Keisarileikkaus lisää sikiön kuoleman riskiä seuraavassa raskaudessa

Keisarileikkaukseen liittyy operaation aikana ja synnytyksen jälkeen enemmän sairastavuutta kuin alatiesynnytykseen. Myöhemmissä raskauksissa etisistukan, istukan ennenaikaisen irtautumisen ja accreta- ja increta-istukkatyyppien ja jopa kohdunulkoisen raskauden esiintyvyyden otaksutaan lisääntyvän. Uutena sektion jälkeisenä ongelmana todettiin selittämättömät sikiökuolemat seuraavan raskauden 34. viikon jälkeen. Havainto tehtiin tutkittaessa noin 120 000 naisen kahden ensimmäisen raskauden kulkua. Mikäli ensimmäinen raskaus päättyi alatiesynnytykseen, riski tuntemattomasta syystä johtuvaan sikiömenetykseen seuraavan raskauden lopulla tai synnytyksessä oli 0,5 per 1 000 naista. Vastaavasti sektion jälkeen riski oli 1,1 per 1 000 naista (riskisuhde 2,23 (1,74-4,30)). Äidin ikä, pituus, sairaudet, tupakointi, sosiaalinen asema, raskauksien väli, edellisen lapsen paino tai ennenaikaisuus tai edellinen perinataalikuolema eivät selittäneet tätä havaintoa. Sen mahdollisina syinä voisi olla huonontunut kohdun verenkierto sektion jälkeen tai istukan kehityksen toistaiseksi tuntematon häiriö. Sektion jälkeen myös taipumus ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvun hidastumiseen näytti lisääntyvän. Vaikka absoluuttinen riski sikiömenetykseen sektion jälkeen on pieni, se tuli laajassa aineistossa esille ja tutkijoiden mielestä pitää ottaa huomioon ainakin silloin, kun keisarileikkaukseen ei ole varsinaista obstetrista syytä.

Pertti Kirkinen

Onko uusi psykoosilääke sittenkään hintansa väärti?

Uusia psykoosilääkkeitä on markkinoitu niiden vanhoja vähemmillä sivuvaikutuksilla. Väitetään, että kalliimpi hinta tulee takaisin kokonaiskustannuksissa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa lähestyttiin molempia kysymyksiä. Skitsofreniapotilaat saivat 5-20 mg haloperidolia ja profylaktisesti 1-4 mg bentstropiinia tai olantsapiinia ja lumebentstropiinia 12 kuukauden ajan. Potilaista 59 % pysyi tutkimuksessa koko ajan ja 36 % osan aikaa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin mm. psykiatrisilla oireilla ja elämänlaadulla.

Raimo K.R. Salokangas

ATII:n salpaaja sittenkin vaihtoehto infarktin jälkeen

ACE:n estäjillä voidaan vähentää akuutin sydäninfarktin jälkeiseen vajaatoimintaan liittyvää kuolleisuutta, joten se kuuluu yhdessä beetasalpaajan (ja spironolaktonin) kanssa moderniin infarktinjälkeiseen hoitoon.

Robert Paul

Kotisiivoustyö lisää astmaoireita

Espanjalaiset tutkivat astmaoireiden esiintymistä siivoustyöntekijöillä. Aineistossa oli 4 521 barcelonalaista 30-65-vuotiasta naista, joista 593 (13 %) oli kotisiivoustyössä. Viimeksimanituilla astmaa esiintyi enemmän kuin muilla (OR = 1,46). Aiempi kotisiivoustyö oli vielä selvemmässä yhteydessä astman esiintymiseen (OR 2,09), kun sen sijaan aiempi muu siivoustyö ei omannut ko. yhteyttä. Vastaavaa yhteyttä todettiin myös muiden hengitystieoireiden (mm. krooniseen bronkiittiin sopivien) ja kotisiivoustyön suhteen. Entäpä muiden kuin ammattisiivojien työ, olisiko kotisiivous peräti vaarallista kaikille? Itse siivoustyön ongelmallisuudesta on hiljattain maastammekin julkaistu havaintoja (Karjalainen ym. Eur Respir J 2002;19:90-5).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sekä lääke että psykoterapia muuttavat ajattelua

