Etidronaatti ei estä astmaatikojen murtumia

Kortisonin käyttö varsinkin suun kautta vähentää luuntiheyttä ja altistaa murtumille. Nyt on saatu päätökseen Britanniassa laaja monikeskustutkimus, missä annettiin 349:lle 50-70-vuotiaalle (miehiä 58 %) kolmeen ryhmään jaetulle kortisonia käyttävälle astmaatikolle joko 1) syklisesti etidronaattia (400 mg/päivä, 2 viikon ajan / 3 kk:n jakso) ja kalkkia, 2) pelkkää etidronaattia, 3) vain kalkkia tai 4) ei mitään erityishoitoa, n = 81-95 / ryhmä. Kortisonin käytön suhteen ryhmät jakautuivat a) jatkuvaan suun kautta ja hengittäen käyttävään (n = 171), jatkuvaan hengittäen käyttävään ja ajoittain tätä täydentävään oraalisen prednisolonin käyttöön joko b) yhteensä yli 30 päivän ajan kaikki päivät laskettuna (n = 137) tai c) alle 30 päivän ajan oraalista käyttäneeseen ryhmään (n = 41). Osteoporoosin estohoitoa annettiin viiden vuoden ajan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rintasyövän geeniekspression profiilin merkitys mietityttää

Tähän mennessä kirjallisuudessa on julkaistu seitsemän korkeatasoista artikkelia rintasyövän geeniekspression profiilin ja taudin ennusteen välisestä yhteydestä. Viimeisimmässä työssä tutkittiin 286 potilaan rintasyöpänäytteet. Potilailla ei todettu kainalon imusolmukkeissa tautimuutoksia. Määrittämällä 76 geenin profiili oli mahdollista tunnistaa sellainen potilasryhmä, jonka riski saada etäpesäkkeitä viiden vuoden kuluessa oli 5-kertainen muihin potilaisiin verrattuna. Perinteisesti määritettävissä olevat riskitekijät ovat tärkeitä edelleen, esim. hormonireseptoristatus ja kasvaimen koko. Kun perinteiseen riskitekijäanalyysiin lisättiin geeniekspression perusteella saatu tieto, tarkentui etäpesäkkeiden muodostumisen riskiarvio lähes 40%. Pääkirjoituksen laatijat pohtivat, miksi julkaistuissa töissä käytetyt geeniekspressioprofiilit ovat erilaisia. Mikroarray-tekniikalla saadaan lukematon määrä yhdistelmiä. Julkaistussa tutkimuksessa riskipotilasryhmän valinta perustui 115 näytteen materiaaliin. Ilmeisesti tämä määrä on liian pieni ja sattumalle jää vielä liian merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Rintasyövän geeniekspression profiililla lienee potentiaalinen merkitys etsittäessä korkean riskin potilaita niiden potilaiden joukosta, joilla rintasyöpä on kooltaan pieni. Menetelmää ei valitettavasti ole vielä voitu osoittaa riittävän luotettavaksi otettavaksi kliiniseen käyttöön.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Etäpesäkkeinen syöpä lisää laskimotukoksen riskiä

Kirjallisuuden mukaan 4-20% syöpäpotilaista saa laskimotukoksen tai keuhkoembolian. Hollantilainen tutkimus raportoi, että syöpää sairastavan potilaan laskimotukoksen riski on 7-kertaistunut terveeseen väestöön verrattuna. Suurin riski on hematologisia maligniteetteja, keuhkosyöpää ja maha-suolikanavan syöpää sairastavilla potilailla. Riski on suurin juuri sairastumisen jälkeen, sekä niillä potilailla, joilla tauti on levinnyt laajasti. Suurentuneen trombiriskin takia on kirjallisuudessa suositeltu jopa profylaktista antikoagulanttien käyttöä. Toisaalta monen syöpäpotilaan ongelmana on verenvuotoriski. Varfariinihoitoon liittyy monia interaktioita muiden lääkeaineiden kanssa, ja minihepariinihoito tulee potilaalle kalliiksi. Laajamittainen syöpäpotilaiden profylaktinen antikoagulanttihoito ei houkuttele, mutta merkittävästi suurentunut trombiriski on syytä pitää mielessä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Depressio ja insuliiniresistenssi

