Lyhyesti: Fluorokinoloni on MRSA:n kätyri

Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) yleistyy vauhdikkaasti. Mistä syystä?

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vaiti hississäkin!

Viisi lääketieteen opiskelijaa seurasi kahden viikon ajan erään sairaalan hisseissä tapahtuvia keskusteluja. Otokseen tuli 113 hissikyytiä, ja näissä lääkärit keskustelivat muiden kuullen potilasasioista 11 kertaa, muut terveysalan ammattilaiset 7 kertaa. Neljästi mainittiin potilaan nimi. Selvitys osoittaa, miten tavallista on, että potilasasioista puhutaan hisseissä muiden kuultavaksi. Cavete collegae!

Robert Paul

Avohoidon MRSA on erilainen, jenkeissäkin

Meikäläisissä otsikoissa ollut MRSA eli metisilliiniresistentti stafylokokki on paljon suurempi ongelma muualla, myös USA:ssa. Siellä on nyt ensimmäistä kertaa tehty vertailu avohoidon ja sairaaloiden MRSA-kantojen välillä. Sen mukaan avohoidon MRSA:lla on laitosten kannoista poikkeava tyyppi ja lääkeherkkyysprofiili. Se myös näyttää aiheuttavan erilaisia infektioita.

Heikki Arvilommi

Nöyryyttävä ero myrkkyä mielelle

Rasittavat elämänmuutokset altistavat masennus- ja ahdistusepisodille. Yli 7 000 kaksosta käsittävässä tutkimuksessa elämänmuutokset luokiteltiin neljään ryhmään: menetys, nöyryytys, ansa ja vaara. Psyykkinen häiriö luokiteltiin puhtaaksi masennukseksi (M), puhtaaksi ahdistukseksi (A) ja niiden yhdistelmäksi (M+A). Seurantahaastattelun perusteella menetys ja nöyryytys lisäsivät kuukauden sisällä tapahtumasta M- ja M+A-episodien riskin moninkertaiseksi. Kuolema tai itse aiheutettu ero johtivat usein puhtaaseen masennukseen. Erityisen suuri masennuksen riski oli silloin, kun elämänmuutoksessa oli sekä menetyksen että nöyryytyksen piirteet. Tästä malliesimerkki oli toisen aiheuttama ero. Ansaan joutuminen lisäsi ainoastaan M+A-episodin ja vaaran kokeminen A-episodin riskiä. Tutkimus osoitti teoreettisesti, että puhtaan masennuksen ja puhtaan ahdistuksen aiheuttajat eroavat kohtuullisen selvästi toisistaan, mutta että puhtaan masennuksen ja ahdistuksen sävyttämän masennuksen aiheuttajat ovat pitkälti samanlaisia. Käytännön kannalta tärkeämpi havainto oli, että nöyryytetyksi joutuminen osoittautui yhtä depressiogeeniseksi kuin menetys. Kumpikin yksinään lisää masennuksen riskin noin 10-kertaiseksi, mutta jos menetys on samalla nöyryyttävä, on riski jo 20-kertainen. Tätä sietäisi kaikkien eroa harkitsevien jo etukäteen ajatella.

Raimo K.R. Salokangas

Joka sadas lentomatkustaja saa tromboosin

Lentomatkustajien suurentuneeseen alaraajatukos- ja keuhkoemboliariskiin kiinnitettiin huomiota 1970-luvun lopulla. Tähän mennessä tehdyissä, osin puutteellisesti dokumentoiduissa tutkimuksissa tromboembolioiden ilmaantuvuus on ollut 0-10 %. Uudessa Seelannissa on nyt tehty ensimmäinen kontrolloitu prospektiivinen asiaa koskeva tutkimus.

Robert Paul

Levinneen melanooman hoito on vaikeaa

Melanooma on yleistynyt. Eniten on onneksi yleistynyt paikallinen tautimuoto, jonka ennuste on hyvä. Jos tauti on levinnyt paikallisiin imusolmukkeisiin, viiden vuoden kuluttua leikkauksesta enää puolet potilaista on elossa. Etäispesäkkeisen taudin ennuste on vielä huonompi, viiden vuoden jälkeen elossa on enää 6 % potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Ikä, miessukupuoli ja geenit altistavat tuberkuloosille?

Gambian kaltaisissa suuren riskin maissa riittää materiaalia tuberkuloosialttiuden tutkimiseen. Kohteena oli 315 ysköspositiivista perheineen, verrokkiperheet (n = 305) saatiin muusta väestöstä. Tuberkuliinipositiivisuus iholla (TST) oli luonnollisesti potilaiden kontaktihenkilöillä vahvempaa, ja riippui myös tapauksen vakavuudesta, kuten basillierityksestä, mutta ei esim. hiv-positiivisuudesta. Kontaktihenkilöiden TST+-riskiä lisäsivät ikä, miessukupuoli, samassa taloudessa asumisen aika, mutta yhteyttä kalmetointiarpeen ei sen sijaan todettu (Gambiassa toteutettu rokotus v. 1984-, peitto n. 96 %!). Ensiasteen sukulaisuus näytti lisäävän jonkin verran riskiä, joten geeneilläkin lienee osuutensa sairastumisalttiudessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vahingoittaako alkoholi naisten aivoja eri tavalla?

Tutkijat määrittivät juomaputkesta toipuneiden sekä raittiiden naisten ja miesten aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen hermovauriota tai -katoa osoittavan N-asetylasparaatin pitoisuuden. Terveisiin verrattuna oli alkoholistinaisten ja -miesten valkean aineen N-asetylasparaattipitoisuus selvästi alentunut viitaten samanlaiseen valkean aineen vaurioon. Sen sijaan harmaan aineen alueella alkoholistinaisten ja molempien miesryhmien N-asetylasparaattipitoisuudet olivat samalla tasolla, mutta terveillä naisilla selvästi muita korkeammat. Joko naiset ovat miehiä herkempiä alkoholin aiheuttamille harmaan aineen vaurioille tai terveiden naisten harmaan aineen hermokapasiteetti on miehiä suurempi. Joka tapauksessa, runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy kiistatta hermokudoksen vaurioita, mikä olisi hyvä muistaa, kun korkkia aletaan kiertää.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Mesotelioomaan uusi kasvainmerkkiaine

Asbestille altistuminen ja tupakointi lisäävät selvästi sairastumisriskiä mesotelioomaan eli keuhkopussin syöpään. Mesoteliini on glykoproteiini, joka on kiinnittynyt solukalvolle ja josta osa irtoaa verenkiertoon ja jota tarvitaan ilmeisesti solujen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä on löydetty ainakin mesotelioomasta ja munasarjasyövästä. Australialaisessa tutkimuksessa todettiin, että 37 mesotelioomapotilaalla 44 tutkitusta seerumin mesoteliinin pitoisuus oli kohonnut. Tutkimuksessa oli mukana myös 40 asbestille altistunutta tervettä henkilöä. Näistä seitsemällä mesoteliinipitoisuus oli kohonnut, ja seuranta-aikana kolme sairastui mesotelioomaan ja yksi keuhkosyöpään. Mesoteliini saattaa siis toimia ennustetekijänä. Toivottavasti tämä lupaava tulos johtaa kliinisesti käyttökelpoiseen sovellukseen diagnosointivaiheen ja asbestille altistuneiden potilaiden seurannan avuksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Kuiskaustesti on hyvä kuulonseula

Kahdeksan tutkimuksen meta-analyysin mukaan kuiskaustesti on sekä herkkä että tarkka alentuneen kuulon seulontamenetelmä. Kuiskauskuulotestillä voidaan napata aikuisista 90-100 %:n herkkyydellä ja 70-87 %:n tarkkuudella henkilöt, joiden kuulo on alentunut 30-40 dB. Vastaavat luvut lapsilla ovat 80-96 % ja 90-89 %. Testi on tehty niin, että kuiskaaja on kyynärän etäisyydellä (60 cm) testattavan korvasta ja kuiskaa numero-kirjain-numeroyhdelmän (esim. 4 K 2). Todetut herkkyys- ja tarkkuuserot johtunevat tavasta, jolla testi toteutetaan. Meikäläisittäin tapa ei tunnu tutulta - tosin omakielisistä tietokannoistamme en löytänyt kuiskauskuulon testaussuositusta.

