Lyhyesti: Kortisoniako eteisvärinän ehkäisyyn?

Mytiliinin saarelta kuuluu kummia. Inflammaation ja korkean CRP:n on hiljattain todettu liittyvän eteisvärinätaipumukseen. Niinpä kreikkalaiset kardiologit päättivät ennakkoluulottomasti testata kortisonin tehon eteisvärinän uusiutumisen ehkäisyssä satunnaistamalla 104 ensimmäiseen eteisvärinän kardioversioon tullutta potilasta joko 4 kuukauden kestoiseen metyyliprednisolonihoitoon tai lumeryhmään varsinaisen rytmilääkityksen ohella. Metyyliprednisoloni vähensi rytmihäiriön uusiutumista merkittävästi (9,6 % vs. 50 %, p < 0,001) ja korkea herkän CRP:n taso oli selkeä eteisvärinän uusiutumista ennakoiva tekijä. Tämä pieni arvostetussa lehdessä julkaistu tutkimus ei vielä hoitokäytäntöjä muuta, mutta kirvoittaa varmaan lisätutkimuksia aiheesta.

Juhani Airaksinen

Onko Crohn sittenkin bakteeritauti?

Naudoilla esiintyvä paratuberkuloosi eli Johnen tauti on Mycobacterium avium ssp. paratuberculosis -bakteerin (MAP) aiheuttama tauti. Se muistuttaa Crohnin tautia. Siksi tätä mykobakteeria on jo pitkään etsitty Crohn-potilaista. Tuloksia on joka lähtöön: positiivisia vain Crohnin taudissa, yhtälailla potilaissa ja verrokeissa sekä kaikissa negatiivisia. Nyt oikein Lancetissa julkaistiin ihan huolellisesti tehty tutkimus, jossa MAP osoitetaan joka toisesta Crohn-potilaasta.

Heikki Arvilommi

Unihäiriöt voivat ennakoida alkoholiongelmia

Alkoholin käyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä, mutta näyttää siltä, että ne myöskin voivat aiheuttaa alkoholiongelmia. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa seurattiin keskimäärin 12,6 vuotta henkilöitä, joilla lähtötilanteessa ei ollut alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia, mutta jotka kärsivät huolien aiheuttamista unihäiriöistä. Seurannan aikana unihäiriöisille ilmaantui ei-unihäiriöisiin verrattuna 2,3-kertainen määrä alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia. Alkoholiongelmien riski oli erityisen suuri ahdistushäiriöistä ja masennusoireista kärsineillä, mutta ei merkittävä unihäiriöisillä, joilla ei näitä häiriöitä ollut. Unihäiriöistä valittava potilas on yleinen lääkärin vastaanotolla. Olisikin tärkeää, että unihäiriön luonteen ja siihen mahdollisesti liittyvien muiden häiriöiden selvittämiseen paneuduttaisiin riittävän huolellisesti. Ajankohtaisiin huoliin liittyvä, viattomalta näyttävä unihäiriö voi itselääkityksen kautta johtaa tilanteeseen, jossa potilaalla unihäiriön lisäksi on myös alkoholiongelma.

Raimo Kr Salokangas

Rintasyövän liitännäishoidot ovat tehokkaita

Vuonna 1982 aloitetussa tutkimuksessa potilaat (n = 2 892) satunnaistettiin rintasyöpäleikkauksen jälkeen saamaan joko tamoksifeenia viiden vuoden ajan tai lumelääkettä. Potilailla ei saanut olla kainaloimusolmukkeissa etäpesäkkeitä ja tautisoluissa piti olla estrogeenireseptoreita. Viidentoista vuoden seurannan jälkeen tamoksifeeniryhmän potilaita oli merkittävästi enemmän elossa kuin lumeryhmän potilaita (71 % vs. 65 %).

Sirkku Jyrkkiö

Millainen statiinihoito sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen?

