Lyhyesti: Murtumien pelko ja inhalaatiosteroidihoito

Huolen muiden kuin nikamamurtumien esiintymisestä ei pitäisi rajoittaa inhalaatiosteroidien käyttöä keuhkoahtaumataudissa tai astmassa, ainakaan keskitasoisilla annoksilla. Tämä ilmenee 1722 murtumapotilaan (ikä > 40 v) tutkimuksesta (USA; UnitedHealthcare), vertailu suoritettiin 17 220:een muuhun rekisteristä saatuun verrokkiin. Tutkittujen inhalaatiosteroidiannokset kartoitettiin, eikä yhteyttä murtumiin havaittu. Eroa ei myöskään havaittu kun potentti flutikasoni tutkittiin muista erillään. Tutkijat korostavat, että selvitys ei kattanut korkeita annoksia, pitkää käyttöä eikä nikamamurtumia.

Lyhyesti: USA:ssa vanhuksilla hyvin usein anemiaa

Yhdysvalloissa selvitettiin lähes 40 000 ihmisen ravitsemustutkimuksen yhteydessä anemian prevalenssia. Kaikista yli 65-vuotiaista henkilöistä runsaalla 10%:lla oli anemia - esiintyvyys oli sama naisilla ja miehillä. Kun väki vanheni 85-vuotiaiksi, anemiaa oli jo yli 20 %:lla. Kolmasosassa kyse oli dietaarisesta puutosanemiasta, kolmasosassa krooniseen perussairauteen liittyvästä anemiasta ja kolmasosassa anemiasta tuntemattomasta syystä. Anemia oli yleensä lievää. Tutkimus osoittaa, että erilaiset anemiat ovat vanhusväestössä tavallisia, joskin lieviä. Näin USA:ssa ja varmaan meilläkin. Miten tämänasteinen anemia vaikuttaa yksilötasolla elämän laatuun, ja millaiset ovat kansanterveydelliset ja -taloudelliset seuraukset, jää arvailujen varaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen kannattaa pahassakin COPD:ssa

Useat COPD-tutkimukset käsittävät varsin iäkkäitä potilaita. Bostonissa tutkittiin nyt nuoremmalla iällä alkavaa tautia sairastavia (ikä

Hannu Puolijoki

Ennustaako retinopatia sydämen vajaatoimintaa?

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, joka voi johtua monesta syystä. Usein vajaatoimintaa on muiden sairauksien liitännäissyndroomana, mutta kausaaliyhteyttä ei voida todeta. Näin on esim. verenpainetaudissa ja diabeteksessa sekä joukossa ns. kardiomyopatioita, jotka tarkemmin tuntemattomalla mekanismilla vievät sydämeltä pumppuvoiman.

Robert Paul

Masennuslääke voi heikentää tamoksifeenin tehoa

Tamoksifeeni on estrogeenireseptorin salpaaja, jota käytetään levinneen rintasyövän hoitoon ja leikkauksen jälkeen liitännäishoitona estämään taudin uusiutumista. Tamoksifeenin haittoja ovat lisääntyneet kuumat aallot ja hikoilupuuskat. Näiden hoitamiseen on käytetty serotoniinin takaisinoton estäjiä.

Sirkku Jyrkkiö

Estrogeenihoito lisää sappikivitaudin riskiä

Sappikiviä ja niihin liittyviä sairauksia esiintyy 10-15 %:lla väestöstä. Naisilla tämä ongelma on vanhastaan tiedetty miehiä yleisemmäksi, ja joitakin havaintoja on myös siitä, että e-pillerit ja hormonikorvaushoito lisäävät sappikivisairauksia. Vakuuttava näyttö estrogeenin merkityksestä sappikivien syntymiselle saatiin analysoimalla laajan, amerikkalaisen hormonikorvaushoitotutkimuksen (The Women's Health Initiative trial) havaintoja. Noin 26 000 iältään 50-79-vuotiasta naista satunnaistettiin käyttämään hormonikorvaushoitoa tai lumelääkettä. Hoidon alkaessa keneltäkään heistä ei oltu poistettu sappirakkoa. Seuranta-aika oli keskimäärin 6 vuotta. Sappikivisairaudet rekisteröitiin hoidon alussa ja puolivuosittaisissa seurannoissa. Lähtötilanteessa ryhmät olivat toistensa suhteen samanlaisia. Sekä pelkän konjugoidun estrogeenin käyttö että estrogeeni + progestiini -hoito lisäsivät seuranta-aikana sappikivitaudin riskiä lumelääkkeeseen verrattuna merkitsevästi (RR estrogeeniryhmässä 1,86 ja estrogeeni + progestiiniryhmässä 1,68). Riski joutua sappirakon poistoon oli myös kohonnut (1,93 ja 1,67), samoin kolekystiitin riski (1,80 ja 1,54). Estrogeeni vaikuttaa sappihappojen eritykseen ja muuhun sapen koostumukseen sekä sappirakon lihaksistoon. Hormonikorvaushoidon ja sappikiviongelmien välinen yhteys oli yllättävän selvä, ja asia on syytä ilmoittaa potilaalle hoitoa aloitettaessa.

