Sädehoidon aikana annettu sisplatiini parantaa kurkunpään syövän hoitotulosta

Äänihuulen syöpä voidaan parantaa sädehoidolla tai leikkaamalla säästävästi. Paikallisesti levinnyt tauti tarvitsee sädehoidon. Jos sädehoidon jälkeen tautia on jäänyt tai se uusiutuu, poistetaan kurkunpää. Paikallisesti levinneen taudin uusiutumisriski on sädehoidon jälkeen suuri. On toivottu, että solunsalpaajan lisääminen sädehoitoon (kemosädehoito) parantaisi tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Artriittipotilaan masennuksen hoito tehoaa myös kipuihin

Masennus ja niveltulehdus ovat vanhuusiässä yleisiä elämänlaatua heikentäviä sairauksia. Amerikkalaisessa yli 60-vuotiaisiin perusterveydenhuollon potilaisiin kohdistuneessa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen osa-aineisto, jossa potilailla oli sekä masennus että niveltulehdus. Tavoitteena oli selvittää, miten tehostettu masennuksen hoito vaikutti masentuneiden artriittipotilaiden kipuihin ja toimintakykyyn. Tehostettu masennuksen hoito käsitti masennuslääkityksen sekä 6-8 psykoterapiaistuntoa. Potilaisiin pidettiin lisäksi yhteyttä puhelimitse. Vertailupotilaat saivat masennuslääkityksen ja tarvittaessa ohjauksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoitokokeilu kesti 12 kuukautta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Norovirukset leviävät aerosoleina erittäin tehokkaasti

Nottinghamilaisessa koulussa puhjennut epidemia osoittaa, että kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset (Norwalk-like) leviävät erinomaisesti aerosolin mukana. Oppilaita sairastui selvästi enemmän, mikäli joku heidän luokkahuoneessaan sairastuneista oli oksentanut. Pintojen puhdistaminen kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä ei vaikuttanut taudin leviämiseen mitenkään. Epidemia saatiin sammumaan vasta, kun koulu suljettiin neljäksi päiväksi ja puhdistettiin perusteellisesti klooripohjaisilla puhdistusaineilla. Tämä niin kuin monet muutkin epidemiat osoittavat, että norovirukset leviävät ruuan lisäksi ilmojen teitä ja pysyvät pitkään hengissä erilaisilla pinnoilla aerosolin kuivuttuakin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähentävätkö jotkut masennuslääkkeet sydäninfarktin vaaraa?

Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa verrattiin 1 080:n ensimmäiseen sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ja samoilla kriteereillä valittujen yli 4 200 kontrollihenkilön masennuslääkkeiden käyttöä. Serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä (paroksetiini, fluoksetiini, sertraliini) käytti 223 henkilöä. Erilaisten vakiointien jälkeen tutkijat päätyivät siihen, että yllä mainitut masennuslääkkeet vähensivät sydäninfarktin ilmaantumista yli 40 %. Muilla masennuslääkkeillä ei ollut vaikutusta. Lisää tutkimustietoa masennuslääkkeiden mahdollisista vaikutuksista vuotovaaroihin ja tulppataipumuksen estoon kaivataan.

Lyhyesti: Antihistamiini pitkittää korvatulehdusta

Suomalaisvahvisteinen texasilaisryhmä selvitti pikkulasten äkillisen välikorvatulehduksen parantumista. Kaikkien (n = 179) otiitti hoidettiin lihakseen annetulla keftriaksoniannoksella. Lisälääkityksenä lapset saivat viiden päivän ajan suun kautta joko antihistamiinia (klorfeniramiini 0,35 mg / kg / vrk), kortikosteroidia (prednisolon 2mg / kg / vrk), molempia tai lumetta. Lapset tutkittiin kliinisesti ja tympanometrialla 5 vrk:n ja kahden viikon kuluttua diagnoosista ja sen jälkeen kahden viikon välein parantumiseen asti. Lisälääkkeistä ei ollut etua, päinvastoin antihistamiinia saaneilla välikorvaeritteen keston mediaani oli 73 vrk, kun se molempia lääkkeitä saaneilla oli 36 vrk ja lumetta tai steroidia saaneilla 23-25 vrk. Steroidiryhmässä tympanometrialöydökset olivat merkitsevästi useammin normaaleja ensimmäisessä kontrollissa, mutta erot hävisivät myöhemmin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Raskauden aikainen tupakointi on ADHD:n riskitekijä

