Lyhyesti: Spirometria avainasemassa keuhkoahtauman havaitsemisessa

Vastaanotolla tehty spirometria auttaa vakioitua kyselyäkin enemmän keuhkoahtauman diagnostiikassa. Tämä havaittiin belgialaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 20 yleislääkäriä ja kohteena heidän 35-70-vuotiaat potilaansa (n = 3 408). Pelkän kyselyn positiivinen ennustevoima oli matala (sensitiivisyys 58 %, spesifisyys 78 %). Osoittautui, että spirometrian lisääminen tutkimusarsenaaliin lähes kaksinkertaisti diagnostiikassa keuhkoahtaumaa potevien esille saannin. Täällä seikalla on taas huomattavaa ennusteellista arvoa, koska juuri siinä vaiheessa tulisi viimeistään vaikuttaa COPD:n kulkuun ehkäisytoimilla, kuten tupakoinnin lopettamisella. Toisaalta myös astmaatikot tulisi pystyä poimimaan ajoissa hoidon piiriin.

Hannu Puolijoki

Skitsofrenia vaikuttaa jo vuosikymmeniä ennen puhkeamistaan

On yleisesti tiedossa, että skitsofreniapotilaat ovat muita useammin naimattomia ja työelämän ulkopuolella jo hoitoon ensi kertaa tullessaan. Epäselvempää on, missä vaiheessa tulevien skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen kehitys alkaa poiketa keskivertoväestön kehityksestä. Tätä kysymystä selvittivät tanskalaiset tutkijat runsaan 5 000 skitsofreniapotilaan ja runsaan 50 000 kaltaisten vertailuhenkilön rekisteriaineiston kautta. Potilaiden historiaa seurattiin 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoa ja 25 vuotta sen jälkeen. Tulos oli varsin selvä: Skitsofreniaan sairastuneet olivat naimattomia, työttömiä, saivat sosiaaliapua tai olivat muuten työmarkkinoiden ulkopuolella kontrolleja useammin jo 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoaan. Heidän riskinsä olla naimattomia ja työttömiä oli kohonnut vielä 25 vuotta ensimmäisen hoidon jälkeen. Ero normaaliväestöön oli erityisen suuri miehillä ja usein sairaalaan tulleilla. Tutkimuksen johtopäätös olikin, että skitsofrenia estää sosiaalista nousua pitkän aikaa jo ennen ensimmäistä sairaalahoitoa. Ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen skitsofreniapotilaiden sosiaalinen status ei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lukuun ottamatta enää heikkene, vaan pysyy varsin vakaana, joskin muuta väestöä selvästi alempana. Tämä havainto puhuu sen puolesta, että skitsofrenia ei ainakaan yleisesti ottaen ole etenevä prosessi. Ensiksi mainittu johtopäätös taas on vahva indikaatio psykoottisen kehityksen varhaisen toteamisen ja mahdollisimman varhain aloitetun hoidon puolesta. Parhaimmillaan psykoosin puhkeaminen voidaan estää ja sen myötä torjua psykososiaaliseen syrjäytymiseen johtava kehitys.

Raimo K.R. Salokangas

Onko pallolaajennusyksikön koolla merkitystä?

Amerikkalainen suositus pallolaajennuksia tekevän yksikön vähimmäistoimenpidemääräksi on 400 toimenpidettä vuodessa. Toisaalta yksinkertaisten pallolaajennusten riskit ovat pienentyneet suosituksen julkistamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Voiko tahdistinpotilas mennä magneettitutkimukseen?

Sydämentahdistin on magneettitutkimuksen ehdoton vasta-aihe. Komplikaatioina saattaa ilmetä kuumenemista, tahdistus- ja tunnistusongelmia. Tahdistin voi vaurioitua tai liikkua ja 10 tahdistinpotilaan kuolemankin on katsottu aiheutuneen magneettitutkimuksesta. Toisaalta magneettitutkimuksesta voi olla korvaamatonta hyötyä tahdistimen asentamisaihetta huomattavasti vakavamman taudin selvittelyssä.

