Yhdistelmähoito tarjolla myös eturauhasen liikakasvuun

Oireisen eturauhasen liikakasvun konservatiivinen hoito perustuu kahden lääkeryhmän, alfareseptorien salpaajien ja 5-alfareduktaasin estäjän, käyttöön. Alfasalpaajat vähentävät eturauhasen ja rakon kaulan sileän lihaksen tonusta ja 5-alfareduktaasin estäjä finasteridi pienentää eturauhasen kokoa. Koska vaikutusmekanismi on täysin erilainen, tuntuu loogiselta kokeilla molempien ryhmien lääkkeitä samanaikaisesti tehon lisäämiseksi.

Ossi Lindell

Huurteinen porautuu suoraan nuoren aivoihin

Alkoholiin liittyvä vihjeärsyke käynnistää alkoholiriippuvaisilla aikuisilla poikkeavan keskushermoston reaktion, joka voidaan havaita funktionaalisessa magneettiresonanssikuvauksessa. Tutkijat halusivat nyt selvittää, käynnistyykö samanlainen reaktio myös nuorilla alkoholin häiriökäyttäjillä. Tutkittavat olivat 14-17-vuotiaita koululaisia, joista puolet käytti alkoholia liiallisesti ja puolet vain harvoin. Vihjeärsykkeenä käytettiin alkoholittomien ja alkoholijuomien mainoksia. Alkoholijuomamainos aiheutti alkoholin häiriökäyttäjillä voimakkaamman keskushermostoreaktion, jonka voimakkuus korreloi kuukausittaiseen alkoholinkäytön määrään ja mainosta seuranneen, itse raportoidun alkoholihimon määrään. Tutkimus osoitti, että alkoholiin liittyvä vihjeärsyke laukaisee keskushermostoreaktion myös suhteellisen lyhyen aikaa alkoholia käyttäneillä nuorilla, ja puhuu sen puolesta, että alkoholimainos houkuttelee haitalliseen alkoholinkäyttöön.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kohonnut verenpaine, tulehdussairausko?

The Women's Health Studyn (n = 20 000) osatutkimus on selvittänyt, onko C-reaktiivisen proteiinin (CRP:n) ja verenpaineen välillä yhteys. Tutkimuksessa mitattiin CRP verenpaineseurannan alussa; seurantaa kesti keskimäärin 7,8 vuotta. 5 400 naiselle kehittyi korkea verenpaine. Tuloksia korjattiin usean taustamuuttujan suhteen (ikä, painoindeksi, tupakointi, liikunta, alkoholinkäyttö, sukuanamneesi, diabetes, hormonikorvaushoito, hyperkolesterolemia). Lopputulokseksi jäi silti, että jos CRP-pitoisuus oli 1-3 mg/l, oli kohonneen verenpaineen suhteellinen riski 1,16 (1,08-1,25) ja jos se oli yli 3, oli luku 1,42 (1,31-1,54) verrattuna CRP-arvoon < 1mg/l. Myös essentiaalin verenpaineen synnyssä tulehdus on siis osasyyllinen. Tulehdus alkaakin olla yhteinen nimittäjä koko metabolisen oireyhtymän kirjolle.

Robert Paul

Lyhyesti: Valitse sairaalasi COPD:ssa

Britit julkaisivat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidosta ajatuksia herättävää tietoa: kuolleisuudessa ko. tautiin oli huomattavaa vaihtelua. Selittäjänä oli mm. sairaalan koko ja se, oliko sairaala opetuskäytössä vai ei. Riski kuolla oli 1,56-kertainen pienessä sairaalassa verrattuna opetussairaalaan (tai suurempaan sairaalaan). Selittäväksi tekijäksi tulivat esim. ko. alan reurssien ja spesialistien määrät. Tulokset kaipaavat tutkijoidenkin mukaan varmennusta laajemmalla auditoinnilla. Asiaa ruoditaan myös pääkirjoituksessa ja perätään kansallisia sopimuksia hoidosta, kuten meillä Suomessakin hoidon saannin kriteereistä...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Suojaavatko vanhat psykoosilääkkeet aivoja alkoholilta?

Kuolemanjälkeisissä tutkimuksissa on alkoholistien ja skitsofreniapotilaiden aivoissa todettu poikkeavuuksia thalamuksen ja ponsin alueella. Alkoholin ja psykoosilääkkeiden osuutta näihin löydöksiin selvittääkseen tutkijat tekivät aivojen MK-tutkimukset potilaille, jotka sairastivat skitsofreniaa, skitsofreniaa ja alkoholismia ja pelkästään alkoholismia, sekä terveille verrokeille. Alkoholisteilla oli merkittäviä muutoksia sekä thalamuksessa että ponsissa. Skitsofreniapotilailla, joilla oli alkoholiriippuvuus, oli muutoksia vain ponsin alueella. Sen sijaan skitsofreniapotilailla, jotka käyttivät uusia psykoosilääkkeitä, thalamuksessa oli selvästi enemmän defektejä kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä käyttäneillä. Erityisen suuri ero oli silloin, jos skitsofreniapotilas käytti runsaasti myös alkoholia. Siis alkoholismi johtaa thalamuksen ja ponssin defekteihin, mutta vanhat psykoosilääkkeet saattavat suojata skitsofreniapotilaita alkoholin aiheuttamilta thalamuksen defekteiltä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakointi altistaa paniikkikohtauksille

