Lyhyesti: Lääkitys ramadan-paaston aikana

Kuukauden pituisen ramadan-paaston aikana henkilön on oltava syömättä ja juomatta päivän nousun ja laskun välisenä aikana, eikä hän saa ottaa suun kautta lääkkeitä. Islamin sääntöjen mukaan sairaat henkilöt voivat ottaa lääkkeensä myös päivällä. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että potilaat muuttavat omin päin lääkkeen ottoaikaa ja annostusta ramadanin aikana. Tämä saattaa muuttaa lääkityksen tehoa, erityisesti jos lääkkeellä on lyhyt terapeuttinen vaikutusaika. Myös Suomessa ramadania viettää merkittävä määrä ihmisiä. Kesään osuvan ramadanin aikana päivän nousun ja laskun välillä voi olla vain muutama hetki. Tällöin hoitavan lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Aulikki Nissinen

Toimenpiderekisterien julkisuudella on pimeät puolensa

Suomessa julkaistaan yhä enemmän sairaalakohtaisia tilastoja potilasvahinkovalituksista ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa yksittäisten toimenpiteiden onnistumisesta. Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa ollaan tällä muodikkaalla läpinäkyvyyden tiellä jo paljon pitemmällä. Siellä on julkaistu jo vuodesta 1994 lähtien osavaltion jokaisen interventiokardiologin toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän.

Juhani Airaksinen

Kannattaako uroteelikarsinooman metastaasien kirurginen hoito

Vaikka metastasoituneen uroteelin karsinooman alkuvaiheen tulokset herättävät toiveita, on alkumenestys yleensä ohimenevä ja useimmilla potilaalla tauti etenee. Tavanmukaista laajemmalla kirurgisella hoidolla on osoitettu voitavan parantaa paikallisesti levinneiden ja imusolmukepositiivisten tuumorien hoidon tuloksia. Epäselvää on kuitenkin, voitaisiinko potilaan ennustetta parantaa poistamalla myös taudin yksittäiset etäpesäkkeet.

Ossi Lindell

Aikuisiän ruokatottumuksilla vain vähän vaikutusta syöpäriskiin

Vuonna 1981 julkaistiin tieto, että 35 % syövästä johtuu ravintotekijöistä. Japanilainen nainen sairastuu rintasyöpään huomattavasti harvemmin kuin länsimainen sisarensa, mutta Yhdysvaltoihin muuttaneen japanilaisperheen jälkikasvu sairastuu syöpään kuten muutkin amerikkalaiset. On siis ilmeistä, että ruokatottumuksilla on merkitystä syövän synnyn kannalta. Kahdessa laajassa seurantatutkimuksessa selvitettiin, onko aikuisiällä nautitun ruoan koostumuksella merkitystä syövän synnyn kannalta. Runsaasti punaista lihaa käyttävät ihmiset sairastuvat suolistosyöpään noin 1,5 kertaa useammin kuin ne, joiden ruokavalio sisältää lihan sijasta kalaa ja kanaa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, suojaako runsas hedelmien ja vihannesten syöminen rintasyövältä. Tulos oli selkeä: ei suojaa.

Sirkku Jyrkkiö

Astman hoitolinjoihin uutta tietoa laajasta tutkimuksesta

Laaja 3 421 astmapotilaan GOAL-tutkimus on nyt julkaistu. Kyse on vuoden mittaisesta sokkoutetusta satunnaistetusta koejärjestelystä, missä alkuun kriteerien mukaan huonossa kontrollissa oleville astmapotilaille annettiin joko flutikasonia tai salmeterolin (50 myyg x 2/pv) ja flutikasonin yhdistelmää. Tavoitteena oli steroidiannosta 12 viikon välein nostamalla (aina flutikasonin 1 000 myyg:n päiväannokseen saakka) saada astma täysin kontrolliin. Kun määritelmän mukainen täysi kontrolli saavutettiin, hoitoa jatkettiin, kunnes aivan vuoden lopulla (viikot 44-52) tarvittaessa annettiin avoimena hoitona aiemmasta hoitohaarasta riippumatta prednisolonia jopa 60 mg/pv ja salmeteroli-flutikasonikombinaatiota 50/500 x 2/pv.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyvin varhaisten keskosten ennuste