Intensiivinen statiinihoito vähentää sydäntapahtumia sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. A to Z -tutkimuksessa selvitettiin tarkemmin hoidon aloitusajankohdan ja lääkeannosten vaikutusta hoitotulokseen satunnaistamalla yli 2 000 potilasta saamaan 40 mg simvastatiinia heti kohtauksen jälkeen ja nostamalla annos kuukauden kuluttua 80 mg:aan. Samankokoisessa vertailuryhmässä aloitettiin miedompi simvastatiini (20 mg päivässä) vasta 4 kuukauden lumevaiheen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Uloshengitysilman pH matalampi kroonisilla yskijöillä

Edelleen tavataan kroonisia yskijöitä huolimatta etiologisten selvittelyjen ja hoitomahdollisuuksien paranemisesta. Osalla selityksenä on jostakin syystä häiriintynyt tai herkistynyt yskärefleksi. Britit selvittivät uloshengitysilman pH:ta ja klooripitoisuutta 50:n yskästä kärsivän ja 16 terveen verrokin joukossa; yskijöistä 20:llä syytä oireisiin (astma, postnasal drip tai nuha, gastroesofageaalinen refluksi, bronkiektasiat) ei löytynyt. Kaikilla yskijöillä ko. tutkitut parametrit olivat verrokkeja matalampia, kloorin osalta kuitenkin merkitsevästi vain gastroesofageaalisesta refluksista kärsivillä. Löytyisikö tältä linjalta uusia tuulia kroonisesta yskästä kärsivien lääkehoitoon?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Risperidoni nostaa myös lapsipotilaiden painoa

Toisen polven psykoosilääke risperidoni nostaa aikuispotilaiden painoa, mutta vähemmän tiedetään sen vaikutuksesta lapsiin varsinkaan pitkäaikaisessa hoidossa. Autismipotilailla, jotka saivat risperidonilääkitystä, ikä- ja sukupuolistandardoitu paino nousi 6 kk:n aikana keskimäärin 5,6 kg ja korreloi positiivisesti ensimmäisen hoitokuukauden aikana ilmenneen painon nousun kanssa. Sen sijaan leptiinipitoisuuden muutoksella ei ollut yhteyttä painon nousuun. Psykoosilääkkeisiin liittyvän painon nousun mekanismia ei tarkkaan tunneta. Näyttää kuitenkin siltä, että hoidon alkuvaiheessa ilmennyt huomattava painon nousu ennakoi myös myöhempää painon nousua, joten jo tällöin tulisi harkita muuta, painoa vähemmän nostavaa vaihtoehtoa. Joka tapauksessa psykoosilääkkeet aiheuttavat lapsilla suhteellisen nopeaa painon nousua samaan tapaan kuin aikuispotilailla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Myös kuolemasta on syytä puhua

Pitäisikö syöpään kuolevan lapsen kanssa keskustella lähestyvästä kuolemasta? Kysymys painaa etenkin vanhempia. Ammatillinen kokemus puoltaa sitä, että vaikeista asioista ja tunteista on syytä puhua - myös kuolemasta. Tutkijat kysyivät 561:ltä lapsensa menettäneeltä vanhemmalta, olivatko he puhuneet lapsensa kanssa kuolemasta ja katuivatko he puhumista tai puhumista jättämistään. Vastaus saatiin 449 vanhemmalta. 147 oli keskustellut lapsensa kanssa lähestyvästä kuolemasta, eikä kukaan heistä katunut käytyä keskustelua. 258 vanhempaa ei ollut keskustellut lapsensa kanssa kuolemasta. Heistä 27 % katui, että kuolemasta ei ollut puhuttu. Lääkärin ja hoitohenkilökunnan on syytä johdattaa perhettä kohtaamaan kuoleman pelko, joka lienee ihmisen peloista suurin. Lähestyvästä kuolemasta käyty keskustelu potilaan elinaikana helpottaa jälkeenjäävien ahdistusta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: D-vitamiini näyttäisi suojaavan kaatumiselta