Kognitiivisen teorian mukaan masennuksessa on kyse vääränlaisista ajatustottumuksista, joten terapiassa potilaalle opetetaan uusia, positiivisempia ajatustapoja. Mutta miten mielialalääke vaikuttaa ajatteluumme? Terveille vapaaehtoisille annettiin kaksoissokkoasetelmalla noradrenaliinin takaisinoton estäjää reboksetiinia 4 mg tai lumelääkettä, ja näytettiin eri-ilmeisten kasvojen kuvia sekä pyydettiin arvioimaan niiden takana oleva tunnetila. Vaikuttavaa lääkettä saaneet yliarvioivat onnellisuutta ilmentävien kasvojen onnellisuuden. Yliampuva onnellisuuden arvio koski skaalan alapäätä: lievästi iloiset kasvot saivat korkeampia arvoja lääkityistä kuin lumetta saaneilla. Voidaankin päätellä, että kun psykoterapeutti muuttaa mielen kautta ajatteluamme onnellisemmaksi, tekee lääke saman työn välittäjäaineiden kautta. Ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa myös bronkiaaliselle hyperreaktiviteetille

Lapsena saatu astma häviää osalta oireettomaksi murrosiässä. Korealaiset tutkivat 126:n jo vähintään kaksi vuotta oireettomana pysyneen ja heidän vanhempiensa bronkiaalista hyperreaktiviteettia (BRH). Näistä 69:llä (55 %) tätä oli ja juuri heidän vanhemmillaan myös oli korostuneesti BRH:ia (28 %), kun ilman BRH:ia olleen nuorten ryhmän osalta vain 17 % vanhemmista oli vastaava löydös. Toisinpäin, jos edes toiselta vanhemmalta löytyi BRH, oli nuorista (n = 56) 66 %:lla myös BRH-löydös. Vaikuttaisi siis siltä, että tässäkään (?!) suhteessa emme pääse geenejämme pakoon.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bakteereilla sittenkin sytoplasmarakkuloita

Aitotumallisten solujen solulima on täynnä erilaisia kalvorakenteita ja rakkuloita, joissa metaboliset prosessit tapahtuvat tehokkaasti. Vastaavien rakenteiden on ajateltu puuttuvan bakteereilta. Illinoisin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet eräiden bakteerien solulimasta rakkuloita, jotka muistuttavat kehittyneempien solujen rakenteita. Nämä asidokalsisomeiksi ristityt rakkulat näyttävät varastoivan energiaa ja säätelevän solun happamuutta. Löydös on sikäli hämmentävä, että kyseessä ilmeisesti ovat jokaiselle bakteereita mikroskopoineelle tutut metakromaattiset granulat, joita voi nähdä esimerkiksi heliko- ja korynebakteereissa. Granuloita on pidetty merkityksettöminä, mutta eipä pidetä enää.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Korvatulehduksen parempi hoito

Hollannissa selvitettiin, mikä korvatippahoito tehoaa parhaiten aikuisten ulkokorvatulehdukseen. Potilaat (n = 213) satunnaistettiin seuraaviin tippahoitoryhmiin: 1) 7,2 mg etikkahappoa grammassa propyleeniglykolia, 2) 0,1 % triamsinoloniasetoinidia + etikkahappoa taikka 3) 0,66 mg deksametasoninatriumfosfaattia + 5 mg neomysiinisulfaattia + 10 000 KY polymyksiini-B-sulfaattia millilitrassa tippaliuosta. Tehokkaimmin korvatulehdus parani kahdessa jälkimmäisessä ryhmässä, ja myös uusiutumat olivat merkitsevästi harvinaisempia näissä ryhmissä kuin pelkkää etikkahappoa saaneiden ryhmässä. Näyttää siltä, että ulkokorvatulehduksen hoidossa steroidia sisältävä valmiste on parempi kuin steroiditon valmiste.

Robert Paul

Varfariinille vihdoin oraalinen vaihtoehto

Varfariini on tällä hetkellä ainoa suun kautta otettava veren hyytymiseen vaikuttava lääke. Sitä on tunnetusti hankala käyttää; veren hyytyvyyttä pitää seurata jatkuvasti ja annosta joudutaan ajoittain muuttelemaan.