Aikuisdiabeetikko on muita useammin masentunut. Oululais-bremeniläisenä yhteistyönä on todettu 491 potilaan joukossa, että myös insuliiniresistenssi ja depressio korreloivat keskenään. Tutkimuksesta poistettiin diabeetikot, ja mittareina käytettiin Beckin depressioasteikkoa sekä kvalitatiivista, laskennallista insuliiniresistenssimittaria (QUICK). Numeerinen korrelaatio näiden välillä oli -0,24. Kirjoittajat ehdottavat mielenkiintoisella tavalla, että depression herättämät sisäeritysvasteet (arvatenkin esim. glukokortikosteroidi- ja katekolivaste) voivat jollain tavalla selittää havaintoa. Lyhyessä jutussa ei ymmärrettävästi asiaa voi pohtia sen laajemmin, esim. käyttäytymistieteelliseltä kannalta.

Robert Paul

Sosioekonomiset erot suuria yli 45-vuotiaiden kuolleisuudessa

Sosioekonomisista eroista terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa tiedetään yhä enemmän. Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan yli miljoona kuolintapausta vuosilta 1990-1997 kahdeksasta maasta, Suomi mukaan lukien. Tavoitteena oli selvittää yli 45-vuotiaiden joukossa koulutuksen yhteyttä eri kuolinsyihin ja kokonaiskuolleisuuteen.

Aulikki Nissinen

Perätilassa syntyminen ei vaikuta aikuisiän älykkyyteen

Perätilasynnytykseen liittyvistä neonataalisista komplikaatioista on viime aikoina puhuttu runsaasti. Monin paikoin perätilasynnytyksen hoito on elektiivinen keisarileikkaus, mutta vahvaa näyttöä on myös valikoidusti tapahtuvien alatiesynnytysten puolesta.

Pertti Kirkinen

MRSA jenkkijalkapalloilijoissa

Metisilliiniresistentti stafylokokki (MRSA) on ollut ongelma meillä hoitolaitoksissa ja muualla sen lisäksi avohoidossakin. Tartuntatautien ekspertit USA:n CDC:ssa ovat nyt kiinnittäneet huomiota bakteerin aiheuttamiin infektioihin amerikkalaisen jalkapallon pelaajissa. St. Louis Rams (ehkä suomeksi pässit tai jukurit) kärsi paiseisista ihoinfektioista vuoden 2003 pelikaudella. CDC ryhtyi tutkimukseen ja totesi 9 %:lla joukkueen pelaajista infektioita. Infektiot olivat kentän aiheuttamissa abraasioissa paljaissa ihokohdissa. Erikoisen usein infektioita oli keskikenttämiehillä, jotka myllertävät eniten kontakteissa. Leesioista eristetty MRSA-kanta oli yhtä ja samaa genotyyppiä, tyyppiä, jota on USA:ssa löydetty yleisesti avohoidosta. Myös Jukurien vastustajista löytyi samaa bakteeria. Tartuntamekanismi jäi kuitenkin avoimeksi.

Heikki Arvilommi

Lihavuuskirurgia on todellinen vaihtoehto

Ruotsissa on tehty valtava tutkimus, jossa on seurattu ylipainon vuoksi leikattujen potilaiden kardiovaskulaaririskejä ja verrattu näitä muilla tavoilla hoidettuihin ylipainoisiin potilaisiin. Seurantaa on nyt jatkettu 10 vuotta. Lihavuuden vuoksi tehtiin erilaisia pantaleikkauksia, gastroplastioita tai ohutsuolen ohitusleikkauksia yli 4 000 potilaalle, joiden painoindeksi oli keskimäärin 41. Leikatuille valittiin 18 kriteerin mukaan verrokit, joita siis hoidettiin ilman leikkausta.

Robert Paul

Lyhyesti: Toipuuko lapsen menetyksestä?