Neljä vuotta kestäneessä normaaliväestön seurantatutkimuksessa selvitettiin tupakoinnin ja paniikkikohtausten yhteyttä. Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus lisäsivät paniikkikohtausten riskiä noin kolminkertaisesti; vaikeampiasteisen paniikkihäiriön suhteen riski oli pienempi eikä tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa oli myöskin viitteitä siihen suuntaan, että paniikkikohtaukset ja -häiriö voivat puolestaan lisätä riskiä nikotiiniriippuvuuteen. Näyttääkin ilmeisen selvältä, että tupakointi on eräs paniikkikohtausten riskitekijä, mutta on myös mahdollista, että paniikkeihin taipuvaisilla henkilöillä on suurempi riski jäädä tupakan koukkuun.

Raimo Kr Salokangas

Skitsofrenia periytyy, ympäristö vaikuttaa puhkeamiseen

Psykiatrian alan johtavassa amerikkalaislehdessä julkaistiin professori Pekka Tienarin johtaman adoptiotutkimuksen tulokset, jotka saivat ansaittua huomiota myös pääkirjoituksessa. Tienarin ryhmä tutki skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastaneiden ja terveiden äitien poisadoptoituja lapsia, jotka olivat ohittaneet skitsofrenian korkeimman riski-iän. Spektrin häiriöitä ovat skitsofrenia ja oudoiksi kutsutut persoonallisuushäiriöt [psykoosipiirteinen, eristäytyvä, epäluuloinen, estynyt persoonallisuus], muut ei-affektiiviset sekä affektiiviset eli maaniset ja depressiiviset psykoosit. Varsinaista skitsofreniaa sairastaneiden äitien lapsista 5,3 % sairastui skitsofreniaan, kun vastaava osuus terveiden äitien lapsilla oli 1,7 % (p = 0,06). Skitsofreniaspektrin häiriötä sairastaneiden äitien lapsista (korkean riskin lapset) peräti 22,5 % sairastui skitsofreniaspektrin häiriöön, kun vastaava osuus matalan riskin ryhmässä oli vain 4,4 % (p < 0,001). Korkean riskin lasten riski sairastua johonkin outoon persoonallisuushäiriöön (8,0 %) ja niistä erikseen psykoosipiirteiseen persoonallisuushäiriöön (2,7 %) tai johonkin ei-affektiiviseen psykoosiin (4,2 %) oli suurempi kuin matalan riskin jälkeläisillä (2,1 %, 0,0 % ja 0,6 %).

Raimo Kr. Salokangas

Formoteroli turvallinen myös kohtauslääkkeenä, vai onko?

Pitkävaikutteisten sympatomimeetien tultua markkinoille on varsinkin nopeampivaikutteisen formoterolin käytöä myös astmaatikon kohtauslääkkeenä mietitty (ja myös käytetty). Nyt tehdyssä laajassa 18 124 lapsen ja aikuisen tutkimuksessa verrattiin sitä avoimessa turvallisuusselvityksessä (4,5 myyg turbuhalerista; vastaa suomalaista laskutapaa noudattaen 6 myyg) salbutamoliin (200 myyg suihkeesta tai vastaavasta).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vaiti hississäkin!

Viisi lääketieteen opiskelijaa seurasi kahden viikon ajan erään sairaalan hisseissä tapahtuvia keskusteluja. Otokseen tuli 113 hissikyytiä, ja näissä lääkärit keskustelivat muiden kuullen potilasasioista 11 kertaa, muut terveysalan ammattilaiset 7 kertaa. Neljästi mainittiin potilaan nimi. Selvitys osoittaa, miten tavallista on, että potilasasioista puhutaan hisseissä muiden kuultavaksi. Cavete collegae!

Robert Paul

Nöyryyttävä ero myrkkyä mielelle

Rasittavat elämänmuutokset altistavat masennus- ja ahdistusepisodille. Yli 7 000 kaksosta käsittävässä tutkimuksessa elämänmuutokset luokiteltiin neljään ryhmään: menetys, nöyryytys, ansa ja vaara. Psyykkinen häiriö luokiteltiin puhtaaksi masennukseksi (M), puhtaaksi ahdistukseksi (A) ja niiden yhdistelmäksi (M+A). Seurantahaastattelun perusteella menetys ja nöyryytys lisäsivät kuukauden sisällä tapahtumasta M- ja M+A-episodien riskin moninkertaiseksi. Kuolema tai itse aiheutettu ero johtivat usein puhtaaseen masennukseen. Erityisen suuri masennuksen riski oli silloin, kun elämänmuutoksessa oli sekä menetyksen että nöyryytyksen piirteet. Tästä malliesimerkki oli toisen aiheuttama ero. Ansaan joutuminen lisäsi ainoastaan M+A-episodin ja vaaran kokeminen A-episodin riskiä. Tutkimus osoitti teoreettisesti, että puhtaan masennuksen ja puhtaan ahdistuksen aiheuttajat eroavat kohtuullisen selvästi toisistaan, mutta että puhtaan masennuksen ja ahdistuksen sävyttämän masennuksen aiheuttajat ovat pitkälti samanlaisia. Käytännön kannalta tärkeämpi havainto oli, että nöyryytetyksi joutuminen osoittautui yhtä depressiogeeniseksi kuin menetys. Kumpikin yksinään lisää masennuksen riskin noin 10-kertaiseksi, mutta jos menetys on samalla nöyryyttävä, on riski jo 20-kertainen. Tätä sietäisi kaikkien eroa harkitsevien jo etukäteen ajatella.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Ikä, miessukupuoli ja geenit altistavat tuberkuloosille?

