Matala PSA ei poissulje eturauhassyöpää

PSA-mittausten tultua käyttöön eturauhassyöpiä diagnosoidaan enemmän kuin ennen. Eturauhassyöpään kuolleisuus ja etäpesäkkeisen eturauhassyövän ilmaantuvuus ovat kääntyneet laskuun. PSA:n nousu voi johtua hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai syövästä. Yhdysvalloissa on sovittu, että kun yli 50-vuotiaan miehen PSA-arvo ylittää 4 myyg/l, otetaan neulanäytteet eturauhasesta.

Sirkku Jyrkkiö

Statiinivaste geenisäädelty?

Kliininen fakta on, että vaste statiinihoitoon vaihtelee. Ainahan edes maksimaalisella annoksella ei saada riittävää vastetta. Syitä voi olla monia, mutta yksi syy lienee uusimman tutkimuksen mukaan geneettinen.

Robert Paul

Synnytyksen jälkeen todetulla rintasyövällä on huono ennuste

Rintasyöpä on hormoniriippuvainen sairaus. Synnyttämättömyys, naisen varttunut ikä ensimmäisessä synnytyksessä ja lyhyt imetysaika ovat epidemiologisesti havaittuja rintasyövän riskitekijöitä. Nuorilla potilailla rintasyöpä on ennusteeltaan huonompi kuin vanhoilla.

Pertti Kirkinen

Lapsen ruokaongelmilla yhteys äidin syömishäiriöihin

Tutkimusten mukaan lasten ruokintaongelmien ja äitien syömishäiriöiden välillä on voimakas yhteys, jonka luonne on kuitenkin epäselvä. Tämän vaikutusyhteyden selvittämiseksi tutkittiin ruokintaongelmaisten, psyykkisistä ja käyttäytymishäiriöistä kärsivien ja ongelmattomien lasten äitejä seuraamalla ruokailuun liittyvää käyttäytymistä kotona. Lapset olivat keskimäärin runsaan kahden vuoden ikäisiä. Ruokintaongelmaisten lasten äitien ruokailuajat olivat vertailuryhmiin nähden epäsäännöllisesti organisoituja tai he kontrolloivat lastensa toimintaa voimakkaasti tai epäsopuisasti. Polkuanalyysi puhui sen puolesta, että äidin oma häiriö ei suoraan vaikuttanut lapsen ruokintaongelmiin, vaan äidin syömishäiriö johti joko epäsäännölliseen ruokailukäyttäytymiseen tai voimakkaaseen lapsen kontrollointiin ja nämä puolestaan johtivat lapsen ruokintaongelmiin. Tutkimuksen perusteella ruokintaongelmaisten lasten kohdalla onkin syytä perehtyä myös äidin omaan syömishistoriaan sekä kiinnittää huomiota perheen ruokailutottumuksiin ja äiti-lapsisuhteeseen ja niihin liittyvien ongelmien korjaamiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Raskaushepatoosin sikiökuolemilla sydänperäinen syy

Suomalaisten oman taudin, raskaushepatoosin eli obstetrisen kolestaasin, vaikeisiin muotoihin liittyy äkillisiä sikiökuolemia, joiden syytä ei tiedetä. Kolestaasissa äidin ja sikiön sappihappotasot nousevat ja sappihappojen aineenvaihdunta muuttuu siten, että ne sitoutuvat enemmän tauriiniin kuin glysiiniin ennen erittymistään maksasolusta. Tämä tauriiniin sitoutunut sappihappo vaikutti in vitro-kokeessa sydänlihassoluun glysiinimuotoa vahingollisemmin; supistusten määrä ja amplitudi vähenivät ja solujen välinen synkronisaatio hävisi. Siten todennäköinen selitys sikiökuolemalle on äkillinen rytmihäiriö tai sydänpysähdys. Ursodoksikoolihappo vähentää sappihappotasoja ja tauriiniin sitoutumista, joten se on myös sikiön sydäntä suojaava hoito.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Tiotropium ei heikennä keuhkojen värekarvapuhdistumaa

Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden kuten tiotropiumin on toisinaan epäilty aiheuttavan värekarvapuhdistuman heikkenemistä ja siten limaretentiota. Englantilaiset tutkivat asiaa 34 COPD-potilaan satunnaistetulla kaksoissokealla lumekontrolloidulla kokeella. Tiotropiumia tai lumelääkettä annettiin 18 myyg x 1 / pv 21 päivän ajan. Puhdistumaa mitattiin 99mTC-leimatuilla polystyreenihiukkasilla. Tiotropiumjakson aikana testiaerosolin tunkeutuminen keuhkoihin (p < 0,003) kuten myös FEV1 (p < 0,006) paranivat merkitsevästi lumejaksoon verrattuna, mutta värekarvapuhdistuma ei heikentynyt, itse asiaa hieman parani. Tulokset eivät siis anna aihetta pelätä tiotropiumilla saatavan aikaan esim. COPD:n pahenemisvaiheiden lisääntymistä limaretention takia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Parantaako rytmihäiriötahdistin laajentavan kardiomyopatian ennustetta?