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten ja aikuistenkin tarkkaavaisuus- ja hyperaktiivisuushäiriöihin (ADHD) ja niitä hoidetaan aktiivisemmin. Pohjoismainen tutkijaryhmä kävi läpi suuren joukon tutkimuksia selvittääkseen ADHD:n riskitekijöitä. Äidin tupakointi osoittautui selväksi riskitekijäksi. Alkoholinkäyttöä koskevat tutkimukset olivat ristiriitaisia, eikä myöskään kahvinkäytön suhteen ilmennyt selvää tulosta. Tutkijat päättelevät, että sikiön altistuminen tupakan savulle on selvä ADHD:n riskitekijä. Myös muilla äidin käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, mutta niitä ei tutkimusten perusteella voida vahvistaa.

Raimo Kr Salokangas

Beetasalpaajilla lumevaikutus erektiohäiriöihin?

Erektiohäiriöiden pelko on tärkeä miesten lääkevalintoihin vaikuttava tekijä. Osittain kaupallisten tarkoitusperien takia beetasalpaajia syytetään usein impotenssin aiheuttajiksi. Tieteellinen näyttö niiden huonommuudesta muihin verenpainelääkkeisiin verrattuna on kovin ohut.

Juhani Airaksinen

Masennuslääkkeet ja lisääntynyt vuotovaara

Uudet serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet (SSRI) tyhjentävät verihiutaleiden serotoniinivarastoja ja ehkäisevät verihiutaleiden aktivoitumista ja ilmeisesti myös takertuvuutta. Masennuslääkkeiden lisääntyvän käytön takia on ryhdytty tutkimaan, aiheuttavatko lääkkeet mahdollisesti vuotoja.

Juhani Airaksinen

Uutta tromboosin ja keuhkoembolioiden estosta

Tromboosin hoito on pääkirjoituksen ja kolmen alkuperäistyön aiheena hiljattaisessa amerikkalaislehdessä. Hyytymisprosessin tuntemus on kasvanut viime vuosina ja saanemme aiheesta uuteen tietoon perustuvaa hoitoa.

Hannu Puolijoki

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikeuttaa ilmeiden tulkintaa

Kasvojen ilmeiden tulkintaa käytetään yhä useammin vertailevassa psyykkisten häiriöiden tutkimisessa. Kiintoisassa tutkimuksessa näytettiin lasten kasvojen kuvia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille ja terveille nuorille. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret arvioivat kahta muuta ryhmää useammin virheellisesti lasten kasvot vihaisiksi. Aikuisten kasvojen tulkinnoissa ei vastaavaa ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä nuorella usein tavattavat sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet voivat johtua heidän alttiudestaan tulkita ikäistensä ilmeet virheellisesti vihaisiksi.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sulfonyyliureat peittävät infarktin ST-nousuja?

Sulfonyyliureat salpaavat ATP-herkkiä kaliumkanavia sydämessäkin. Näiden kanavien avautuminen sydänlihasiskemian aikana johtaa ST-nousuun. Koe-eläimillä iskeemiset ST-nousut näyttävät vähenevän sulfonyyliurean vaikutuksesta. Framinghamin aineistossa katsottiin jälkikäteen, miten sulfonyyliurealääkitys vaikuttaa sydäninfarktin ST-nousujen ilmaantumiseen. ST-nousut eivät täyttäneet trombolyysihoidon kriteerejä sulfonyyliurealla lääkityillä infarktipotilailla niin usein kuin muilla diabeetikoilla (53 % vs. 29 %) ja merkkiainein mitattuna ero oli selkein suurimpien infarktien kohdalla. Vaikka tutkimuksen potilasmäärä oli pieni, eikä varmoja päätelmiä voi vielä tehdä, kannattaa havainto pitää mielessä ja pyrkiä epävarmoissa tapauksissa tekemään välitön varjoainekuvaus, jos siihen on mahdollisuus.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Huonontaako kuorsaus koulumenestystä?