D-vitamiinilisän vaikutusta vanhusten kaatumisten ehkäisyyn selvitettiin meta-analyysissä, johon kelpuutettiin vuosina 1960-2004 julkaistuista 38 tutkimuksesta vain viisi kaksoissokkoutettua ja kontrolloitua tutkimusta. Vanhainkodeissa tai laitoksissa asuneiden tutkittavien keski-ikä oli 70-85 vuotta. D-vitamiinilisä vähensi kaatumisia 22 %, kun D-vitamiinilisää nauttineita verrattiin kalsiumia tai lumetta saaneisiin tutkittaviin. Tulosten perusteella 15 potilaan lääkitseminen ehkäisi yhden kaatumisen. Alaryhmäanalyysi osoitti, että kaatumisia ehkäisevä D-vitamiiniannos on noin 700-800 IU. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä vain naisilla. Lisätutkimuksia tarvitaan mm. miesten tarvitseman D-vitamiiniannoksen määrittelemiseksi.

Aulikki Nissinen

Kesä, pulikointi ja kärpäset - ja kampylobakteeri

Kampylobakteerista on tullut johtava ripulitautibakteeri ohi salmonellankin. Tartunta tapahtuu ruoan tai juoman välityksellä. Ruoan tuotantopuolella se on suuri ongelma etenkin broilerikasvattamoissa. Puhdas EU-ketju pellolta pöytään tai tässä tapauksessa paremminkin kanalasta kattilaan vaatii valvontaa ja tutkimuksia. Tanskassa on ihmetelty, miksi broilerien kampylobakteeri-infektiot eivät pysy kurissa kesäaikana. Hyvistä eristysmenetelmistä huolimatta kesällä 3/4 broileriparvista on infektoitunut. Olisivatko kärpäset syypäitä?

Heikki Arvilommi

Perinteiset masennuslääkkeet ovat kustannustehokkaita

WHO on tarkastellut masennuksen hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta maapallonlaajuisesti. Lähtökohdaksi otettiin perusterveydenhuollossa annettava masennuksen hoito, joka mallinnettiin koko väestön tasolle maapallon 14 alueella. Kaikilla maapallon alueilla paras kustannustehokkuus saavutettiin perinteisillä eli trisyklisillä masennuslääkkeillä (TCA). Toiseksi kustannustehokkainta oli näillä toteutettu ylläpitohoito. Esimerkiksi Eurooppaa edustaneissa Ranskassa ja Norjassa, trisyklisten lääkkeiden kustannustehokkuusindeksi oli 6 368 dollaria, kun vastaavat indeksit olivat uusilla eli SSRI-lääkkeillä 9 216, psykoterapialla 46 861, TCA + psykoterapialla 17 931, SSRI + psykoterapialla 20 275, TCA-ylläpitohoidolla 14 038 ja SSRI-ylläpitohoidolla 15 268. Maapallon tasolla tarkastellen kaikilla alueilla pelkän TCA-lääkityksen ja alhaisen tulotason alueita lukuun ottamatta TCA-ylläpitohoidon kustannukset jäävät alle yksilöä kohti lasketun keskimääräisen vuosittaisen tulotason, jota pidetään intervention kustannustehokkuuden suositeltuna raja-arvona.

Raimo K.R. Salokangas

Iäkkäälle potilaalle tamoksifeenia ja säästävä rintasyöpäleikkaus

Säästävän leikkauksen jälkeen, ilman liitännäishoitoja, rintasyöpä uusiutuu paikallisesti 10-40 %:lla potilaista. Rinnan sädehoito estää tehokkaasti taudin paikallista uusimaa, mutta ei vaikuta elinaikaan. Nykyään kaikille säästävästi leikatuille potilaille annetaan rinnan sädehoito. Tamoksifeeni salpaa hormonireseptorin kautta tulevan kasvusignaalin ja estää estrogeenille herkän taudin uusiutumista hyvin.