Juhani Airaksinen

Pulmonaalihypertensio on yllättävän tavallinen keuhkoembolian komplikaatio

Pulmonaalihypertensio on keuhkoembolian pelätty komplikaatio, ja on luultu, ettei tämä olisi niin kovin tavallinen seuraus. Mutta, mutta....

Robert Paul

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonistilla luuydintason vaikutusta eosinofiliaan

Kanadassa tutkittiin 15:n lievää astmaa sairastavan hoidossa leukotrieeniantagonisti pranlukastin (300 mg x 2 /pv tai lumelääke 2 vk) vaikutusta eosinofiilien määriin ilmateissä sekä näiden esiasteisiin luuytimessä. Yskösten eosinofiilitaso laski aktiivilla lääkeaineella, samoin veren eosinofiilien taso allergeenialtistuksen yhteydessä. Vaikutusta havaittiin luuydintasolla eosinofiilien esiasteiden muodostumiseen sekä näiden solujen määrän että mm. kemotaktisten ja eosinofilopoeettisten tekijöiden suhteen. Tämän lääkeryhmän vaikutus saattaa siis olla luontelletaan systeemisempi kuin on usein ajateltu.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyperglykemia huonontaa kollateraalisuonten kehittymistäkin

Hyperglykemia huonontaa sydäninfarktin lyhyt- ja pitkäaikaisennustetta. Huono sokeritasapaino näyttää huonontavan myös diabeetikon pallolaajennuksen tuloksia. Koska diabeetikoille kehittyy tavallista huonommin sydänlihasvauriolta suojaavia kollateraalisuonia sepelvaltimotukoksen yhteydessä, päättivät amerikkalaiset tutkijat selvitellä ilmiön syytä koe-eläinmallilla. Normoglykeemisillä koirilla sepelvaltimon tukos sai aikaan jo 3 viikon kuluessa kollateraalivälitteisen perfuusion, joka vastasi 50 %:a normaalialueen verenkierrosta. Kun koirat pidettiin hyperglykeemisinä dextroosi-infuusion avulla koko tutkimusjakson ajan, ei merkittävää kollateraalikiertoa kehittynyt. Tässä jälleen yksi syy, minkä takia diabeetikon sokeritasapaino tulee pitää sepelvaltimokohtauksen yhteydessä mahdollisimman optimaalisena.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Yksittäiseen aivo- metastaasiin stereotaktista sädehoitoa

20-40 % syöpäpotilaista saa sairastamisen aikana aivoihin etäpesäkkeitä, joista 30-40 % on yksittäisiä. Keskimäärin elinaika aivoetäpesäkkeiden diagnosoinnista on vain noin puoli vuotta. Aivojen sädehoito helpottaa oireita. Hyväkuntoinen potilas voi selviytyä pidempään, jos yksittäinen aivometastaasi poistetaan kirurgisesti. 333 hyväkuntoista potilasta, joilla oli 1-3 aivometastaasia, satunnaistettiin saamaan koko aivojen sädehoito (37,5 Gy) tai koko aivojen sädehoito ja stereotaktinen lisäsädehoito. Stereotaktisesta sädehoidosta hyötyivät ne potilaat, joilla oli yksittäinen etäpesäke (elinaika 6,5 kk vs. 4,9 kk). Hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on vain yksittäinen etäpesäke aivoissa, on syytä harkita koko aivojen sädehoidon lisäksi kasvaimeen annettavaa 15-24 Gy:n sädeannosta, jonka suuruus riippuu kasvaimen koosta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Palautuvatko anabolisten steroidien sydänvaikutukset?