Pertti Kirkinen

Masennus vähentää työn tuottavuutta merkittävästi

Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sen seurauksena sairauslomia tai varhaista eläkkeelle jääntiä. Vähemmän tiedetään siitä, miten depressio vaikuttaa työssä olevien työsuorituksiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin allergiaa, nivelreumaa, selkäkipuja, päänsärkyä, verenpainetautia, astmaa ja masennusta sairastavien lento- ja puhelinyhtiön asiakastyöntekijöiden keskittymiskykyä tehtävään ja työtehtävän suoritusnopeutta ja tehokkuutta. Rekisteröinti kesti viikon ja molemmat dimensiot kartoitettiin viisi kertaa päivässä satunnaisina ajankohtina. Muihin kroonista sairautta sairastaviin verrattuna masennuksesta kärsivien työsuoritukset sekä työhön keskittymisen että työn tuloksellisuuden osalta olivat selvästi huonommat. Tutkijoiden arvion mukaan depressiivisten työntekijöiden heikentynyt työsuoritus vastasi 2,3 päivän työstä poissaoloa kuukautta kohti. Näyttääkin siltä, että poissaoloihin rajoittuneet masennuksen aiheuttamat kustannukset ovat aliarvioita. Pelkästään masennuksen aiheuttama työn tuottavuuden lasku näyttää olevan suurempaa kuin sen hoitokustannukset.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Masennuksen ylläpitohoito puolittaa sen aiheuttaman rasituksen

Kaikista ei-fataaleista sairauksista masennus aiheuttaa kehittyneissä maissa väestön tasolla eniten haittaa ja rasitusta jokapäiväiseen elämään. Masennuksen hoito on viime aikoina huomattavasti kehittynyt, mutta on vielä kaukana optimaalisesta. Australialaiset tutkijat vertasivat nykyisen ja optimaalisen hoitokäytännön välisiä eroja masennuksen aiheuttaman rasituksen lievittämisessä. Yksittäisen masennusjakson nykymuotoinen hoito vähensi masennuksen aiheuttamaa rasitusta 9 %. Optimaalinen masennusjakson lääkehoito olisi vähentänyt tätä rasitusta 24 % ja käyttäytymisterapiahoito 28 %. Masennusjakson hoitoa seuranneen viiden vuoden aikana nykyisenmallinen masennusjaksojen hoitokäytäntö vähentäisi sen aiheuttamaa rasitusta 13%, mutta ylläpitolääkehoito peräti 50 % ja ylläpitona annettu kognitiivinen psykoterapia 52 %, vaikka vain noin 60 % potilaista pysyisi hoidon piirissä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Uutta toivoa silmänpohjan rappeumaan

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeuma on tavallisin näkövammaisuuden syy Suomessa. Näyttö laserhoidon tehosta ikään liittyvässä makuladegeneraatiossa on ristiriitaista. Pegaptanibilla, antivaskulaarisella endoteelin kasvutekijähoidolla tehtiin satunnaistettu kaksoissokkoutettu koe 1186 potilaalle, jotka kärsivät neovaskularisaatiota aiheuttavasta makuladegenaraation alamuodosta. Potilaille annettiin pegaptanibia (0,3 mg, 1 mg tai 3 mg) i.v. joka 6. viikko 48 viikon ajan ja seurattiin heidän näöntarkkuuttaan. Aktiivihoitoa saaneilla, riippumatta lääkeannoksesta, näkö säilyi jo 6. viikosta eteenpäin paremmin kuin lumeryhmällä. Lumeryhmässä 22 %:lle kehittyi vaikea-asteinen näönmenetys seuranta-aikana, kun vastaava osuus hoitoryhmässä oli 10%.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Lääkitys ramadan-paaston aikana

