneet toipuivat paremmin, mutta heillä oli vähemmän lääkityksen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tutkijat toteavatkin, että mäkikuismauute on depression hoidossa vähintäänkin yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin paroksetiini. Tutkimuksen tulosten arviointia vaikeuttaa lumeryhmän puuttuminen. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että mäkikuisma on potentti aine, ja sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi tehokas tuoreen astman hoidossa

Uudella mantereella verrattiin matalaa flutikasoniannosta (250 µg/pv, n = 18), montelukastia 10 mg/pv (n = 19) sekä lumelääkettä (n = 13) astmaatikoilla, joita ei vielä oltu hoidettu steroideilla ja joilla oli vähintään 3,5 % eosinofiilejä indusoidussa ysköksessään. Flutikasoni laski yskösten eosinofiliaa parhaiten (ero montelukastiin p = 0,04 ja lumelääkkeesen p = 0,002). Hoito kesti kahdeksan viikkoa. Steroidin vaste tuli nopeammin ja kesti myös paremmin seurannan aikana. Myös kliinisissä ja ventilaatiofunktioparametreissa flutikasoni oli muita parempi. Huomattava on kuitenkin, että kohteena olivat nimenomaan eosinofiileja ysköksissään omanneet.

Hannu Puolijoki

Ihon paikallishoidon immunomodulaattorit vertailussa

Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä länsimaissa. Sitä sairastaa jo 15-30 % lapsista ja 1-3 % aikuisista. Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteiden oltua nyt muutaman vuoden markkinoilla näiden voiteiden tehon ja sivuvaikutusten vertailu atooppisen ekseeman hoidossa on mielenkiintoinen.

Sirkku Peltonen

Miten sairaalabakteeri leviää?

Chigacolaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin, miten VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) siirtyy potilaista tai heidän ympäristöstään hoitohenkilökunnan välityksellä. Tarkkailija rekisteröi hoitohenkilökunnan kontaktit 22:een VRE:tä kantavaan potilaaseen tai ympäristöön aamurutiinien aikana. Sitten tehtiin bakteeriviljelyt kaikista kosketuista kohdista ja henkilökunnan hanskoista. Löydetyt VRE-kannat tyypitettiin myös molekyylimenetelmin tartuntaketjujen todistamiseksi.

Heikki Arvilommi

Aivoverenvuotoon hyydytyshoito?

Intraserebraalisen verenvuodon ennuste on huonompi kuin muiden aivoverenkierron häiriöiden ennuste. Verenpurkauman tilavuus ja vuodon jälkeen ensimmäisten tuntien aikana tapahtuva hematooman kasvu ovat merkittävät ennusteeseen vaikuttavat tekijät.

Tuula Pirttilä

Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke

Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta.

Robert Paul

Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Koska plakki repeää?

Olemme pitkään ajatelleet, että potilas saa välittömästi valtimoplakin repeämän jälkeen rintakipukohtauksen. Tämän käsityksen virheellisyys tuli hyvin esille hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa saalistettiin imulaitteen avulla sepelvaltimotautikohtauksen takia pallolaajennukseen tulevilta potilailta sepelvaltimosta trombimassaa analyyseja varten. Rintakipuoireen alusta oli kaikilla potilailla kulunut alle 6 tuntia. Osoittautui kuitenkin, että trombimassa oli organisoitunutta ja sisälsi vähintään päivien, ellei viikkojenkin vanhaa hyytymää yli puolella potilaista. Tutkimus selittää osaltaan liuotushoidon puutteellisen vaikutuksen osalla sydäninfarktipotilaista. Näyttää siltä, että hauraiden plakkien repeämiä tapahtuu riskiryhmien potilaiden valtimoissa melkoisen usein ja vain osa niistä johtaa kliinisiin tapahtumiin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Jekyll ja Hyde helikobakteeri

Helikobakteeri on elänyt vatsoissamme vuosituhansia. Olisiko tästä suhteesta ihmiselle jotain hyötyäkin? Haittaa siitä ainakin on mahahaavojen ja -syövän muodossa. Tiedossa on jo ollutkin, että refluksitauti on harvinaisempi niillä, joiden mahassa bakteeri asustaa. Tuore vakuuttavan oloinen tutkimus osoittaa nyt, että myös ruokatorvisyövän riski on huomattavasti pienempi helikobakteerin infektoimilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astmaatikkojen PEF-arvoista enemmän irti?