Robert Paul

Keisarileikkaus lisää sikiön kuoleman riskiä seuraavassa raskaudessa

Keisarileikkaukseen liittyy operaation aikana ja synnytyksen jälkeen enemmän sairastavuutta kuin alatiesynnytykseen. Myöhemmissä raskauksissa etisistukan, istukan ennenaikaisen irtautumisen ja accreta- ja increta-istukkatyyppien ja jopa kohdunulkoisen raskauden esiintyvyyden otaksutaan lisääntyvän. Uutena sektion jälkeisenä ongelmana todettiin selittämättömät sikiökuolemat seuraavan raskauden 34. viikon jälkeen. Havainto tehtiin tutkittaessa noin 120 000 naisen kahden ensimmäisen raskauden kulkua. Mikäli ensimmäinen raskaus päättyi alatiesynnytykseen, riski tuntemattomasta syystä johtuvaan sikiömenetykseen seuraavan raskauden lopulla tai synnytyksessä oli 0,5 per 1 000 naista. Vastaavasti sektion jälkeen riski oli 1,1 per 1 000 naista (riskisuhde 2,23 (1,74-4,30)). Äidin ikä, pituus, sairaudet, tupakointi, sosiaalinen asema, raskauksien väli, edellisen lapsen paino tai ennenaikaisuus tai edellinen perinataalikuolema eivät selittäneet tätä havaintoa. Sen mahdollisina syinä voisi olla huonontunut kohdun verenkierto sektion jälkeen tai istukan kehityksen toistaiseksi tuntematon häiriö. Sektion jälkeen myös taipumus ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvun hidastumiseen näytti lisääntyvän. Vaikka absoluuttinen riski sikiömenetykseen sektion jälkeen on pieni, se tuli laajassa aineistossa esille ja tutkijoiden mielestä pitää ottaa huomioon ainakin silloin, kun keisarileikkaukseen ei ole varsinaista obstetrista syytä.

Pertti Kirkinen

Onko uusi psykoosilääke sittenkään hintansa väärti?

Uusia psykoosilääkkeitä on markkinoitu niiden vanhoja vähemmillä sivuvaikutuksilla. Väitetään, että kalliimpi hinta tulee takaisin kokonaiskustannuksissa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa lähestyttiin molempia kysymyksiä. Skitsofreniapotilaat saivat 5-20 mg haloperidolia ja profylaktisesti 1-4 mg bentstropiinia tai olantsapiinia ja lumebentstropiinia 12 kuukauden ajan. Potilaista 59 % pysyi tutkimuksessa koko ajan ja 36 % osan aikaa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin mm. psykiatrisilla oireilla ja elämänlaadulla.

Raimo K.R. Salokangas

ATII:n salpaaja sittenkin vaihtoehto infarktin jälkeen

ACE:n estäjillä voidaan vähentää akuutin sydäninfarktin jälkeiseen vajaatoimintaan liittyvää kuolleisuutta, joten se kuuluu yhdessä beetasalpaajan (ja spironolaktonin) kanssa moderniin infarktinjälkeiseen hoitoon.

Robert Paul

Kotisiivoustyö lisää astmaoireita

Espanjalaiset tutkivat astmaoireiden esiintymistä siivoustyöntekijöillä. Aineistossa oli 4 521 barcelonalaista 30-65-vuotiasta naista, joista 593 (13 %) oli kotisiivoustyössä. Viimeksimanituilla astmaa esiintyi enemmän kuin muilla (OR = 1,46). Aiempi kotisiivoustyö oli vielä selvemmässä yhteydessä astman esiintymiseen (OR 2,09), kun sen sijaan aiempi muu siivoustyö ei omannut ko. yhteyttä. Vastaavaa yhteyttä todettiin myös muiden hengitystieoireiden (mm. krooniseen bronkiittiin sopivien) ja kotisiivoustyön suhteen. Entäpä muiden kuin ammattisiivojien työ, olisiko kotisiivous peräti vaarallista kaikille? Itse siivoustyön ongelmallisuudesta on hiljattain maastammekin julkaistu havaintoja (Karjalainen ym. Eur Respir J 2002;19:90-5).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sekä lääke että psykoterapia muuttavat ajattelua

Kognitiivisen teorian mukaan masennuksessa on kyse vääränlaisista ajatustottumuksista, joten terapiassa potilaalle opetetaan uusia, positiivisempia ajatustapoja. Mutta miten mielialalääke vaikuttaa ajatteluumme? Terveille vapaaehtoisille annettiin kaksoissokkoasetelmalla noradrenaliinin takaisinoton estäjää reboksetiinia 4 mg tai lumelääkettä, ja näytettiin eri-ilmeisten kasvojen kuvia sekä pyydettiin arvioimaan niiden takana oleva tunnetila. Vaikuttavaa lääkettä saaneet yliarvioivat onnellisuutta ilmentävien kasvojen onnellisuuden. Yliampuva onnellisuuden arvio koski skaalan alapäätä: lievästi iloiset kasvot saivat korkeampia arvoja lääkityistä kuin lumetta saaneilla. Voidaankin päätellä, että kun psykoterapeutti muuttaa mielen kautta ajatteluamme onnellisemmaksi, tekee lääke saman työn välittäjäaineiden kautta. Ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa myös bronkiaaliselle hyperreaktiviteetille