Kuukauden pituisen ramadan-paaston aikana henkilön on oltava syömättä ja juomatta päivän nousun ja laskun välisenä aikana, eikä hän saa ottaa suun kautta lääkkeitä. Islamin sääntöjen mukaan sairaat henkilöt voivat ottaa lääkkeensä myös päivällä. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että potilaat muuttavat omin päin lääkkeen ottoaikaa ja annostusta ramadanin aikana. Tämä saattaa muuttaa lääkityksen tehoa, erityisesti jos lääkkeellä on lyhyt terapeuttinen vaikutusaika. Myös Suomessa ramadania viettää merkittävä määrä ihmisiä. Kesään osuvan ramadanin aikana päivän nousun ja laskun välillä voi olla vain muutama hetki. Tällöin hoitavan lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Aulikki Nissinen

Toimenpiderekisterien julkisuudella on pimeät puolensa

Suomessa julkaistaan yhä enemmän sairaalakohtaisia tilastoja potilasvahinkovalituksista ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa yksittäisten toimenpiteiden onnistumisesta. Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa ollaan tällä muodikkaalla läpinäkyvyyden tiellä jo paljon pitemmällä. Siellä on julkaistu jo vuodesta 1994 lähtien osavaltion jokaisen interventiokardiologin toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän.

Juhani Airaksinen

Kannattaako uroteelikarsinooman metastaasien kirurginen hoito

Vaikka metastasoituneen uroteelin karsinooman alkuvaiheen tulokset herättävät toiveita, on alkumenestys yleensä ohimenevä ja useimmilla potilaalla tauti etenee. Tavanmukaista laajemmalla kirurgisella hoidolla on osoitettu voitavan parantaa paikallisesti levinneiden ja imusolmukepositiivisten tuumorien hoidon tuloksia. Epäselvää on kuitenkin, voitaisiinko potilaan ennustetta parantaa poistamalla myös taudin yksittäiset etäpesäkkeet.

Ossi Lindell

Aikuisiän ruokatottumuksilla vain vähän vaikutusta syöpäriskiin

Vuonna 1981 julkaistiin tieto, että 35 % syövästä johtuu ravintotekijöistä. Japanilainen nainen sairastuu rintasyöpään huomattavasti harvemmin kuin länsimainen sisarensa, mutta Yhdysvaltoihin muuttaneen japanilaisperheen jälkikasvu sairastuu syöpään kuten muutkin amerikkalaiset. On siis ilmeistä, että ruokatottumuksilla on merkitystä syövän synnyn kannalta. Kahdessa laajassa seurantatutkimuksessa selvitettiin, onko aikuisiällä nautitun ruoan koostumuksella merkitystä syövän synnyn kannalta. Runsaasti punaista lihaa käyttävät ihmiset sairastuvat suolistosyöpään noin 1,5 kertaa useammin kuin ne, joiden ruokavalio sisältää lihan sijasta kalaa ja kanaa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, suojaako runsas hedelmien ja vihannesten syöminen rintasyövältä. Tulos oli selkeä: ei suojaa.

Sirkku Jyrkkiö

Astman hoitolinjoihin uutta tietoa laajasta tutkimuksesta

Laaja 3 421 astmapotilaan GOAL-tutkimus on nyt julkaistu. Kyse on vuoden mittaisesta sokkoutetusta satunnaistetusta koejärjestelystä, missä alkuun kriteerien mukaan huonossa kontrollissa oleville astmapotilaille annettiin joko flutikasonia tai salmeterolin (50 myyg x 2/pv) ja flutikasonin yhdistelmää. Tavoitteena oli steroidiannosta 12 viikon välein nostamalla (aina flutikasonin 1 000 myyg:n päiväannokseen saakka) saada astma täysin kontrolliin. Kun määritelmän mukainen täysi kontrolli saavutettiin, hoitoa jatkettiin, kunnes aivan vuoden lopulla (viikot 44-52) tarvittaessa annettiin avoimena hoitona aiemmasta hoitohaarasta riippumatta prednisolonia jopa 60 mg/pv ja salmeteroli-flutikasonikombinaatiota 50/500 x 2/pv.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyvin varhaisten keskosten ennuste