Nykyisen tehokkaan neonataalihoiton, RDS-profylaksian ja surfaktanttilääkehoidon ansiosta 30-50 % raskauden 24.-26. viikoilla syntyvistä keskosista jää eloon. 308:n tällaisen lapsen myöhempää ennustetta on selvitetty brittiläisessä seurantatutkimuksessa. 2,5 vuoden iässä neljäsosalla heistä oli vaikeita fyysisiä ja kognitiivisia ongelmia. 6 vuoden iässä oli kognitiivinen suorituskyky 21 %:lla kaksi standardideviaatiota alle normaaliaineiston keskiarvon ja vaikea neurologinen vammautuminen havaittiin 22 %:lla. Mikäli neurologinen ongelma oli 2,5 vuoden iässä vaikea, tilanne oli suurimmalla osalla lapsista yhtä hankala 6 vuoden iässä. Kognitiivinen tilanne parani osalla lapsista. Poikien ennuste kokonaisuudessaan oli tyttöjä huonompi. Noin 20 % lapsista, jotka syntyvät ennen raskauden 26. viikon loppua ja jotka jäävät eloon, kehittyy varhaiseen kouluikään mennessä ilman, että heillä voidaan todeta ilmeistä neurologista vammautumista tai kognitiivisen toiminnan selkeää viivettä. Vaikka hyvin varhaisten keskosten eloonjäämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, edelleen tarvitaan tehokkaita keinoja ehkäistä keskosuutta ja parantaa keskosten neuroprotektiivista hoitoa.

Lyhyesti: Midatsolaami yksinkertaistaa kardioversion tekemistä

Muutaman aiemman raportin rohkaisemina ryhtyivät englantilaiset kardiologikollegat tekemään elektiiviset kardioversiot polikliinisesti midatsolaamilla aikaansaadun sedaation aikana. Lääkevaikutus kumotaan heti toimenpiteen jälkeen flumatseniililla ja potilaat mobilisoidaan jo tunnin kuluttua kardioversiosta. Vuoden aikana hoidettiin tällä hoitokaaviolla yhteensä 368 potilasta. Kardioversio onnistui noin 95 %:ssa tapauksista ja vain 3 % potilaista piti toimenpidettä epämiellyttävänä. Tämä yksinkertainen ja tehokas hoitokäytäntö ei vaadi ainakaan Englannin maaperällä välttämättä anestesialääkäriä paikalle, mutta luonnollisesti toimintaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin tai mieluummin kardiologin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Heikentynyt näkö ja kuulo ennakoivat muistin heikentymistä

Yhdysvalloissa seurattiin vuosina 1992-1994 iäkkäitä (n = 1 668, > 68 v) osana suurempaa osteoporoositutkimusta. Kahden vuoden seurannassa kognitio heikkeni 15,7 %:lla ja toimintakyky 10,1%:lla. Monimuuttujamallissa heikentynyt näkö lähtötilanteessa oli itsenäinen selittäjä sekä kognition (OR 1,78, 95 %:n CI 1,21-2,61) että toimintakyvyn (OR 1,79, 95 %:n CI 1,15-2,79) heikkenemiselle. Heikentyneellä kuulolla ei yksinään ollut vaikutusta, mutta yhdistetty näkö-kuulohaitta ennakoi kognition ja toimintakyvyn heikkenemistä. Taina Lupsakko totesi väitöstutkimuksessaan viime vuonna, että aistiongelmat ovat yleisiä ja puutteellisesti hoidettuja iäkkäillä.

Kaisu Pitkälä

Onko tahdistin hyödytön heti ison sydäninfarktin jälkeen?

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että rytmihäiriötahdistin parantaa suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevien potilaiden ennustetta.

Juhani Airaksinen

Voittaako tähystyskirurgia avokirurgian tyrien hoidossa?

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että tähystyskirurgisesti hoidetut tyräpotilaat toipuvat nopeammin kuin avoimesti leikatut. Haittapuolena on ollut kalliimpi leikkaus sekä eräiden tutkimusten mukaan pitempi leikkausaika.

Tom Scheinin

Dementialääkkeiden käyttöalue laajenee

Dementia kehittyy 40-80 %:lle Parkinsonin tautia sairastavista. Suhteellisen osuuden arvellaan lisääntyvän sitä mukaa, kun Parkinsonin taudin hoito on edistynyt ja eloonjäämisennuste on parantunut. Ongelmia näillä potilailla ovat tautiin liittyvät Lewyn kappale -dementialle ominaiset piirteet ja oireet, kuten motoriset ongelmat, toimintakyvyn heikkeneminen, hidastuminen, tarkkaavaisuuden ongelmat, näköharhat ja herkkyys antipsykooteille.