Australialaiset selvittivät, hyödynnämmekö astmapotilaiden uloshengityksen huippuvirtausarvoista saamaamme informaatiota riittävästi. Analyysinsä pohjalta he mm. suosittelevat tietokoneelle usein tallennettavien arvojen horisontaalisen asteikon kaventamista, jolloin pidemmällä ajalla tullut arvojen huononeminen (pahenemisvaihe?) tulee paremmin esiin. Kaiken kaikkiaan PEF-seurannan tietojen hyödyntäminen lienee ollut puutteellista saatavilla olevaan tietoon nähden? Sähköiset menetelmät tuovat tähän apua, varsinkin silloin, jos myös potilas käyttää niitä arvojen tallentamiseen.

Hannu Puolijoki

Trakooman hyvä ehkäisy

Maailman väestöstä 161 miljoonalla on heikko näkö ja heistä 37 miljoonaa ihmistä on sokeita. Trakooma on viidenneksi suurin sokeuden syy. Se on syynä tällä hetkellä n. 1,5 miljoonan ihmisen sokeuteen. Chlamydia trachomatis on herkkä monille antimikrobilääkkeille, mutta taudin eradikoiminen on tähän asti edellyttänyt jatkuvaa paikallishoitoa antibioottitipoin, eikä hoitomyöntyvyys ole ollut riittävä hyvän tuloksen saamiseksi.

Robert Paul

Virtsatiekivet ja kivunlievitys

Virtsatiekiven aiheuttama kipukoliikki lievittyy tehokkaimmin, kun kivi poistuu tai poistetaan. Jos kiven aiheuttama obstruktio ei ole täydellinen ja munuainen ei ole uhattuna, alkuvaiheen hoidoksi riittää potilaan vapauttaminen sietämättömästä kivusta. Opioideista morfiini ja petidiini ovat erittäin tehokkaita akuutin vaiheen hoidossa. Yhtä tehokas kivunlievitys syntyy anti-inflammatorisin analgeetein, joskin hieman pitemmässä ajassa. Opioidien ja tulehduskipulääkkeiden sivuvaikutusten takia niille on etsitty korvikkeita. Käyttökelpoisia analgeettivaihtoehtoja ovat tramadoli ja COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet. Kliinisten tutkimusten perusteella voidaan kiven spontaanin poistumisen helpottamiseksi, kipulääkityksen tukena ja sen tarpeen vähentämiseksi käyttää ureterin peristaltiikkaa vähentäviä kalsiumkanavan salpaajia, erityisesti nifedipiiniä. Lupaavia tuloksia on saatu myös alfa-1-reseptorin salpaajilla jo lähelle virtsarakkoa edenneiden ureterkivien osalta ja isosorbididinitraatilla. Akuuttivaiheessa myös kipualueen lämmittäminen auttaa. Suurin osa ureterkivistä poistuu spontaanisti. Poistumista voidaan odottaa, jos kivi ei obstruoi, se etenee ja sen aiheuttamat oireet ovat suun kautta otettavin kipulääkkein hallittavissa. Poistumisen edistämiseksi sopivat liikunta, runsas nesteiden nauttiminen ja todennäköisesti ureterin sileän lihaksen tilaan vaikuttavat lääkeaineet, joitten osalta tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä.

Ossi Lindell

Varhainen kotiutus ja avokuntoutus kannattaa

Trombolyysihoito parantaa merkittävästi aivoinfarktipotilaiden ennustetta, kun hoito kohdennetaan oikeaan potilasryhmään. Valitettavasti suuri osa potilaista jää tämän hoitomuodon ulottumattomiin. Jo aiemmin on osoitettu, että asiantunteva kuntoutus on kannattavaa. Tuoreessa meta-analyysissä arvioitiin varhaisen, tuetun kotiutuksen ja avokuntoutuksen vaikuttavuutta verrattuna sairaalassa tapahtuvaan alkuvaiheen kuntoutukseen. Tutkijaryhmä tunnisti yhteensä 28 analyysiin soveltuvaa tutkimusta, joista 11 täytti etukäteen asetetut kriteerit. Näihin tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 1597 potilasta (ikä keskimäärin 68-78 vuotta), joilla oli aivoinfarktin seurauksena keskivaikea tai vaikea vamma. Interventio jakautui kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä varhaisen kotiutuksen tukena oli moniammatillinen ryhmä, joka huolehti kuntoutuksen ja tuen järjestämisestä kotiin. Toisessa moniammatillinen ryhmä suunnitteli ja ohjasi kuntoutusta, mutta toteutuksesta vastasivat paikalliset toimijat. Kolmannessa kuntoutus jäi paikallisten toimijoiden suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli kuolema tai kohtalainen/vaikea vammautuminen.

Tuula Pirttilä