Robert Paul

Onko ikäihmisten näivettyminenkin tulehdustauti?

Amerikkalainen tutkijaryhmä osoitti, että tulehdusta edistävien TNFalfa- ja IL-6-sytokiinien suuri pitoisuus ikäihmisten veressä liittyy pieneen lihaskudoksen määrään ja korkeaan kuolleisuuteen. Näiden sytokiinien tiedetään vähentävän insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) tuotantoa ja tehoa. Koska IGF-1 on eräs tärkeimmistä lihasten anaboliaa ylläpitävistä tekijöistä, on ilmeistä, että tulehdussytokiinien näivettävä vaikutus välittyy juuri IGF-1:n kautta. Avoin kysymys on, mistä tulehdus johtuu? Onko se geeneihin koodattu ilmiö, jolla varmistetaan lihaksia tärkeämpien kudosten ylläpito, vai kenties mikrobien toiminnan seurausta?

Matti Viljanen

Sädehoidon aikana annettu sisplatiini parantaa kurkunpään syövän hoitotulosta

Äänihuulen syöpä voidaan parantaa sädehoidolla tai leikkaamalla säästävästi. Paikallisesti levinnyt tauti tarvitsee sädehoidon. Jos sädehoidon jälkeen tautia on jäänyt tai se uusiutuu, poistetaan kurkunpää. Paikallisesti levinneen taudin uusiutumisriski on sädehoidon jälkeen suuri. On toivottu, että solunsalpaajan lisääminen sädehoitoon (kemosädehoito) parantaisi tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Artriittipotilaan masennuksen hoito tehoaa myös kipuihin

Masennus ja niveltulehdus ovat vanhuusiässä yleisiä elämänlaatua heikentäviä sairauksia. Amerikkalaisessa yli 60-vuotiaisiin perusterveydenhuollon potilaisiin kohdistuneessa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen osa-aineisto, jossa potilailla oli sekä masennus että niveltulehdus. Tavoitteena oli selvittää, miten tehostettu masennuksen hoito vaikutti masentuneiden artriittipotilaiden kipuihin ja toimintakykyyn. Tehostettu masennuksen hoito käsitti masennuslääkityksen sekä 6-8 psykoterapiaistuntoa. Potilaisiin pidettiin lisäksi yhteyttä puhelimitse. Vertailupotilaat saivat masennuslääkityksen ja tarvittaessa ohjauksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoitokokeilu kesti 12 kuukautta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Norovirukset leviävät aerosoleina erittäin tehokkaasti

Nottinghamilaisessa koulussa puhjennut epidemia osoittaa, että kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset (Norwalk-like) leviävät erinomaisesti aerosolin mukana. Oppilaita sairastui selvästi enemmän, mikäli joku heidän luokkahuoneessaan sairastuneista oli oksentanut. Pintojen puhdistaminen kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä ei vaikuttanut taudin leviämiseen mitenkään. Epidemia saatiin sammumaan vasta, kun koulu suljettiin neljäksi päiväksi ja puhdistettiin perusteellisesti klooripohjaisilla puhdistusaineilla. Tämä niin kuin monet muutkin epidemiat osoittavat, että norovirukset leviävät ruuan lisäksi ilmojen teitä ja pysyvät pitkään hengissä erilaisilla pinnoilla aerosolin kuivuttuakin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähentävätkö jotkut masennuslääkkeet sydäninfarktin vaaraa?

Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa verrattiin 1 080:n ensimmäiseen sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ja samoilla kriteereillä valittujen yli 4 200 kontrollihenkilön masennuslääkkeiden käyttöä. Serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä (paroksetiini, fluoksetiini, sertraliini) käytti 223 henkilöä. Erilaisten vakiointien jälkeen tutkijat päätyivät siihen, että yllä mainitut masennuslääkkeet vähensivät sydäninfarktin ilmaantumista yli 40 %. Muilla masennuslääkkeillä ei ollut vaikutusta. Lisää tutkimustietoa masennuslääkkeiden mahdollisista vaikutuksista vuotovaaroihin ja tulppataipumuksen estoon kaivataan.