Oman lapsen kuolema on ehkä rasittavin elämäntapahtuma, jonka kohteeksi ihminen voi joutua. Miten siitä toivutaan? Ruotsalaiset tutkijat selvittivät kirjekyselyn avulla, kuinka ahdistuneita ja masentuneita olivat ne vanhemmat, joiden lapsi oli kuollut pahanlaatuiseen kasvaimeen. Ahdistus ja masennus olivat lapsensa menettäneillä vanhemmilla yleisempiä kuin vertailuvanhemmilla. Oireet olivat vertailuvanhempia selvästi korkeampia, kun lapsen kuolemasta oli kulunut 4-6 vuotta, mutta eivät enää 7-9 vuoden kuluttua. Äidit raportoivat yleisesti korkeampia oiremääriä. Isät taas kärsivät suuremmasta oireilusta, jos kuollut lapsi oli yli 8-vuotias. Tutkimuksen mukaan näyttääkin siltä, että sairauden aiheuttamaan lapsen kuolemaan liittyvästä objektiivisesta oireilusta kyllä toivutaan. Eri asia on, miten subjektiivinen menetyksen kipeys muuten varjostaa ja muokkaa lapsensa menettäneen myöhempää elämää. Vielä yli 7 vuotta lapsen kuoleman jälkeen 20 % vanhemmista kertoi, ettei ollut toipunut surustaan lainkaan tai vain vähän.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Olisiko astman ilmaantuvuus sittenkin vähenemässä?

Hollannissa on seurattu neljänä poikkileikkaustutkimuksena vuodesta 1989 lähtien 8-9-vuotiaiden astmaesiintyvyyttä (kaikissa mukana yli 1 000 lasta ja osallistumisfrekvenssit 95 %:n luokkaa). Luvut osoittavat lievää, mutta selvää laskua. Samantapaisia havaintoja on tullut muualtakin (mm. Hong Kong, Korea, Sveitsi, Iso-Britannia). Kyse saattaa olla todellisesta muutoksesta parempaan, tai sitten tehostuneen lääkehoidon aiheuttamaa oireettomuutta ja harhaa. Hollantilaisten tutkimuksessa poikien lääkekäyttö lisääntyi nimittäin samalla merkitsevästi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Järkytys voi särkeä terveenkin sydämen

Äkillinen voimakas järkytys voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle äkillisen rintakivun ja jopa kardiogeeniseen sokkiin johtavan sydämen vajaatoiminnan. Tämä mm. Takotsubo-kardiomyopatiaksi ristitty ilmiö on hyvä muistaa ST-nousuinfarktin erotusdiagnostiikassa etenkin keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla. Sille on tyypillistä vasemman kammion kärkiosan dyskineettinen pullistuminen, joka korjaantuu täysin muutamassa viikossa. Alkuvaiheessa voidaan nähdä EKG:ssa ST-nousuja ja myös sydänlihasmerkkiainepitoisuudet kohoavat hieman. QT-aika pidentyy lähes aina, mutta sepelvaltimoissa ei näy ahtaumia eikä tukoksia. Ilmiön syy on epävarma. Koska vahvasti koholla olevat katekoliainepitoisuudet liittyvät tilaan, on mekanismiksi arveltu niiden aiheuttamaa suoraa sydäntoksisuutta tai mikrovaskulaarista spasmia. Tätä rajusta alkuvaiheestaan huolimatta varsin hyvänlaatuista, palautuvaa kardiomyopatiaa näyttää ilmenevän suomalaisessakin väestössä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sildenafiili estää hapenpuutetta korkealla

Korkea ilmanala voi aiheuttaa henkeä uhkaavaa keuhkoverenpaineen nousua. Nyt ranskalaiset selvittivät 12 henkilöllä lääkkeen vaikutusta merenpinnalta korkeaan ilmanalaan siirtymisen yhteydessä (6 sai sildenafiilia 3 x 40 mg/pv ja 6 lumelääkettä). Pulmonaaripaine arvioitiin ultraäänitutkimuksella. Havaittiin, että sildenafiiliryhmässä (alkuun nousua keskimäärin +29 % merenpinnan tasoon nähden) tapahtui laskua paineessa -6 % alle merenpinnan tason arvojen, kun lumeryhmässä laskua oli vain tasolle +21 % lähtöarvosta. Myös muut tutkitut parametrit olivat sopusoinnussa tämän havainnon kanssa. Vaikutus perustuu vasodilataatioon, ja sildenafili saattaakin syrjäyttää jatkossa kalsiumestäjät tämän probleeman hoidossa?