Profylaktisen rytmihäiriötahdistinhoidon asema laajentavassa kardiomyopatiassa on edelleen avoin. DEFINITE-tutkimuksessa satunnaistettiin 458 laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavaa potilasta, joilla oli runsaasti kammiolisälyöntejä ja selvästi alentunut pumppaustoiminta, profylaktiseen rytmihäiriötahdistinhoitoon tai pelkkään optimaaliseen lääkehoitoon. Runsaan 2 vuoden seurannan aikana äkkikuolemat estyivät rytmihäiriötahdistimella (3 vs. 14, p = 0,006), mutta kokonaiskuolleisuudessa havaittu noin 35 %:n lasku ei ollut tilastollisesti merkittävä. Rytmihäiriötahdistin oli siis odotetun tehokas äkkikuoleman estäjä. Laitehoitoa kannattaa harkita tapauskohtaisesti profylaktisenakin hoitona silloin, kun äkkikuoleman vaara arvioidaan suureksi, mutta potilaan ennuste on muutoin melko hyvä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Olantsapiini parantaa hieman mielialaa tasaavan lääkkeen tehoa

Olantsapiini on osoittautunut tehokkaaksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Amerikkalaisessa olantsapiinia markkinoivan tehtaan tukemassa tutkimuksessa kävi ilmi, että olantsapiinin lisääminen joko litium- tai valproaattilääkitykseen vähensi jonkin verran uudelleen sairastumista joko maniaan tai depressioon ja merkitsevästi mania- tai depressio-oireiden ilmaantumista. Vaikutus näkyi kuitenkin vain naisilla ja rodultaan valkoisilla. Sivuvaikutuksista suurin ero koski painoa, joka seurannan aikana kohosi olantsapiinia saaneilla keskimäärin 2 kg mutta laski monoterapiaryhmässä. Kliinikot joutuvatkin arvioimaan, mitkä ovat mono- ja yhdistelmähoidon edut ja haitat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Revaskularisaatio ei ole aina tarpeen monisuonitaudissakaan

Maallikoilla on usein suoraviivainen mielikuva sepelvaltimoahtaumista. Jos varjoainekuvauksessa sellaisia todetaan, on ne välittömästi hoidettava pallolaajennuksella tai, jos ne eivät siihen sovellu, ohitusleikkauksella.

Juhani Airaksinen

Bevasitsumabi etäpesäkkeisen suolistosyövän hoitoon

Bevasitsumabi on verisuonikasvutekijän (vascular endothelial growth factor, VEGF) vasta-aine. Lääke estää verisuonten uudiskasvua. Koeolosuhteissa näin näyttääkin olevan, mutta ihmisessä muut vaikutukset voivat olla merkittäviä. Lääke ilmeisesti vähentää solujen välisen tilan painetta ja helpottaa muiden lääkkeiden pääsyä soluun.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkkeiden aiheuttama eteis-kammiokatkos - tarvitaanko tahdistinta?

Monet lääkkeet, kuten digoksiini, verapamiili, diltiatseemi ja beetasalpaajat, voivat aiheuttaa ohimenevän eteis-kammiokatkoksen. Jos johtumishäiriö korjaantuu lääkkeen lopettamisen jälkeen, pysyvää tahdistinta ei nykysuositusten mukaan yleensä tarvita.

Juhani Airaksinen

Radioablaatio sopii myös pienten munuaistuumoreiden hoidoksi

Maksatuumoreita on hoidettu radioablaatiolla jo vuosisadan ajan, mutta munuaistuumorien hoitoarsenaaliin se on kuulunut vasta joitakin vuosia.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Uusia syövän markkereita

Akromegaliaan liittyy tunnetusti suurentunut syöpäriski. Kasvuhormonin toimintaa säätelee insuliininkaltainen kasvutekijä IGF-I, jota sitoo IGFBP-3. Nämä ovat myös proliferaatiota edistäviä tekijöitä. Brittitutkijoiden seikkaperäisessä meta-analyysissa oli 3 609 syöpäpotilasta ja heidän 7 137 verrokkiaan. Kun IGF-1-pitoisuuden suurinta kvartiilia verrattiin pienimpään kvartiiliin, oli eturauhassyövän riski 1,49-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,14-1,95) ja fertiili-ikäisten naisten rintasyövän riski 1,65-kertainen (1,14-1,95). Suurentuneeseen IGFBP-3-pitoisuuteen liittyi puolestaan 1,51-kertainen fertiili-ikäisten naisten rintasyövän riski. Tulos panee miettimään mm. hämärämarkkinoiden kasvuhormonivalmisteiden tuomaa syöpäriskiä pahaa aavistamattomille kuluttajille. Havainnon seulonnallinenkin merkitys saattaa kasvaa, jahka näiden hormonien määritysmenetelmät saadaan standardoiduiksi.