Saksalaiset kardiologit tutkivat ultraäänellä 32 voimanostajan tai kehonrakentajan ja 15 painonnostajan sydämen. Edellisestä ryhmästä 17 käytti edelleen anabolisia steroideja ja loput olivat lopettaneet käytön vähintään vuotta (keskimäärin 3,5 vuotta) aiemmin. Painonnostajat eivät olleet kertomansa mukaan käyttäneet lainkaan steroideja. Vasemman kammion massa oli suurentunut ja seinämät olivat paksuuntuneet painonnostajiin verrattuna myös ex-käyttäjillä. Tutkimustulokset herättävät epäilyn siitä, että anabolisten steroidien sydänvaikutukset ovat havaittavissa vielä vuosia käytön jälkeenkin.

Juhani Airaksinen

Hormonikorvaushoito ehkäisee murtumia

Naisten hormonikorvaushoidon positiiviset puolet ovat viime vuosina saaneet vähän huomiota mielenkiinnon kohdistuttua hoitoon liittyviin riskeihin. Aiemmat tulokset estrogeenin murtumia suojaavasta vaikutuksesta vahvistuivat, kun seurattiin noin 400 000 postmenopausaalista naista 3 vuoden ajan ja selvitettiin murtumafrekvenssin ja hormonikorvaushoidon yhteyttä. Kyseessä oli osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta (The Million Women Study). Estrogeenia käyttävien naisten murtumariski oli 0,64-kertainen (CI 0,58-0,71) ja estrogeeni-progestiinihoitoa käyttävien 0,58-kertainen (CI 0,53-0,64) verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa. Tutkimuksessa otettiin huomioon useita sekoittavia tekijöitä, esimerkiksi painoindeksi, fyysinen aktiivisuus ja menopaussi-ikä. Hormonien suojavaikutus alkoi nopeasti ja hävisi nopeasti hoidon päätyttyä. Tutkijat arvioivat, että menopaussissa aloitettu ja 5 vuotta kestävä hoito estää 0,3 lonkkamurtumaa/1 000 käyttäjää. Jos hoito alkaa 60 vuoden iässä ja kestää 5 vuotta, sillä ehkäistään 1 lonkkamurtuma/1 000 käyttäjää. Toisaalta hoitoon liittyy lisääntynyt rintasyöpä- ja aivohalvausriski.

Pertti Kirkinen

Kuinkas flunssa tarttuukaan...

Rinovirukset lienevät hengityselintulehdusten aiheuttajana kärkipaikoilla. Kuitenkin mm. näiden aiheuttamien sairauksien tarttumistavoista on erilaisia mielipiteitä.

Hannu Puolijoki

Miten leikata nivustyrä?

78 kirurgia oli mukana satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa, jossa leikattiin 1 983 nivustyrää potevaa miestä. Kaikille potilaille laitettiin verkko joko avoimesti (Lichtensteinin tekniikka) tai tähystysleikkauksella (90 %:lle täysin ekstraperitoneaalisesti eli TEP-menetelmällä ja 10 %:lle vatsaontelon kautta, TAPP-menetelmä).

Tom Scheinin

Täsmälääkkeen vaikutusmekanismi tarkentuu

Gefitinibi on kasvutekijäreseptorin (epidermal growth factor, EGF) inhibiittori, joka on hyväksytty ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon, kun solunsalpaajahoidot eivät pure. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän soluissa 40-80 %:ssa on osoitettu olevan tätä reseptoria. Kuitenkin vain 10-19 % potilaista reagoi gefitinibille. Toisaalta jotkut potilaat ovat saaneet erinomaisen ja pitkäkestoisen vasteen tälle lääkkeelle. Yleensä kyseessä on ollut nuori aiemmin tupakoimaton nainen, jolla on bronkoalveolaarinen adenokarsinooma. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan gefitinibille herkkien solujen EGF-reseptorissa on tapahtunut tiettyjä mutaatioita, joita ei ole havaittavissa lääkkeelle reagoimattomissa keuhkosyöpäsoluissa. Näillä mutaatioilla on ilmeisesti kyky vahvistaa gefitinibin inhibitorista vaikutusta. Samalla ne ovat myös 2-3 kertaa herkempiä kasvutekijän aiheuttamalle stimulaatiolle. Toivottavasti EGF-reseptorin muuntuneet tyypit opitaan tunnistamaan niin luotettavasti, että testi olisi sovellettavissa kliiniseen käyttöön. Erikoissairaanhoidon rahakirstun vartijatkin ilahtuvat sellaisista hoitovastetta ennakoivista testeistä, joilla voidaan ohjata kalliit hoidot juuri niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Beetasalpaaja tärkeä infarktin pallolaajennuksenkin yhteydessä