Hannu Puolijoki

Ksimelagatraani - aika hyvä antikoagulantti

JAMA:n helmikuun 9. päivän numero käsitteli laajasti ksimelagatraania. Se on ainoa suun kautta otettava antikoagulantti, ja sai myyntiluvan EU:ssa viime syksynä. Ksimelagatraanista odotetaan varfariinia parempaa tablettiantikoagulanttia, ja vaikka tutkimukset osoittavat sen tehon vähintään yhtä hyväksi kuin varfariinin, jättävät ksimelagatraanin turvallisuus ja terveystaloudellisuus avoimia kysymyksiä.

Robert Paul

Passiivisen tupakoinnin vaarat hahmottuvat entistä tarkemmin

Jopa passiivinen tupakointi voi tappaa, varoitellaan kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Laajassa EPIC-tutkimuksessa seurattiin 10 Euroopan maassa yhteensä 123 479 henkilöä (ikä 35-74 v), jotka eivät olleet joko koskaan tupakoineet tai olivat sen lopettaneet vähintään 10 vuotta aiemmin. Hengityselinsyöpään sairastuneet tai hengityselinperäiseen syyhyn kuolleet muodostivat varsinaisen tutkimusryhmän, jolle sitten valittiin verrokit. Keuhkosyöpiä tuli esiin seitsemän vuoden seurannassa 97, nielun ja kurkunpään syöpiä 20 ja 14 kuoli krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (vain?). Osoittautui, että ympäristöaltistuminen tupakansavulle lisäsi keuhkosyövän ja yllä mainittujen hengityselinsairauksien riskiä. Koko aineistossa riski oli hengityselinsairauksien osalta 1,30, tapaus-verrokkitutkimuksessa 1,70; pelkästään keuhkosyövän suhteen vastaavat luvut olivat 1,34 ja 1,76. Riskien merkitsevyys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti aivan aukotonta. Aiemmin tupakoineet olivat suuremmassa riskissä, ehkä geenimutaatioiden takia? Altistumisen merkitys työssä tuli merkitsevästi esiin ja onkin Euroopan oloissa tärkeä havainto.

Hannu Puolijoki

GIK lopullisesti kuopattu sydäninfarktin hoidossa?

Sydäninfarktin metabolinen modulaatio glukoosi-insuliini-kalium (GIK) -infuusiolla on ollut vaihtelevasti esillä jo lähes 40 vuoden ajan, vaikka kulta-ajat ovat jo takanapäin. GIK:lla on varsin selkeä teoreettinen tausta, lisäksi hoito on halpa ja varsin helposti toteutettavissa. Valitettavasti GIK:n kliininen hyöty on jäänyt epävarmaksi. Asian laajamittainen tutkiminen ei ole jaksanut länsimaisia kollegoja kiinnostaa, koska tämäntyyppiseen tutkimukseen ei heru tukea lääketehtailta, eikä siitä saa tieteellisiä meriittejäkään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Korkea ja matala verenpaine lisää perinataalikuolleisuutta

Korkea verenpaine on alhaisen syntymäpainon ja perinataalikuolleisuuden tunnettu riskitekijä, mutta matalan verenpaineen vaikutuksesta sikiöön on niukasti näyttöä. Brittiläisessä perinataalikuolleisuutta selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 200 000 ensisynnyttäjää, joiden diastolinen verenpaine oli ollut normaali ennen 20:nnettä raskausviikkoa, ja jotka synnyttivät 24:nnen ja 43:nnen raskausviikon välillä. 34:nnen raskausviikon jälkeen syntyneiden lasten perinataalikuolleisuus oli pienin ja syntymäpaino suurin, jos äidin korkein mitattu diastolinen verenpaine raskauden aikana oli 70 ja 90 mmHg:n välillä. Äidin raskaudenaikainen yli 90:n tai alle 70:n mmHg:n verenpaine oli taas yhteydessä lapsen suurempaa kuolleisuuteen ja pienempään syntymäpainoon. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että verenpaineen nousu raskauden aikana ei lisännyt riskiä, jos verenpaine jäi alle 90 mmHg:iin.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Onko migreeni aivoinfarktin riski?