Robert Paul

Lyhyesti: Oikea hengitystekniikka olennaista sydämen vajaatoiminnassa

Hengenahdistus on tyypillistä sydämen vajaatoiminnassa. Nyt tutkittiin 10 verrokin ja 10 varsin vaikeaa vajaatoimintaa (vasemman kammion ejektiofraktio keskimäärin 22,5 %) sairastavan sisäänhengityslihasten tilannetta. Osoittautui, että sisäänhengityslihasten kuormaa lisäsi enemmänkin huonontunut hengitystapa sinänsä, mutta lihasten kestävyys oli varsin hyvää luokkaa. Eli oikean hengitystekniikan opettamisesta voisi olla hyötyä hengenahdistusoireeseen sydämen vajaatoimintaa potevillakin.

(Hp)

Lyhyesti: Hyperglykemia ja diabeetikon sydämen vajaatoiminta

Diabetes on itsenäinen vajaatoiminnan vaaratekijä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin yli 800:aa vähintään 65-vuotiasta diabeetikkoa 5-8 vuoden ajan vajaatoiminnan ilmaantumista silmällä pitäen. Vajaatoimintaa ilmeni diabeetikoilla yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavassa ei-diabeetikkoryhmässä (31 tapausta / 1 000 potilasvuotta). Korkea paastoverensokeri lisäsi merkittävästi vajaatoiminnan ilmaantumista riippumatta siitä, sairastiko potilas sepelvaltimotautia. Käynnistetyssä ACCORD-tutkimuksessa jää nähtäväksi, miten parempaan sokeritasapainoon pyrkiminen vaikuttaa vajaatoiminnan vaaraan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tyroksiinia sikiölle ja heti!

Hypotyreoottisten, raskaana olevien naisten tyroksiinintarve lisääntyy raskauden myötä. Bostonissa seurattiin 19 raskaaksi tulleen, hypotyreoosia sairastavan naisen raskautta mm. TSH-mittauksin jo ennen raskautta ja kahden viikon välein raskauden aikana. Tavoitteena oli pitää TSH viitealueella koko ajan. 17/19 raskaudessa tyroksiiniannosta piti suurentaa keskimäärin 47%. Yleensä annossuurennos tarvittiin jo 8. raskausviikosta alkaen, ja suurempaa annosta tarvittiin synnytykseen asti. Sikiön kognitiivisen kehityksen turvaamiseksi kirjoittajat suosittavat hypotyreoosia sairastavien naisten tyroksiiniannoksen suurentamista 30 % heti, kun raskaus on todettu, jonka jälkeen annosta säädellään TSH-titterin mukaan. Selkis!

Robert Paul

B-soluille isku ja reuma kuriin

Nivelreuman patogeneesiin osallistuu moni solutyyppi. B-lymfosyyttien osuus on ollut epäselvä. Normaalistihan niiden tehtävä on hoidella antigeenien tarjontaa T-soluille ja, kypsyttyään plasmasoluiksi, toimia vasta-aineiden tuottajina. Nivelreumassa ne näyttävät olevan mukana tosissaan, sillä vaikuttaminen niihin vasta-ainehoidolla vähensi potilaiden oireita yllättävän tehokkaasti ja pitkäksi aikaa.

Heikki Arvilommi

Urbanisaatio lisää masennusta

Useissa tutkimuksissa on todettu, että psykoosin riski kasvaa yhteisön urbanisaation myötä. Nyt ruotsalaiset tutkijat liittyivät rekisteripohjaiseen analyysiin myös masennuksen ja totesivat, että psykoosin vuoksi ensi kertaa sairaalahoitoon joutumisen riski oli Ruotsin tiheimmin asutuilla alueilla 68-77 % korkeampi kuin kaikkein harvimmin asutuilla alueilla. Vastaavat luvut masennuksen kohdalla olivat 12-20 % senkin jälkeen, kun muut molempia riskejä kohottavat taustatekijät (ei-avioliitossa, matala koulutus ja maahanmuuttaja) oli otettu huomioon. Löydöstä voidaan selittää monella tavalla. On mahdollista, että maaseudun kaupunkiyhteisöä kiinteämpi sosiaalinen verkosto suojaa psyykkisiltä sairauksilta. On myöskin viitteitä siitä, että urbaani ympäristö runsaiden infektioiden ja sosiaalisen stressin kautta voi altistaa kehittyviä lapsia aikuisiässä puhkeaville psykooseille.

Raimo Kr Salokangas

Intensiivihoidon jälkeen toipuminen kestää yli vuoden

Leukemian ja lymfooman hoidossa käytetty suuriannoksinen solunsalpaajahoito on parantanut hoitotuloksia. Luuydinsiirron tai kantasolujen palautuksen turvin toteutettu intensiivihoito on vaativa hoito ja siitä toipuminen vie pitkään. Pitkäaikaisselviytyjien kohtalosta on kaivattu tutkittua tietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Albuminurian riski tyypin 1 diabeteksessa

Kohorttitutkimusten mukaan mikroalbuminuria edeltää makroalbuminuriaa ja diabeettista nefropatiaa. Tanskassa tehdyn seurantatutkimuksen jälkeen kuva nefropatian riskeistä täydentyy. Mukana oli 286 tyypin 1 diabetesta sairastavaa potilasta.

Robert Paul