Beetasalpaajien tiedetään olevan hyödyllisiä sydäninfarktin sekundaaripreventiossa. ST-nousuinfarkti pyritään maailmalla nykyisin hoitamaan suoraan pallolaajennuksella, mutta i.v. beetasalpaajien hyödystä ensihoidossa ennen toimenpidettä on vähän tietoa. CADILLAC-tutkimuksen yhteydessä hoidettiin yli 2 000 infarktipotilasta suoralla pallolaajennuksella. Hieman yli puolet potilaista sai beetasalpaajaa jo ennen pallolaajennusta, tarvittaessa suoneen annosteltuna. Heidän 30 päivän kuolleisuutensa oli merkittävästi pienempi (1,5 % vs. 2,8 %, p = 0,03) kuin ilman beetasalpaajahoitoa jääneiden. Merkittävin ero oli suoneen annosteltua beetasalpaajan saaneiden hyväksi. Beetasalpaajaa ei tule siis unohtaa nykyaikaisenkaan infarktin hoidon yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sosioekonominen tilanne ja astma eivät ole yhteydessä

Uudessa Seelannissa tutkittiin 1 000:n vuosina 1972-73 syntyneen henkilön lapsuuden ja aikuisiän sosioekonomisen tilanteen vaikutusta astmaoireisiin ja löydöksiin. Yhteyttä ei havaittu sen kummemmin suhteessa astman vallitsevuuteen, ventilaatiofunktioihin tai ilmateiden yliärtyvyyteen. Myöskään puhjennut astma ei näyttänyt vaikuttavan 26-vuotiaana vallinneeseen koulutus- tai sosioekonomiseen tasoon. Korkeampi sosiaaliluokka lapsena näytti trendinomaisesti altistavan atopialle. Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että osa aiemmista havainnoista voi johtua sekoittavista tekijöistä (kuten vanhempien astmatausta, tupakointi, rintaruokinta, syntymäjärjestys) joiden vaikutuksen kirjoittajat pyrkivät eliminoimaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Millä hoitaa SARSia?

Kollegat Hong Kongista julkaisivat 138 SARS-potilaan (koronavirus varmistus 132:sta; 96 %) hoidosta raportin. Luonnollisesti laajakirjoista antibioottia kokeiltiin 132:n kohdalla, mutta objektiivista vastetta ei saatu. Sen sijaan 25 potilaista respondoi edellä mainitun aloittamisen jälkeen 48 tunnin kuluttua hoitoon lisättyyn ribaviriinin ja matala-annoksisen (prednisolonia 0,5-1 mg/kg) kortikosteroidin yhdistelmään (jos hengenahdistusta, vastaavia suonensisäisesti). Tämän jälkeen arsenaaliin tuli mukaan suuriannoksinen metyyliprednisoloni (0,5 g) suonensisäisesti ainakin kolmena peräkkäisenä päivänä. Viimeksi mainittua annettiin 107:lle, joista 88:lle saatiin hoitovastetta. Korkea CRP-arvo ennusti joutumista korkea-annoksiseen steroidihoitoon. Kuolleisuus tautiin oli 15 (11 %), useimmilla oli muita sairauksia mukana. Kirjoittajat kaipaavat satunnaistettuja tutkimuksia hoitokaaviostaan; toivottavasti niitä ei tule.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Yskän syiden selvittelystä ei uutta