Lapsena saatu astma häviää osalta oireettomaksi murrosiässä. Korealaiset tutkivat 126:n jo vähintään kaksi vuotta oireettomana pysyneen ja heidän vanhempiensa bronkiaalista hyperreaktiviteettia (BRH). Näistä 69:llä (55 %) tätä oli ja juuri heidän vanhemmillaan myös oli korostuneesti BRH:ia (28 %), kun ilman BRH:ia olleen nuorten ryhmän osalta vain 17 % vanhemmista oli vastaava löydös. Toisinpäin, jos edes toiselta vanhemmalta löytyi BRH, oli nuorista (n = 56) 66 %:lla myös BRH-löydös. Vaikuttaisi siis siltä, että tässäkään (?!) suhteessa emme pääse geenejämme pakoon.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bakteereilla sittenkin sytoplasmarakkuloita

Aitotumallisten solujen solulima on täynnä erilaisia kalvorakenteita ja rakkuloita, joissa metaboliset prosessit tapahtuvat tehokkaasti. Vastaavien rakenteiden on ajateltu puuttuvan bakteereilta. Illinoisin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet eräiden bakteerien solulimasta rakkuloita, jotka muistuttavat kehittyneempien solujen rakenteita. Nämä asidokalsisomeiksi ristityt rakkulat näyttävät varastoivan energiaa ja säätelevän solun happamuutta. Löydös on sikäli hämmentävä, että kyseessä ilmeisesti ovat jokaiselle bakteereita mikroskopoineelle tutut metakromaattiset granulat, joita voi nähdä esimerkiksi heliko- ja korynebakteereissa. Granuloita on pidetty merkityksettöminä, mutta eipä pidetä enää.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Korvatulehduksen parempi hoito

Hollannissa selvitettiin, mikä korvatippahoito tehoaa parhaiten aikuisten ulkokorvatulehdukseen. Potilaat (n = 213) satunnaistettiin seuraaviin tippahoitoryhmiin: 1) 7,2 mg etikkahappoa grammassa propyleeniglykolia, 2) 0,1 % triamsinoloniasetoinidia + etikkahappoa taikka 3) 0,66 mg deksametasoninatriumfosfaattia + 5 mg neomysiinisulfaattia + 10 000 KY polymyksiini-B-sulfaattia millilitrassa tippaliuosta. Tehokkaimmin korvatulehdus parani kahdessa jälkimmäisessä ryhmässä, ja myös uusiutumat olivat merkitsevästi harvinaisempia näissä ryhmissä kuin pelkkää etikkahappoa saaneiden ryhmässä. Näyttää siltä, että ulkokorvatulehduksen hoidossa steroidia sisältävä valmiste on parempi kuin steroiditon valmiste.

Robert Paul

Varfariinille vihdoin oraalinen vaihtoehto

Varfariini on tällä hetkellä ainoa suun kautta otettava veren hyytymiseen vaikuttava lääke. Sitä on tunnetusti hankala käyttää; veren hyytyvyyttä pitää seurata jatkuvasti ja annosta joudutaan ajoittain muuttelemaan.

Robert Paul

Onko ikäihmisten näivettyminenkin tulehdustauti?

Amerikkalainen tutkijaryhmä osoitti, että tulehdusta edistävien TNFalfa- ja IL-6-sytokiinien suuri pitoisuus ikäihmisten veressä liittyy pieneen lihaskudoksen määrään ja korkeaan kuolleisuuteen. Näiden sytokiinien tiedetään vähentävän insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) tuotantoa ja tehoa. Koska IGF-1 on eräs tärkeimmistä lihasten anaboliaa ylläpitävistä tekijöistä, on ilmeistä, että tulehdussytokiinien näivettävä vaikutus välittyy juuri IGF-1:n kautta. Avoin kysymys on, mistä tulehdus johtuu? Onko se geeneihin koodattu ilmiö, jolla varmistetaan lihaksia tärkeämpien kudosten ylläpito, vai kenties mikrobien toiminnan seurausta?

Matti Viljanen