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin hyvä pre-eklampsiaa ennakoiva tutkimus?

Pre-eklampsian riskiä on arvioitu erilaisilla vaskulaarista fysiologiaa, munuaisfunktiota ja endoteelifunktiota mittaavilla keinoilla raskauden alkupuoliskolla, jolloin kliinisesti todettavaa pre-eklampsiaa ei vielä ole. Angiogeenisten proteiinien, kuten VEGF:n (vascular endothelial growth factor) ja PlGF:n (placental growth factor), on todettu olevan keskeisesti mukana tämän sairauden synnyssä. Alentamalla näiden kasvutekijöiden pitoisuutta verenkierrossa sitomalla ne reseptoriproteiinilla (fms-tyyppinen proteiinikinaasi) biologisesti vaikuttamattomaan muotoon on pystytty ensimmäistä kertaa aikaansaamaan pre-eklampsiaa muistuttava sairaus koe-eläimille. PlGF:n merkitys tuli esille myös, kun analysoitiin PlGF:n määrää virtsanäytteistä raskauden keskikolmanneksen aikana naisilla, joille kehittyi raskauden lopulla pre-eklampsia, ja verrattiin tilannetta normaaliraskauksiin. Normaalisti PlGF-pitoisuus kohosi raskauden 29.-32. viikolle asti ja laski tämän jälkeen. Äideillä, joille myöhemmin kehittyi pre-eklampsia, PlGF-määrät olivat raskauden 25.-28. viikolta alkaen merkitsevästi pienempiä. Eron suuruus korreloi myöhemmän taudin vaikeuteen, eikä johtunut pre-eklampsian aiheuttamista munuaisen toiminnan muutoksista. Alhainen äidin virtsan PlGF-pitoisuus ilmaisi 22,5-kertaista riskiä (95 %:n CI 7,4-67,8) sairastua pre-eklampsiaan. Jos voidaan kehittää toimiva liuskatesti raskaudenaikaista pre-eklampsiaseulontaa varten, voidaan suurentuneen riskin potilaat ottaa erityistarkkailuun hyvissä ajoin ennen taudin puhkeamista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Suonikohjuleikkaus ja syvien laskimoiden tukos

Prospektiivisessa työssä selvitettiin syvien laskimoiden tukoksia (DVT). Laskimoiden vajaatoiminnan takia leikatulla 377 potilaalla selvitettiin duplex-ultraäänitutkimuksella alaraajojen laskimoiden tila ennen leikkausta, 2-4 viikkoa sekä 6 ja 12 kk leikkauksen jälkeen. Mahdollinen tromboosiprofylaksia (s.c. kerta-annos minihepariinia) jätettiin kirurgin harkintaan. Potilaista 64,7 % sai tromboosiprofylaksian. Leikkaukset tehtiin nukutuksessa ja kaikille laitettiin tukisukat leikkauksen jälkeen. Varhaista liikkumista suositeltiin. 20 potilaalla (5,3 %) todettiin DVT. Heistä 8 oli oireisia ja 14 oli saanut tromboosiprofylaksian. Kukaan ei saanut keuhkoemboliaa. Puolelta potilaista tukos hävisi vuoden seurannassa.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Psykoottiseen masennukseen liittyy neuropsykologisia häiriöitä

Masennus aiheuttaa keskittymiskyvyn ja neuropsykologisten toimintojen häiriöitä, jotka usein kestävät pidempään kuin alentunut mieliala. Epäselvää kuitenkin on, miten häiriöt liittyvät masennukseen. Tutkijat vertasivat ensi kertaa masennukseen sairastuneiden neuropsykologisia testejä terveiden ja skitsofreniapotilaiden vastaaviin testituloksiin. Psykoottiseen masennukseen sairastuneiden neuropsykologinen suorituskyky oli yhtä huonoa kuin skitsofreniapotilailla, mutta ei-psykoottisten masennuspotilaiden suoritukset olivat lähes yhtä hyviä kuin terveillä verrokeilla. Tulos tuo korostetusti esiin sen tosiseikan, että masennuspotilaat ovat myös kognitiivisilta toiminnoiltaan hyvin erilaisia, ja että jos masennuspotilaalla esiintyy psykoottisia oireita, on hänen toipumisensa hitaampaa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Isän ikä lisää lapsen skitsofreniariskiä

Ruotsalaiset tutkijat ovat selvittäneet vuosina 1973-1980 syntyneiden noin 750 000 henkilön riskiä sairastua yli 16-vuotiaana skitsofreniaan. Tutkijat yhdistivät syntymärekisterin tiedot viiden muun valtakunnallisen rekisterin tietoihin. Tulosten mukaan isän ikä lapsen syntyessä oli yhteydessä lapsen sairastumisalttiuteen; taudin riski kasvoi 1,47-kertaiseksi jokaista isän kymmentä lisääntyvää ikävuotta kohti. Äidin iälle lapsen syntyessä ei löydetty samaa yhteyttä. Useiden riskitekijöiden (kuten synnytyskomplikaatioiden, sosioekonomisten tekijöiden, psykoosien esiintymisen suvussa ja vanhempien varhaisen kuoleman) vakiointi mahdollistaa johtopäätöksen, että syntyvän lapsen isän ikä on itsenäinen skitsofrenian riskitekijänä. Koska riski oli suurempi lapsilla, joilla ei ollut skitsofreniaa suvussa, löydös tukee olettamusta, että de novo -mutaatiot siittiöissä lisäävät skitsofrenian riskiä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mikä ihmeen Pneumocystis jirovecii?

Pneumokystisinfektiot ovat kirjallisuudesta tuttuja mm. AIDSiin liittyen, mutta tällöin aiheuttajaksi on aiemmin kirjattu Pneumocystis carinii. Siksi Thoraxin asiaa koskeva pääkirjoitus saattaa herättää kummastusta, mutta siitä selviää, että kyse on ihmisellä tätä tautia aiheuttavan olion uudesta nimeämisestä tsekkiläisen parasitologin Otto Jírovecin mukaan. Carinii kun ei siis aiheutakaan infektioita ihmisillä vaan rotilla, jirovecii ihmisillä. PCP-lyhennettä suositellaan edelleen käytettäväksi kirjallisuudessa tarkoittamaan PneumoCystis Pneumoniaa. Osin nimien tarkennuksella halutaan välittää informaatiota siitä, että eläinkunnasta peräisin oleva parasiitti ei olekaan ihmisten ongelmana.

Hannu Puolijoki

Rintasyövän geeniekspressio ennakoi taudinkulkua

Syöpää hoitavat lääkärit ja syöpää sairastavat potilaat tietävät, että syövän käyttäytymistä on vaikea ennakoida. Taudinkulku on aina yksilöllinen. Käytössä olevat ennustetekijät ovat vain suuntaa antavia.

Sirkku Jyrkkiö

Kystektomian jälkeinen ylävirtsateiden uroteelituumori: ketkä vaaravyöhykkeessä?

Ylempiin virtsateihin kehittyvä uroteelituumori on harvinainen virtsarakon karsinooman takia tehdyn radikaalin kystektoprostatektomian jälkeen. Riskitekijöitä ovat leikkauspreparaatissa todettu tuumorikasvu distaalisessa ureterissa ja uroteelituumori prostatassa sekä in situ-tyyppinen rakkokarsinooma.

Ossi Lindell

Optimistinen asenne vähentää vanhusten kuolleisuutta

Usein kuulee sanottavan, että pitkään eläneen vanhuksen pitkän elämän salaisuus oli optimistinen elämänasenne. Voidaan tosin epäillä, että positiivinen mieliala on helpompi säilyttää ja elää pidempään, jos ei ole vaikeita, elämää lyhentäviä sairauksia. Pitkän aikavälin seurantatutkimuksilla asiaa voidaan tutkia.

Raimo K.R. Salokangas

Uutta yskänlääkettä kehitysputkessa

Yskä, kuten tunnettua, on eräs tavallisimmista oireista, eikä sen lääkitsemiseen silti ole oikein kattavia vaihtoehtoja huolimatta miljardien taalojen ja eurojen lääkekäytöstä. Uutta saattaa olla löytymässä, mikäli uskoa tuoretta marsuilla tehtyä tutkimusta. Kyse on TRPV1-inhibiittorista (transient receptor potential vanilloid-1; reseptorin operoima ionikanava) jodo-resiniferatoksiinista (I-R

Hannu Puolijoki