Thoraxin Review-sarjassa on käyty läpi yskää ja aiheena on viimeksi ollut pitkittyneen yskän selvittelyssä tarpeelliset tutkimukset. Anamneesi on luonnollisesti tärkein, ja aivan välttämättöminä pidetään keuhkojen röntgenkuvausta sekä spirometrian mahdollisuutta; muu riippuu tapauksesta ja käytettävissä olevista mahdollisuuksista. Systemaattinen lähestyminen oireeseen on tehokkain tapa selvittää ja hoitaa tämän syy. On hyvä muistaa, että esim. negatiivinen tulos ilmateiden hyperreaktiivisuuden mittauksessa ei sulje pois oireen reagoimista inhaloitaviin steroideihin eikä negatiivinen löydös happorefluksin osalta happamattoman refluksin mahdollisuutta. Uusia diagnostisia keinoja perätään.

Hannu Puolijoki

ASA vähentää rintasyöpää

Tulehduskipulääkkeiden käyttö estää suolistosyöpää. Asetyylisalisyylihappo (ASA) vähentää kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Tämän hyvän lisäksi ASA näyttää ehkäisevän rintasyöpääkin.

Sirkku Jyrkkiö

Metformiini ei haittaa sikiön eikä vastasyntyneen kehitystä

Eri vaikeusasteista munasarjojen monirakkulatautia (PCOS) esiintyy 5-20 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Syndroomaan liittyy oligo-amenorrea, hyperandrogensimi, monirakkulaiset munasarjat, insuliiniresistenssi ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Se on yleinen lapsettomuuden syy. Metformiinihoidon on todettu korjaavan näitä häiriöitä ja palauttavan yli puolelle näistä naisista ovulaation ja hedelmällisyyden. Metformiinia ei ole pidetty teratogeenisena, mutta sen vaikutuksia sikiöön ja syntymän jälkeiseen kehitykseen ei ole kunnolla tutkittu. Tutkimuksessa, jossa verrattiin metformiinia saaneiden PCOS-naisten raskauksien kulkua terveisiin kontrollipotilaisiin, ei havaittu eroja ennenaikaisuudessa, epämuodostumissa, pre-eklampsiassa eikä perinataalisissa hoitotuloksissa. Tyttöjen syntymäpaino ja -pituus olivat PCOS-ryhmässä kontrolleja pienemmät. Kuitenkaan lasten myöhemmässä kasvussa ja kehityksessä ei eroja ryhmien välillä enää havaittu. Metformiini näytti vähentävän PCOS-ryhmässä raskausdiabeteksen esiintymistä. Hoitoa kannattaa jatkaa koko raskauden ajan. Metformiinilla saattaa olla käyttöä myös raskausdiabeteksen hoidossa.

Pertti Kirkinen

Karjanhoito suojaa atooppiselta astmalta, mutta altistaa nonatooppiselle

Viime vuosina on taitettu peistä siitä, onko liian puhdas elinympäristö varsinkin lapsena altistamassa allergisille sairauksille. Aikuisista tutkimustietoa on käytössä vähemmän. Norjassa tehtiin vuonna 1991 laaja maanviljelijöiden (n = 8 482) terveystutkimus, jonka 1 614 farmaria käsittävästä osasta nyt julkaistiin tietoa. Astmaa esiintyi aiemmin lääkärin toteamana 3,7 %:lla ja ajankohtaisesti tutkimuksen aikana 2,7 %:lla. Atopian esiintyvyys oli 14 %, mutta 80 % astmaatikoista on nonatooppisia. Astma oli tavallisempaa karjaa ja sikoja hoitavilla, pelkästään nonatooppiseksi luokiteltu astma mm. sikafarmareilla. Altistuminen endotoksiineille, sieni-itiöille ja ammoniakille oli positiivisessa yhteydessä nonatooppiseen ja kielteisessä eli ikään kuin suojaavassa yhteydessä atooppiseen astmaan.

Hannu Puolijoki