Migreenin ja aivoinfarktin syy-yhteys on epäselvä. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa asiaa on selvitetty 14 tutkimuksesta tehdyllä meta-analyysillä. Aivoinfarktin riski oli lievästi kohonnut erityisesti niillä migreenipotilailla, joilla oli aurallinen migreeni. Riski oli kahdeksankertainen ehkäisypillereitä käyttävillä verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet oraalista ehkäisyä. Vaikka tähän meta-analyysiin liittyy monia ongelmia, kuten tutkimusten heterogeenisuus, muiden riskitekijöiden puutteellinen käsittely ja diagnostinen epävarmuus osassa tutkimuksia, se vahvistaa ajatusta migreenistä yhtenä aivoinfarktin riskitekijänä. On ehkä syytä suhtautua kriittisesti iäkkäämmän, aurallisesta migreenistä kärsivän potilaan ehkäisypillerien käyttöön, jos hänellä on muitakin aivoinfarktin riskitekijöitä.

(Tp)

Lyhyesti: Kolibakteeri pihvistä pissiin?

Mikrobilääkkeille resistenttejä bakteereja kulkeutuu tuotantoeläimistä ihmisiin. Ne aiheuttavat lähinnä suolistoinfektioita. Mutta voivatko eläinperäiset bakteerit aiheuttaa virtsatieinfektioita? USA:ssa on esiintynyt useita virtsatieinfektioryppäitä, joiden aiheuttajana on ollut trimetopriimi-sulfaresistentti kolibakteeri, ihan omanlaisensa klooni. Laaja esiintyminen viittaisi vaikka ruokaan bakteerien levittäjänä. Niinpä tutkittiin viitisensataa eläinperäistä kolibakteerikantaa viime vuosikymmenien ajalta. Trimetopriimi-sulfaresistenttien kantojen joukosta löytyi yksi, lehmästä vuodelta 1988, joka oli käytännössä samaa kloonia kuin epideemiset virtsatieinfektion aiheuttajat. Tätä pidettiin hälyttävänä osoituksena siitä, että tuotantoeläimistä voi saada myös pahoja virtsatieinfektioita.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: ACE:n estäjä ja sartaani diabeettisessa nefropatiassa

Moni kliinikko mieltää ACE:n estäjien ja sartaanien renoprotektio-ominaisuudet samoiksi, mutta moderniin medisiinaan kuuluu, ettei mikään ole varmaa, ennen kuin se on osoitettu. Losartaani ja irbesartaani ovat dokumentoidusti renoprotektiivisia, ja nyt todetaan sama, kun on verrattu telmisartaania ja enalapriilia. Tämä selvisi 250:lle varhaista nefropatiaa sairastavalle diabeetikolle tehdystä 5 vuoden prospektiivisesta, kaksoissokkotutkimuksesta: glomerulussuodos heikkeni saman verran molemmissa ryhmissä seuruuaikana. Tutkimus osoittaa, että alkavassa nefropatiassa enalapriili ja telmisartaani ovat samalla tavalla renoprotektiivisia.

Robert Paul

Influenssapandemian ennusmerkki

Aiemmissa influenssapandemioissa virus on siirtynyt linnuista sian kautta ihmisiin. Matkalla virus on muuntunut niin, että se lopulta pystyy tarttumaan ihmisestä toiseen. Viime vuosikymmenen lopulla ilmestyi Aasiaan lintuinfluenssa A (H5N1), joka tappoi siipikarjaa ja aiheutti satunnaisia tartuntoja lintujen kanssa toimineille ihmisille. V. 2004 tauti on pysynyt Aasiassa ja tappanut ainakin 44 ihmistä. Pandemian pelkoa on lieventänyt tieto, ettei kiistattomia ihmisten välisiä tartuntoja ole tapahtunut. Nyt luultavasti thaimaalaisessa perheessä on.

Heikki Arvilommi