Gambian kaltaisissa suuren riskin maissa riittää materiaalia tuberkuloosialttiuden tutkimiseen. Kohteena oli 315 ysköspositiivista perheineen, verrokkiperheet (n = 305) saatiin muusta väestöstä. Tuberkuliinipositiivisuus iholla (TST) oli luonnollisesti potilaiden kontaktihenkilöillä vahvempaa, ja riippui myös tapauksen vakavuudesta, kuten basillierityksestä, mutta ei esim. hiv-positiivisuudesta. Kontaktihenkilöiden TST+-riskiä lisäsivät ikä, miessukupuoli, samassa taloudessa asumisen aika, mutta yhteyttä kalmetointiarpeen ei sen sijaan todettu (Gambiassa toteutettu rokotus v. 1984-, peitto n. 96 %!). Ensiasteen sukulaisuus näytti lisäävän jonkin verran riskiä, joten geeneilläkin lienee osuutensa sairastumisalttiudessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vahingoittaako alkoholi naisten aivoja eri tavalla?

Tutkijat määrittivät juomaputkesta toipuneiden sekä raittiiden naisten ja miesten aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen hermovauriota tai -katoa osoittavan N-asetylasparaatin pitoisuuden. Terveisiin verrattuna oli alkoholistinaisten ja -miesten valkean aineen N-asetylasparaattipitoisuus selvästi alentunut viitaten samanlaiseen valkean aineen vaurioon. Sen sijaan harmaan aineen alueella alkoholistinaisten ja molempien miesryhmien N-asetylasparaattipitoisuudet olivat samalla tasolla, mutta terveillä naisilla selvästi muita korkeammat. Joko naiset ovat miehiä herkempiä alkoholin aiheuttamille harmaan aineen vaurioille tai terveiden naisten harmaan aineen hermokapasiteetti on miehiä suurempi. Joka tapauksessa, runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy kiistatta hermokudoksen vaurioita, mikä olisi hyvä muistaa, kun korkkia aletaan kiertää.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Mesotelioomaan uusi kasvainmerkkiaine

Asbestille altistuminen ja tupakointi lisäävät selvästi sairastumisriskiä mesotelioomaan eli keuhkopussin syöpään. Mesoteliini on glykoproteiini, joka on kiinnittynyt solukalvolle ja josta osa irtoaa verenkiertoon ja jota tarvitaan ilmeisesti solujen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä on löydetty ainakin mesotelioomasta ja munasarjasyövästä. Australialaisessa tutkimuksessa todettiin, että 37 mesotelioomapotilaalla 44 tutkitusta seerumin mesoteliinin pitoisuus oli kohonnut. Tutkimuksessa oli mukana myös 40 asbestille altistunutta tervettä henkilöä. Näistä seitsemällä mesoteliinipitoisuus oli kohonnut, ja seuranta-aikana kolme sairastui mesotelioomaan ja yksi keuhkosyöpään. Mesoteliini saattaa siis toimia ennustetekijänä. Toivottavasti tämä lupaava tulos johtaa kliinisesti käyttökelpoiseen sovellukseen diagnosointivaiheen ja asbestille altistuneiden potilaiden seurannan avuksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Kuiskaustesti on hyvä kuulonseula

Kahdeksan tutkimuksen meta-analyysin mukaan kuiskaustesti on sekä herkkä että tarkka alentuneen kuulon seulontamenetelmä. Kuiskauskuulotestillä voidaan napata aikuisista 90-100 %:n herkkyydellä ja 70-87 %:n tarkkuudella henkilöt, joiden kuulo on alentunut 30-40 dB. Vastaavat luvut lapsilla ovat 80-96 % ja 90-89 %. Testi on tehty niin, että kuiskaaja on kyynärän etäisyydellä (60 cm) testattavan korvasta ja kuiskaa numero-kirjain-numeroyhdelmän (esim. 4 K 2). Todetut herkkyys- ja tarkkuuserot johtunevat tavasta, jolla testi toteutetaan. Meikäläisittäin tapa ei tunnu tutulta - tosin omakielisistä tietokannoistamme en löytänyt kuiskauskuulon testaussuositusta.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030