Nykyisen tehokkaan neonataalihoiton, RDS-profylaksian ja surfaktanttilääkehoidon ansiosta 30-50 % raskauden 24.-26. viikoilla syntyvistä keskosista jää eloon. 308:n tällaisen lapsen myöhempää ennustetta on selvitetty brittiläisessä seurantatutkimuksessa. 2,5 vuoden iässä neljäsosalla heistä oli vaikeita fyysisiä ja kognitiivisia ongelmia. 6 vuoden iässä oli kognitiivinen suorituskyky 21 %:lla kaksi standardideviaatiota alle normaaliaineiston keskiarvon ja vaikea neurologinen vammautuminen havaittiin 22 %:lla. Mikäli neurologinen ongelma oli 2,5 vuoden iässä vaikea, tilanne oli suurimmalla osalla lapsista yhtä hankala 6 vuoden iässä. Kognitiivinen tilanne parani osalla lapsista. Poikien ennuste kokonaisuudessaan oli tyttöjä huonompi. Noin 20 % lapsista, jotka syntyvät ennen raskauden 26. viikon loppua ja jotka jäävät eloon, kehittyy varhaiseen kouluikään mennessä ilman, että heillä voidaan todeta ilmeistä neurologista vammautumista tai kognitiivisen toiminnan selkeää viivettä. Vaikka hyvin varhaisten keskosten eloonjäämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, edelleen tarvitaan tehokkaita keinoja ehkäistä keskosuutta ja parantaa keskosten neuroprotektiivista hoitoa.

Lyhyesti: Midatsolaami yksinkertaistaa kardioversion tekemistä

Muutaman aiemman raportin rohkaisemina ryhtyivät englantilaiset kardiologikollegat tekemään elektiiviset kardioversiot polikliinisesti midatsolaamilla aikaansaadun sedaation aikana. Lääkevaikutus kumotaan heti toimenpiteen jälkeen flumatseniililla ja potilaat mobilisoidaan jo tunnin kuluttua kardioversiosta. Vuoden aikana hoidettiin tällä hoitokaaviolla yhteensä 368 potilasta. Kardioversio onnistui noin 95 %:ssa tapauksista ja vain 3 % potilaista piti toimenpidettä epämiellyttävänä. Tämä yksinkertainen ja tehokas hoitokäytäntö ei vaadi ainakaan Englannin maaperällä välttämättä anestesialääkäriä paikalle, mutta luonnollisesti toimintaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin tai mieluummin kardiologin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Heikentynyt näkö ja kuulo ennakoivat muistin heikentymistä

Yhdysvalloissa seurattiin vuosina 1992-1994 iäkkäitä (n = 1 668, > 68 v) osana suurempaa osteoporoositutkimusta. Kahden vuoden seurannassa kognitio heikkeni 15,7 %:lla ja toimintakyky 10,1%:lla. Monimuuttujamallissa heikentynyt näkö lähtötilanteessa oli itsenäinen selittäjä sekä kognition (OR 1,78, 95 %:n CI 1,21-2,61) että toimintakyvyn (OR 1,79, 95 %:n CI 1,15-2,79) heikkenemiselle. Heikentyneellä kuulolla ei yksinään ollut vaikutusta, mutta yhdistetty näkö-kuulohaitta ennakoi kognition ja toimintakyvyn heikkenemistä. Taina Lupsakko totesi väitöstutkimuksessaan viime vuonna, että aistiongelmat ovat yleisiä ja puutteellisesti hoidettuja iäkkäillä.

Kaisu Pitkälä

Onko tahdistin hyödytön heti ison sydäninfarktin jälkeen?

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että rytmihäiriötahdistin parantaa suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevien potilaiden ennustetta.

Juhani Airaksinen

Voittaako tähystyskirurgia avokirurgian tyrien hoidossa?

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että tähystyskirurgisesti hoidetut tyräpotilaat toipuvat nopeammin kuin avoimesti leikatut. Haittapuolena on ollut kalliimpi leikkaus sekä eräiden tutkimusten mukaan pitempi leikkausaika.

Tom Scheinin

Dementialääkkeiden käyttöalue laajenee

Dementia kehittyy 40-80 %:lle Parkinsonin tautia sairastavista. Suhteellisen osuuden arvellaan lisääntyvän sitä mukaa, kun Parkinsonin taudin hoito on edistynyt ja eloonjäämisennuste on parantunut. Ongelmia näillä potilailla ovat tautiin liittyvät Lewyn kappale -dementialle ominaiset piirteet ja oireet, kuten motoriset ongelmat, toimintakyvyn heikkeneminen, hidastuminen, tarkkaavaisuuden ongelmat, näköharhat ja herkkyys antipsykooteille.

Kaisu Pitkälä