Lyhyesti: Antihistamiini pitkittää korvatulehdusta

Suomalaisvahvisteinen texasilaisryhmä selvitti pikkulasten äkillisen välikorvatulehduksen parantumista. Kaikkien (n = 179) otiitti hoidettiin lihakseen annetulla keftriaksoniannoksella. Lisälääkityksenä lapset saivat viiden päivän ajan suun kautta joko antihistamiinia (klorfeniramiini 0,35 mg / kg / vrk), kortikosteroidia (prednisolon 2mg / kg / vrk), molempia tai lumetta. Lapset tutkittiin kliinisesti ja tympanometrialla 5 vrk:n ja kahden viikon kuluttua diagnoosista ja sen jälkeen kahden viikon välein parantumiseen asti. Lisälääkkeistä ei ollut etua, päinvastoin antihistamiinia saaneilla välikorvaeritteen keston mediaani oli 73 vrk, kun se molempia lääkkeitä saaneilla oli 36 vrk ja lumetta tai steroidia saaneilla 23-25 vrk. Steroidiryhmässä tympanometrialöydökset olivat merkitsevästi useammin normaaleja ensimmäisessä kontrollissa, mutta erot hävisivät myöhemmin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Raskauden aikainen tupakointi on ADHD:n riskitekijä

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten ja aikuistenkin tarkkaavaisuus- ja hyperaktiivisuushäiriöihin (ADHD) ja niitä hoidetaan aktiivisemmin. Pohjoismainen tutkijaryhmä kävi läpi suuren joukon tutkimuksia selvittääkseen ADHD:n riskitekijöitä. Äidin tupakointi osoittautui selväksi riskitekijäksi. Alkoholinkäyttöä koskevat tutkimukset olivat ristiriitaisia, eikä myöskään kahvinkäytön suhteen ilmennyt selvää tulosta. Tutkijat päättelevät, että sikiön altistuminen tupakan savulle on selvä ADHD:n riskitekijä. Myös muilla äidin käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, mutta niitä ei tutkimusten perusteella voida vahvistaa.

Raimo Kr Salokangas

Beetasalpaajilla lumevaikutus erektiohäiriöihin?

Erektiohäiriöiden pelko on tärkeä miesten lääkevalintoihin vaikuttava tekijä. Osittain kaupallisten tarkoitusperien takia beetasalpaajia syytetään usein impotenssin aiheuttajiksi. Tieteellinen näyttö niiden huonommuudesta muihin verenpainelääkkeisiin verrattuna on kovin ohut.

Juhani Airaksinen

Masennuslääkkeet ja lisääntynyt vuotovaara

Uudet serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet (SSRI) tyhjentävät verihiutaleiden serotoniinivarastoja ja ehkäisevät verihiutaleiden aktivoitumista ja ilmeisesti myös takertuvuutta. Masennuslääkkeiden lisääntyvän käytön takia on ryhdytty tutkimaan, aiheuttavatko lääkkeet mahdollisesti vuotoja.

Juhani Airaksinen

Uutta tromboosin ja keuhkoembolioiden estosta

Tromboosin hoito on pääkirjoituksen ja kolmen alkuperäistyön aiheena hiljattaisessa amerikkalaislehdessä. Hyytymisprosessin tuntemus on kasvanut viime vuosina ja saanemme aiheesta uuteen tietoon perustuvaa hoitoa.

Hannu Puolijoki

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikeuttaa ilmeiden tulkintaa

Kasvojen ilmeiden tulkintaa käytetään yhä useammin vertailevassa psyykkisten häiriöiden tutkimisessa. Kiintoisassa tutkimuksessa näytettiin lasten kasvojen kuvia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille ja terveille nuorille. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret arvioivat kahta muuta ryhmää useammin virheellisesti lasten kasvot vihaisiksi. Aikuisten kasvojen tulkinnoissa ei vastaavaa ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä nuorella usein tavattavat sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet voivat johtua heidän alttiudestaan tulkita ikäistensä ilmeet virheellisesti vihaisiksi.

Raimo K.R. Salokangas