Saksassa tutkittiin 1 144 koululaisen (keski-ikä 9,6 vuotta, tyttöjä 49 %) kuorsausta (vanhempien arvioimana) ja pulssioksimetrillä kotona todettua happisaturaation laskua alle 90 %:iin. Tuloksia suhteutettiin koulumenestykseen. Löydökset olivat selviä: sekä jatkuva (2,2 %) että usein esiintyvä (7,9 %) kuorsaus muodostivat selvän riskin huonolle menestykselle mm. matematiikassa (OR 3,6 ja 2,4 ko. ryhmissä) ja useissa muissakin aineissa; myös ilman varsinaista happisaturaation laskua. Tulokset ovat tavallaan hätkähdyttäviä; oire lienee yleinen myös meillä, mutta se ei varmasti ole ollut huomion kohteena tässä mielessä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: PAPP-A - uusi merkkiaine hauraan plakin tunnistamiseen

Hauraan - repeämiselle alttiin - plakin tunnistaminen on tämän hetken suurimpia haasteita sepelvaltimotaudin tutkimustyössä. Paikalliset metalloproteinaasit saattavat ohentaa plakin kattoa ja siten altistaa mahdollisille plakin repeämisestä aiheutuville sepelvaltimotautikohtauksille. Suomalaistutkijat selvittelivät erään metalloproteinaasin (PAPP-A) yhteyttä sydäntapahtumien ilmaantumiseen 200 turkulaisen sepelvaltimotautikohtauspotilaan aineistossa. Kohonnut PAPP-A:n pitoisuus veressä ennakoi hyvin (4,6-kertainen vaara, p = 0,002) sydäntapahtumia puolen vuoden seurannassa niilläkin potilailla, joilla sydänlihasmerkkiaineet säilyivät ensimmäisen kohtauksen yhteydessä normaaleina.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Myeloperoksidaasi - toinen hauraan plakin merkkiaine

Tulehdusreaktio liittyy monin tavoin hauraan plakin syntyyn. Amerikkalaistutkijat analysoivat valkosolujen myeloperoksidaasi-entsyymin pitoisuuksia sydäntapahtumien ennustajana yli 600 rintakipupotilaan aineistossa. Päinvastoin kuin herkkä CRP-määritys, tulovaiheen korkea myeloperoksidaasin pitoisuus ennakoi vahvasti (vaarasuhde 4,1, p < 0,001) sydäninfarktin ilmaantumista seuraavan puolen vuoden sisällä niilläkin potilailla, joilla troponiinin pitoisuus oli normaali. Aika näyttää, miten uudet plakkien haurautta kuvaavat merkkiaineet muuttavat hoitokäytäntöjä, ja voidaanko plakkeja paikantaa niiden stabiloimiseksi ennen kliinisiä valtimotautitapahtumia.

Juhani Airaksinen

Kolesteroliembolisaatio - huonosti tunnettu toimenpidekomplikaatio

Valtimoseinämän hauraan plakin pinnan rikkoontuessa toimenpiteen yhteydessä saattaa runsaasti pieniä kolesterolikiteitä sirota verenkiertoon. Embolisaation tyypillisiä ihomuutoksia ovat pienten suonten tukkeumisesta aiheutuvat varvaskuoliot, sinimustat laikut varpaissa ja jalkaterissä (livedo reticularis). Munuaisten vajaatoiminta on toinen tyypillinen oire, mutta embolisaatio saattaa aiheuttaa iskeemisiä oireita keskushermoston ja suolistonkin taholta. Veren eosinofilia on myös tyypillistä embolisaatiolle. Komplikaatiota esiintyy sekä katetritoimenpiteiden että ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Erytropoietiini huonontaa hoitotulosta pään ja kaulan alueen syövässä

Syöpäpotilaan anemia ennakoi huonoa ennustetta: sädehoito ei tehoa yhtä hyvin anemiasta kärsivien potilaiden tautiin. On ajateltu, että anemian korjaaminen parantaisi hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö

Fosfodiesteraasi-4:n estäjät - uusi mahdollisuus keuhkoahtaumataudin hoitoon?