Sirkku Jyrkkiö

Laihduttaminen voi palauttaa lihavan potilaan erektiokyvyn

Monilla potilailla erektion heikkous kulkee käsi kädessä sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, hypertriglyseridemian, hyperkolesterolemian ja liikalihavuuden kanssa. Heikentynyt endoteelifunktio on eräs näille tiloille yhteinen syy. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että todettu erektiohäiriö indisoi oireettomallakin potilaalla sepelvaltimoverenkierron tutkimukset.

Ossi Lindell

Sitalopraami tehokas nuorten masennuksessa

Lääkehoidon tulokset lasten ja nuorten masennuksen hoidossa ovat olleet ristiriitaisia. Viime aikoina on myöskin noussut esiin mahdollisuus, että lasten serotoniiniselektiivinen masennuslääkitys voi lisätä itsetuhoisia ajatuksia. Äskettäinen tutkimus on selkeä poikkeus aiemmista. Suhteellisen lyhyen aikaa (8 viikkoa) kestäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa sitalopraamia keskimäärin 24 mg vuorokaudessa saaneet lapset (7-11-vuotiaat) ja nuoret (12-17-vuotiaat) toipuivat masennuksestaan merkitsevästi useammin (36% vs. 24 %) ja nopeammin kuin lumetta saaneet potilaat. Sitalopraamiin liittyvät sivuvaikutukset olivat suhteellisen lieviä. Tulokset puhuvat sen puolesta, että myös lasten ja nuorten masennusta voidaan masennuslääkkeillä hoitaa tuloksellisesti ja turvallisesti.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Nubiootti? Että mitä!

Pro- ja prebiootit - tuttua kamaa. Mutta nubiootti! Etuliite nu- tulee nukleiinihaposta eli DNA:sta tai RNA:sta ja kyse on niiden rakenteeseen perustuvista mikrobilääkkeistä. Johtava alan lehti julkaisi ilmeisestikin ensimmäisen in vivo-työn - tosin hiirillä -, jossa osoitetaan nubioottien teho palovamman pseudomonas-infektiossa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Eturauhassyövän sädehoitoon on syytä liittää hormonihoito

Paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen kuolleisuus tautiin on vähäinen, jos PSA ennen hoitoa on alle 10 mg/l ja Gleasonin pisteitä on alle 7. Jos taudissa on aggressiivisia piirteitä, 10 vuoden seurannan aikana kuolleisuus syöpään on 12-30 %. Tälle potilasryhmän hoidoksi ei riitä pelkkä sädehoito, jos jäljellä oleva elinaikaodote on tarpeeksi pitkä. Aiemmin on voitu osoittaa, että kolmen vuoden ajan toteutettu hormonaalinen hoito, eli lääkkeellisesti aiheutettu kastraatio, parantaa selvästi hoitotulosta. Sekä elossaoloaika että aika taudin uusiutumiseen pitenevät. Kolmen vuoden kastraatio aiheuttaa merkittäviä haittoja: luukato, muistin heikkeneminen, kuumat aallot, hikoilu, anemia, lihasmassan väheneminen, libidon häviäminen ja impotenssi.

Sirkku Jyrkkiö

Paksusuolisyövän laparoskooppinen leikkaushoito

Paksusuolisyöpä kuuluu tavallisimpiin syöpiin ja hoidetaan yleensä kirurgisesti. Vaikka tähystyskirurginen tekniikka on hyväksytty ensisijaiseksi leikkausmenetelmäksi sappi- ja palleatyräkirurgiassa sekä usein hyvänlaatuisissa paksusuolen taudeissa, on laparoskopian asema edelleen epäselvä paksusuolisyövän hoidossa.

Tom Scheinin

Inhalaatiosteroidin lisäys ei aina auta astman pahenemisvaiheessa

Viime vuosina, varsinkin ennen inhalaatiosteroidin ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistelmävalmisteiden markkinoille tuloa, yleistyi astman pahenemisvaiheen hoidoksi inhalaatiosteroidin päiväannoksen kaksinkertaistaminen. Kanadalaiset tutkivat tämän protokollan vaikutusta.

Hannu Puolijoki

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell