Näyttöön perustuva dementian käytösoireiden lääkehoito

Jopa 98 %:lla dementiapotilaista on käytösoireita. Ne kuormittavat omaisia ja ovat yleisin laitoshoitoon johtava syy. Dementian käytösoireiden lääkehoitoja käsittelevässä katsauksessa selvitettiin, minkälaista näyttöä on eri lääkkeiden vaikutuksista. Mukaan otettiin vain satunnaistettuja tutkimuksia tai niistä tehtyjä meta-analyyseja.

Kaisu Pitkälä

Pikaruoka lihottaa

Pikaruokaloiden asiakkaiden tiedetään olevan muita lihavampia. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että ranskanperunoiden käyttö ennustaa painon lisäystä kahden vuoden seurannassa.

Robert Paul

Radioimmunoterapiaa follikulaariseen lymfoomaan

Non-Hodgkin-lymfoomat on heterogeeninen tautiryhmä, jossa hitaasti etenevät taudit ovat alkuvaiheissaan vähäoireisia, kun taas nopeakasvuiset taudit voivat johtaa hoitamattomina lyhyessä ajassa kuolemaan. Jos potilaan tautimassa on vähäinen, voi ensisijainen hoitosuositus olla seuranta. Oireettoman potilaan varhainen sytostaattihoito ei välttämättä paranna ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Lääkärin ammatti altistaa itsemurhille

Lukuisissa yksittäisissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota lääkäreiden muuta väestöä korkeampaan itsemurhakuolleisuuteen. Nyt näistä tutkimuksista on tehty meta-analyysi, joka vahvistaa aiemmat havainnot. Vuoden 1960 jälkeen julkaistujen, kriteerit täyttäneiden 25 tutkimuksen perusteella mieslääkäreiden itsemurhariski oli 1,41- ja naislääkäreiden 2,27-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Naisten kohdalla tosin tutkimusten vähäisyys rajoittaa tuloksen luotettavuutta. Muiden tutkimusten perusteella depressio sekä lääkkeiden ja alkoholin liikakäyttö näyttävät olevan yleisiä lääkäreiden itsemurhien riskitekijöitä, kuten muussakin väestössä. Tutkijat kiinnittävät kuitenkin erityistä huomiota naislääkäreiden korkeaan itsemurhakuolleisuuteen ja sen vähentämisen mahdollisuuksiin. Olisiko työn ja muiden roolien mukanaan tuomaa rasitusta mahdollista vähentää?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Rintasyövän liitännäishoitoa 30 vuotta

Italialaistutkijat julkaisivat vuonna 1975 tutkimuksen, joka osoitti, että syklofosfamidin, metotreksaatin ja fluorourasiilin yhdistelmänä annettu solunsalpaajahoito parantaa rintasyöpään sairastuneen potilaan ennustetta. Pitkäaikaisseurannassa ei ole havaittu hoidosta mitään merkittäviä haittoja ja elinaikahyöty säilyy. Solunsalpaajahoito vähentää syövän uusiutumisen riskiä 34 % ja kokonaiskuolleisuutta 22 % (n = 337). Kuuden hoidon sarja riittää. Jos hoitoa annetaan 12 kk ajan, hoitotulos ei parane, mutta haitat lisääntyvät. Nykyinen hoitokäytäntö, jossa suuri osa rintasyöpään sairastuneista naisista saa leikkauksen jälkeen solunsalpaajahoidon liitännäishoitona, on vahvasti perusteltu.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Immunokomplekseja autoimmuunitauteihin

ITP:tä (idiopaattinen trombosytopeeninen purppura) hoidetaan menestyksellisesti suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IViG). Hyviä tuloksia on saatu myös Rhesus anti-D-vasta-aineilla, mutta vain Rh+potilailla. Mikä on vaikutusmekanismi? Hiiren ITP-mallissa testattiin, voisivatko liukoiset vasta-aineen ja vieraan antigeenin immunokompleksit toimia. Ne toimivat. Sitten kokeiltiin vasta-aineita hiiren omaa albumiinia tai transferriinia vastaan. Näissä kokeissa kompleksit muodostuivat in vivo. Nekin toimivat. Ja mikä parasta, albumiinivasta-aine toimi myös hiiren artriittimallissa ja esti niveltulehduksen. Kommenttikirjoituksessa taivutetaan rautalangasta, mistä voi olla kyse. Immunokompleksit tukkivat fagosyyttien komplementtireseptorit ja siten estävät esimerkiksi trombosyyttien poistumisen verestä. Näin voitaisiin kehittää spesifejä haitattomia vasta-aineita tai reseptori-inhibiittoreita, joilla olisi käyttöä yleisemminkin autoimmuunitaudeissa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Pneumokokkirokotteesta ei apua otiittikierteisille

Hollannissa tutkittiin, parantaako pneumokokkirokote vaikeasti korvatulehduskierteisten lasten elämänlaatua. Tutkimukseen otettiin 383 keskimäärin 33 kk:n ikäistä lasta, jotka olivat sairastaneet 5 otiittia edellisen vuoden aikana. Puolet sai ensin pneumokokkikonjugaattirokotteen ja 6 kk:n kuluttua polysakkaridirokotteen ja toinen puoli iästä riippuen joko hepatiitti A tai B -rokotteen. Lapset kävivät seurantakäynnillä 7, 14, 20 ja 26 kk:n kuluttua rekrytoinnista ja elämänlaatua kyseltiin 14 ja 26 kk:n kohdalla. Korvatulehduksia sairastettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon, eikä elämänlaadussa ollut eroa ryhmien välillä. Lohdullista oli, että molemmissa ryhmissä otiittien esiintyminen väheni seuranta-aikana 10 %:iin lähtötilanteesta.

Marjo Renko

Sisarukset suojaavat MS-taudilta

MS-tauti on perusmekanismiltaan autoimmuunisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. Jo klassiset MS-taudin epidemiologiset tutkimukset osoittivat, että lapsuusiässä vaikuttavat ympäristötekijät ovat keskeisiä taudin synnyssä. Australialainen tapaus-verrokkitutkimus osoittaa, että tautiriskiin vaikuttavat erityisesti varhaislapsuuden altistukset.

Tuula Pirttilä

Rytmihäiriötahdistimet sydämen vajaatoiminnan perushoitoon?

Äkkikuolema on sydämen vajaatoimintapotilaan tärkein kuolinsyy. Koska rytmihäiriötahdistimen ja amiodaronihoidon on arveltu voivan parantaa vajaatoimintapotilaan ennustetta, satunnaistettiin SCD-HeFT-tutkimuksessa yhteensä 2 521 vajaatoimintapotilasta ym. hoitoihin tai lumelääkitykseen. Tutkimukseen mukaan otettujen potilaiden sydämen pumppaustoiminta oli huono, ja heillä oli vähintään lieviä vajaatoimintaoireita, mutta ei dokumentoituja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Puolella potilaista oli sepelvaltimotauti. Vajaatoiminnan perinteinen lääkehoito pyrittiin optimoimaan. Tahdistinhoito toteutettiin mahdollisimman yksinkertaisesti pyrkimyksenä hoitaa ainoastaan ilmaantuvat kammiovärinät ja hyvin nopeat kammiotakykardiat.

Juhani Airaksinen

Klopidogreeli ja residiiviulkuksen riski

Jopa 15 % asetyylisalisyylihaposta (ASA) ulkusvuodon saaneista potilaista saa residiivivuodon vuoden kuluessa, jos ASA-hoito aloitetaan uudelleen haavan parannuttua. Protonipumpun salpaajan yhdistäminen on tällöin perustelua ja tehokasta uusintavuodon ehkäisyä. On myös suositeltu ASA:n vaihtamista klopidogreeliin, jonka kliiniset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että klopidogreeli olisi ulkuspotilaalle turvallisempi vaihtoehto.

Robert Paul

Riittääkö streptokokkipikatestin herkkyys lapsilla?

Angiinabakteerin nielusta löytävä pika-antigeenitesti on kätevä päivystäjän apulainen - jos se toimii luotettavasti. Pitääkö negatiiviset tulokset edelleen varmistaa viljelyllä?

Marjo Renko

Lyhyesti: Konjugaattirokote tehokas meningokokki seroryhmä C:n ehkäisyssä

Kanadassa organisoitiin rokotekampanja meninigokokki seroryhmä C -epidemiaa vastaan vuonna 2001, jolloin käytettiin polysakkaridirokotetta osalle ja uudempaa C-konjugaattirokotetta osalle väestöä. Samalla testattiin uuden rokotteen vaikutusta ensimmäisen kerran laajalla väestöpohjalla. Kahden kuukauden aikana rokotettiin 82 % kaikista 6kk-20-vuotiaista. Tapausten määrä väheni kampanjaa edeltävän vuoden 58 tapauksesta 27:ään kampanjaa seuraavana vuonna. Taudin ilmaantuvuuden muutos koko väestössä oli siis 7,8:sta 3,6:een miljoonaa kohti. Konjugaattirokotteen saaneiden keskuudessa tulos oli parempi ja rokotteen vaikuttavuudeksi saatiin 97 %. Tutkimus osoitti samalla, että uusi rokote tehoaa myös pieniin lapsiin, mikä on kauemmin käytetyn polysakkaridirokoteen hyvin dokumentoitu heikkous.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Tupakoinnin rajoittaminen vähentää tupakkasairauksia

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat osoittaneet, että lakiin perustuvalla tupakoinnin rajoittamispolitiikalla saadaan tupakointia vähenemään, ja tämä koituu eduksi myös sairaustilastoihin. Yhteys näkyy Suomessa mm. naisten tupakointitavoissa, joissa tapahtui tupakkalain voimaantulon jälkeen (v. 1975) muutosta lineaarisesti kasvavasta vakiona pysyneeseen 20 %:n tasoon. Tämä johti edelleen keuhkosyöpäsairastuvuuden nousun hidastumiseen. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa selvän yhteyden tupakointiprevalenssin ja keuhkosyövän sekä hengityselinsairauksien suhteen, etenkin miehillä, joilla tupakointi väheni merkittävästi 1960- ja 1980-lukujen välillä, 58 %:sta 28 %:iin.

Lyhyesti: Talassemian geeniterapia askeleen eteenpäin

Vuosittain syntyy n. 100 000 lasta, joilla on beeta-talassemia major eli Cooleyn anemia, joka aiheuttaa vajaan vuoden iän jälkeen pysyvän punasolusiirtojen tarpeen. Kyseessä on yhden geenin mutaatio, ja nyt losangelesilaiset tutkijat raportoivat onnistuneensa siirtämään terveen ihmisen beeta-globiinia koodaavan geenin solumalliin. Tämän jälkeen solut vielä siirrettiin hiireen, joka useiden kuukausien ajan ekspressioi eli tuotti tervettä ihmisen beeta-globiinia. Geeninsiirrossa käytettiin nyt uutta lentiviraalista vektoria aikaisempien retroviraalisten vektoreiden sijaan. Matka geeninsiirtoon ihmiselle on vielä pitkä, mutta se jatkuu. Tämä olisi ihanteellinen, kausaalinen ja kuratiivinen hoito vaikeaan sairauteen.

Robert Paul

Lyhyesti: Sarkoidoosissa lihasheikkoutta ja yleisoireita

Sarkoidoosissa on toki todettu lihasheikkoutta, mutta tuoreessa belgialaisten tutkimuksessa tämä osoittautuu yllättävän tavalliseksi. Aineistossa oli 22 peräkkäistä poliklinikan sarkoidoosipotilasta (7:llä lievin muoto stage I, 6:lla II ja 9:llä III), jotka valittivat väsymystä sekä 21 tervettä verrokkia. Potilailla oli huonommat niin hengityslihas- kuin luurankolihasvoimatkin, rasituskestävyys oli kehnompaa kuten myös yleinen terveydentila. Pisteet ahdistuneisuuden ja masennuksen osalta olivat myös heillä korkeampia. Tulokset terottavat sarkoidoosin yleistaudin luonnetta, pelkkien keuhkojen hoitaminen ja huomioon ottaminen ei siis aina riitä...

Hannu Puolijoki

Klamydia-antibiootti ei estä sepelvaltimotautia

Jo parikymmentä vuotta sitten Pekka Saikun ryhmä havaitsi yhteyden keuhkoklamydiabakteerin ja sepelvaltimotaudin välillä. Melkoinen avaus, sillä sehän herätti ajatuksen sydän- ja verisuonitautien infektioetiologiasta. Vuosien varrella on saatu lukuisia viitteitä ajatuksen tueksi, mutta toki myös päinvastaisia tuloksia. Ne johtivat vähitellen hoitokokeiluihin, joissa testattiin voisiko klamydiaan tehoavalla antibiootilla ehkäistä sepelvaltimotaudin kehittymistä. Alustavat kokeet näyttivät lupaavilta: uudet makrolidit ehkäisivät merkitsevästi sydäninfarkteja. Ne johtivat kolmeen suureen monikansalliseen estohoitotutkimukseen, joiden tulokset ovat juuri valmistuneet. Alkuperäishavainnonkin julkaisseen Lancetin palstoilla tekee nyt John Danes Cambridgestä yhteenvetoa tutkimuksista sydänkohtausten estämisestä antibiooteilla.

Heikki Arvilommi

Miten rajoittaa prostatiittipotilaiden biopsointia?

Prostatiitin ja prostatakarsinooman yhteydestä ei ole olemassa luotettavaa tietoa. National Institutes of Healthin luokituksen mukaan prostatiitti jaetaan neljään tyyppiin. Kuvaukset niiden yhteydessä esiintyvistä PSA-muutoksista vaihtelevat huomattavasti. Bakterielliin prostatiittiin, on se sitten akuutti tai akutisoitunut krooninen (tyypit 1 ja 2), liittyy PSA:n nousu ja vapaan PSA:n osuuden muutoksia, jotka voivat kestää 3-6 kuukautta. Krooniseen eturauhastulehdukseen ilman bakteerilöydöstä tai krooniseen lantiokipuun (tyyppi 3) liittyvät PSA:n muutokset eivät ole kliinisesti merkityksellisiä. Näiden potilaiden PSA-lukemat ovat siis käyttökelpoisia ilman viivettä prostatakarsinooman seulonnassa. Oireettomassa eturauhastulehduksessa (tyyppi 4) biopsiamateriaalin inflammaatiolöydös on yleinen. PSA:n nousu on seurausta inflammaation aggressiivisuudesta ja sen aiheuttamasta kudostuhosta. Kun todetaan koholla oleva PSA, on antibioottihoito aiheellinen biopsian välttämiseksi, jos potilaalla on bakteerin aiheuttama prostatiitti näytteenottohetkellä tai lähianamneesissa. Jos ykkösbiopsiassa todetaan voimakasasteinen inflammaatio, mutta näyte on negatiivinen karsinooman suhteen, antibioottihoitoa voidaan käyttää uusintabiopsian välttämiseksi potilailla, joilla PSA pysyy koholla. Tyyppi 4:n prostatiittipotilailla ei antibioottihoito sen sijaan ole kannattavaa.

Ossi Lindell

Ylipaino huonontaa ehkäisypillereiden tehoa

Käytettäessä yhdistelmäehkäisypillereitä tarkalleen ohjeiden mukaan on raskausriski 0,1 / 100 käyttäjää / vuosi. Käytännössä pillerien tehoa heikentää tablettien unohtaminen, mahdolliset imeytymisongelmat esimerkiksi ripuloinnin ja oksentelun yhteydessä sekä nopeutunut steroidien metabolia muiden maksaentsyymejä stimuloivien lääkkeiden takia. Siten mm. Yhdysvalloissa ehkäisypillerien käyttäjien raskausluku lähentelee 7:ää / 100 naisvuotta. Ylipaino osoittautui myös ehkäisypillerien tehoa huonontavaksi riskitekijäksi, kun verrattiin 248:n raskaaksi tulleen pilleriä käyttävän naisen tietoja 522 naisen ikävakioituun kontrolliryhmään. Raskausriski kohosi merkitsevästi silloin, kun naisen painoindeksi ylitti lukuarvon 27,3 (RR 1,58, 95 % CI 1,11-2,24). Tarkasteltaessa niitä naisia, jotka olivat ottaneet pillerit ilman unohtamisia, raskausriskin kohoaminen oli vielä selvempi (RR 2,17, CI 1,8-3,41). Analyysi otti hyvin huomioon lukuisan joukon sekoittavia tekijöitä, joten ylipainoa voitiin pitää selkeästi erillisenä ehkäisyn pettämisen riskitekijänä. Mekanismina voi olla ylipainoisten lisääntynyt perusmetabolia, maksan aineenvaihdunnan muuttuminen tai steroidien sitoutuminen rasvakudokseen. Riski havaittiin sekä yhdistelmä- että minipillereitä käyttävillä. Tässä tutkimuksessa etinyyliestradiolin määrä pillerissä oli 35 myyg tai vähemmän. Ylipainoisille naisille tulisikin harkita muita ehkäisymenetelmiä.

Pertti Kirkinen

Astman hoitoa yhdellä inhalaattorilla

Kaikkien astmapotilaiden hoito ei vielä ole kohdallaan Suomessa, vielä vähemmän maailmalla. Yksinkertaisempia hoitomuotoja kaivataan, kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä. Nyt on julkaistu laaja, 2 760 iältään 4-80-vuotiaan astmapotilaan (FEV1 60-100 % viitearvosta) tutkimus, missä selvitettiin mahdollisuutta hoitaa astmaa kiinteällä inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen kombinaatiolla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa korostuneesti sydänongelmia

Ei näytä olevan helppoa varmistaa syy-yhteyttä sille, että obstruktiivisessa uniapneassa (OSA) esiintyy sydämen toiminnan häiriöitä tavanomaista enemmän. Ainakaan Chestin pääkirjoituksen laatija ei näytä kaikin osin tyytyvän samasta lehdestä löytyvän tutkimuksen tuloksiin, missä 26 sydänvalvontayksikön potilaan kohdalla 50%:lla todettiin selviä unenaikaisia hengityshäiriöitä; tosin seurannassa vain 28 %:lla. Kirjoittajat korostavat unitutkimusten tekemistä silloin, kun kardiovaskulaarinen tilanne on stabiili. Joka tapauksessa ongelma on mittavampi kuin heti ymmärtäisi, sillä OSA:n esiintyminen näyttää ylipainon myötä kasvavan. Vertailevia ja kunnolla kontrolloituja sokkoutettuja tutkimuksia kaivattaisiin silmällä pitäen sekundaariprevention toteuttamista.

Hannu Puolijoki