Kaikki pidempään keuhkoalalla työskennelleet muistavat kaikkien fosfodiesteraasien äidin teofylliinin laajan käytön. Nyt kuvaan ovat tulossa uuden polven lääkkeet, esimerkkinä cilomilast (myös suun kautta); kyse on fosfodiesteraasi-4:n estäjästä. Fosfodiesteraasit ovat suuri solunsisäisten entsyymien joukko, jotka hajottavat syklisiä nukleotideja. Teofylliini on esimerkki epäselektiivisestä ryhmän entsyymien estäjästä. Cilomilast kohdentaa vaikutuksensa spesifisesti sykliseen 3',5'-adenosiini-monofosfaattiin, ja tämän tulisi rentouttaa sileää lihasta sekä vaikuttaa mm. tulehdukseen.

Hannu Puolijoki

Lapset suojaavat itsemurhalta, lapsen kuolema lisää riskiä

Useimpien tutkimusten mukaan vanhemmuuteen liittyy keskimääräistä alhaisempi itsemurhariski, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on lasten vaikutus tähän alentuneeseen itsemurhariskiin. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa, jonka aineistona on lähes 20 000 itsemurhan tehnyttä ja lähes 400 000 kaltaistettua kontrollihenkilöä, verrattiin itsemurhan tehneitä vanhempia iän, sukupuolen ja itsemurhan ajankohdan perusteella kaltaistettuihin vanhempiin. Lasten ja erityisesti nuorten lasten olemassaolo suojasi itsemurhalta, kun siviilisääty, sosioekonominen asema ja psykiatrinen status oli otettu huomioon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko keuhkoahtaumataudilla autoimmuunitaustaa?

Thoraxin pääkirjoittajat pohtivat uudenlaista hypoteesia COPD:n autoimmuunitaustasta. Taustakysymyksinä ovat: miksi vain osalle tupakoijista tulee COPD, miksi inflammaatio jatkuu tupakoinnin lopettamisesta huolimatta ja mitkä ovat pahenemisvaiheiden mekanismit? Olisiko taustalla hankittu immuunivaste uusille tai muuttuneille epitoopeille? Hypoteesin tueksi esitetään tukku COPD:n immunologiaa koskevia selvityksiä ja vertailuja esim. reumatauteihin, mm. viittauksia Toivasten Turussa tekemiin tutkimuksiin. Mielenkiintoinen hypoteesi, johon kannattanee ainakin alan tenttehin valmistautuvien tutustua...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio näkyy hippokampuksessa

Eläinkokeiden mukaan varhaisvaiheen stressi johtaa muutoksiin hippokampuksessa, aivorakenteessa, jolla on keskeinen osa oppimisessa ja muistin toiminnassa. Tätä ajatusta seuraten tutkijat selvittivät MRI- ja PET-tekniikalla lapsuudessa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden yli 30-vuotiaiden naisten aivojen hippokampuksen rakennetta ja toimintaa. Puolella naisista todettiin hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio (TPSR). Vertailunaisilla ei ollut anamneesissaan hyväksikäyttöä eikä TPSR:ää. Hyväksikäytön uhreiksi joutuneilla naisilla, joilla oli TPSR, hippokampus oli pienempi kuin kahden muun ryhmän naisilla. Tulos vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan hyväksikäyttöön liittyvä TPSR johtaa hippokampuksen pienenemiseen ja sen toiminnan heikkenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas