Estävätkö tulehduskipulääkkeet ASA:n edullisia vaikutuksia sydänpotilailla?

Epäselektiiviset COX-1-entsyymiä estävät tulehduskipulääkkeet vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Asetyylisalisyylihapolla (ASA) vaikutus kestää koko verihiutaleen iän, mutta muilla vaikutus loppuu lääkkeen poistuessa verenkierrosta, eikä valtimotromboosin esto kuulukaan niiden käyttöaiheisiin. Koska COX-1:een vaikuttavat lääkkeet kilpailevat samasta sitoutumispaikasta, voi ASA:n pitkäaikainen vaikutus jopa korvautua tulehduskipulääkkeen väliaikaisella vaikutuksella ja altistaa tromboosille. COX-2-selektiivisiltä tulehduskipulääkkeiltä (koksibit) puuttuu takertuvuutta estävä vaikutus.

Juhani Airaksinen

Tutkimuksesta poispudonneet haittaavat tulosten luotettavuutta myös ISOLDEssa

Tällä palstalla on aiemmin selostettu ISOLDE-tutkimuksen tuloksia (BMJ 2000;320:1297-303; SLL 2000;55: 2093). Kyse oli inhalaatiosteroidi flutikasonin (500 myyg x 2 / vrk, aerosolina sumutussäiliöstä, n = 750, kesto kolme vuotta) vaikutusten tutkimisesta keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin koskien FEV1-tasoa, terveystilannetta sekä sairauden pahenemisvaiheiden määrää; tulokset olivat varauksellisia, mutta kuitenkin parempia kuin useissa aiemmissa samaa asiaa koskeneissa laajoissakin selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Äidin serotoniinilääkityksestä oireilua vastasyntyneelle

Serotoniiniselektiivisia (SSRI) mielialalääkkeitä käytetään yleisesti myös odottavien äitien masennuksen hoidossa. Turkulaiset tutkijat selvittivät, miten kahta SSRI-lääkettä, sitalopraamia tai fluoksetiinia, keskimäärin 20 mg:aa kumpaakin, saavien äitien vastasyntyneet lapset oireilevat ja miten oireilu on yhteydessä lääkitykseen. Äitejä lääkittiin masennuksen tai paniikkihäiriön takia. Vertailuäitien lapsiin verrattuna mielialalääkitystä saaneiden äitien lapsilla ilmeni syntymää seuranneiden neljän päivän aikana 4-kertainen määrä (p = 0,008) serotonergisiä oireita (myoklonus, levottomuus, tremor, hyperrefleksia, inkoordinaatio ja rigiditeetti). Kahden viikon kuluttua oireet olivat oleellisesti vähentyneet eikä ero ryhmien välillä enää ollut merkitsevä. Sitalopraamia saaneiden äitien lasten ensimmäisten neljän päivän aikaiset oireet eivät eronneet vertailuryhmästä, sen sijaan fluoksetiiniryhmän oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin vertailuryhmässä. Raskauden ja synnytyksen suhteen eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta Apgarin pisteet olivat SSRI-ryhmässä 15 minuutin kohdalla hivenen alemmat kuin vertailuryhmässä (8,8/9,4). Rintaruokinnassa tai lapsen painossa ei myöskään ollut eroja. SSRI-ryhmän lasten napanuoralaskimon serotoniinin (69 %), 5-HIAA:n (18 %) ja HVA:n (23 %) pitoisuudet olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin vertailulapsilla, ja näistä 5-HIAA:n pitoisuus korreloi käänteisesti serotonergisten oireiden kanssa. Noradrenaliinin ja dopamiinin metaboliaa kuvaavat DHPG ja DOPAC eivät korreloineet lasten oireiden kanssa.

Raimo K.R. Salokangas

Häätyykö helikobakteeri päivässä?

Helikobakteerin häätämiseksi annettava hoito on lyhentynyt koko mikrobin tunnetun historian ajan. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan klaritromysiini ja amoksisilliini kombinoituna joko happopumpun salpaajaan tai vismuttisuolaan viikon kuurina tehoaa bakteeriin hyvin. Lyhyempiäkin hoitokokeita on julkaistu, tuoreimpana tämä tutkimus. Se väittää, että päivän hoito neljällä lääkkeellä häätää helikobakteerin yhtä hyvin kuin viikon kolmoishoito. Lyhyemmän hoidon perusteina ovat potilaiden parempi hoitomyöntyvyys, raha ja vähäisemmät haittavaikutukset.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Extragenitaalinen hiivakolonisaatio ja hiivatulehdukset

5-10 %:lla naisista gynekologinen hiivatulehdus uusiutuu usein. Tämän syitä selvitettiin tutkimalla hiivan esiintymistä extragenitaalialueilla potilailta, jotka hakeutuivat usein uusivan hiivatulehduksen takia hoitoon. 54 %:lla naisista hiiva todettiin vulvovaginaaliviljelyissä, ja silloin sitä löytyi 17 %:lta myös suusta, 32 %:lta rectumista, 75 %:lta perianaalialueelta ja 50 %:lta virtsanäytteestä. Aikaisemmista havainnoista poiketen näillä naisilla ei todettu selkeää yhteyttä hiivapositiivisuuden ja puristavan vaatetuksen tai synteettisten vaatemateriaalien käytön, eikä oraali- tai anaaliseksin harrastamisen välillä. Vaikeissa gynekologisissa hiivatulehduksissa hiivatyyppi kannattaa määrittää ainakin suusta, virtsasta ja rectumista ja pyrkiä sopivaan antifungiseen lääkevalintaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Persianlahden sodasta traumaperäisiä stressireaktioita

Vietnamin sota johti laajoihin sotilaiden mielenterveyttä koskeneisiin tutkimuksiin ja traumaperäisen stressireaktion uudelleen arviointiin. Myös vuonna 1991 käyty Persianlahden sota on ehtinyt johtaa lukuisiin tutkimuksiin (2 296 abstraktia ja 409 artikkelia), joista nyt on tehty 20 tutkimukseen perustuva systemaattinen arvio. Sen mukaan sotaan osallistuneilla sotilailla ilmeni sotaan osallistumattomiin verrattuna kolminkertainen määrä traumaperäisiä stressireaktioita ja kaksinkertainen määrä muita psyykkisiä häiriöitä (masennusta ja ahdistuneisuutta). Huomattava osa häiriöistä ilmeni vasta vuosia sotatapahtumien jälkeen. Ehkä tämänkin tutkimuksen tulokset olisi hyvä näyttää niille valtionpäämiehille, jotka ovat lähettämässä nuoria miehiä sotatantereille.

Raimo Kr Salokangas

Montelukasti verrattavissa salmeteroliin astman ylläpitohoidossa

Oraalisten lääkkeiden, kuten leukotrieenien estäjien (tsafirlukasti, montelukasti), asema astman ylläpitohoidossa kiinnostaa yhä. Aiheesta on nyt julkaistu uusi selvitys, jota on tehty osin myös kotimaassamme (Tari Haahtela ym.).

Hannu Puolijoki

Kuukautisvuotokertojen vähentäminen tuo säästöä

USA:ssa terveystaloustieteilijät ja gynekologit ovat todenneet uuden säästökohteen. Osa naisista tarvitsee kuukautiskiertoon liittyvien hormonaalisten vaihtelujen ja vuodon aikaisten vaivojen takia lääkehoitoa ja sairauslomia ja lisäksi hygieniatarvikkeet maksavat. Kuukautiskierron vaivoja on hoidettu e-pillereillä; tällöin vuoto tulee 3 viikon välein. Uutena, kokeiluvaiheessa olevana e-pillerimuotona on 84 päivän pillerijakso estrogeeni-progestiinikombinaationa, jolloin vuoto tulee 3 kuukauden välein. Tutkijat tekivätkin laajan, lääketieteelliseen kirjallisuuteen, omaan otantatutkimukseen, sosiaalipuolen tietoihin ja yksittäisten gynekologien haastatteluun perustuvan vertailun näiden kahden e-pillerihoidon taloudellisista hyödyistä. 3 kuukauden pillerin arvioitiin vähentävän potilaskohtaisten hygieniavälineiden kuluja 50 %, muita potilaskohtaisia menoja noin 40 dollaria vuodessa sekä työkyvyttömyys- ym. yhteiskunnan menetyksiä 40 dollaria vuodessa. USA:ssa arvioidaan olevan noin 2,5 miljoonaa naista, jotka käyttävät e-pilleriä kuukautiskierron vaivojen hoitoon. Tutkijat laskivat, että kun näiden potilaiden e-pillerihoito muutetaan 3 kuukauden pillerisyklin mukaiseksi hoidoksi, välittömät menot vähenevät ja työn tuottavuus lisääntyy noin 100 miljoonan dollarin arvosta vuodessa. Mahtaako asia kuitenkaan säästöperustein edetä käytäntöön?

Pertti Kirkinen

Eikö sepelvaltimotauti tokenekaan antibiootilla?

Infektioita on viime vuosina toistuvasti esitetty sepelvaltimotaudin, jollei nyt ihan aiheuttajiksi, niin ainakin edesauttajiksi. Chlamydia pneumoniae on tautiin vahvimmin liitetty mikrobi, ja siihen purevilla antibiooteilla on aiemmissa suppeissa tutkimuksissa saatu vaihtelevia tuloksia. Nyt tämä tähän asti laajin tutkimus osoittaa, ettei antibioottihoito vähentänyt sanottavasti sydäntapahtumia.

Heikki Arvilommi

Ovatko myös hermojen eristeet vioittuneet skitsofreniassa?

Skitsofrenia on monimuotoinen häiriö, johon liittyy aivojen useiden osien poikkeavuuksia. Pääpaino tähänastisissa löydöksissä on ollut suurentuneissa aivokammioissa, ohentuneessa harmaassa aineessa sekä suurentuneessa aivo-selkäydinnestetilassa. Suurimmat muutokset on todettu otsa- ja ohimolohkon harmaassa aineessa. Etiologiset teoriat ovat keskittyneet välittäjäaineiden, ennen muuta dopamiinin, poikkeavuuksiin. Kuitenkin jo pitkään on epäilty, että myös aivojen valkeassa aineessa, hermojuosteissa, olisi poikkeavuutta. Uudella magneettikuvaustekniikalla, diffuusiotensori-magneettiresonanssikuvauksella (DT-MK) voidaan määrittää vesimolekyylien liikkeen suuntaa hermosäiekimpussa: koherentissa virtauksessa molekyylit virtaavat yhteen suuntaan eli myeliinituppien suuntaisesti, kun taas inkoherentissa virtauksessa molekyylejä virtaa myöskin tuppien läpi. Englantilaiset tutkijat vertasivat DT-MK-tekniikalla kuvattujen skitsofreniapotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivoja ja havaitsivat kahdessa vasemmanpuoleisessa hermoratakimpussa (ascicilus arcuatus ja fasciculus uncinatus) inkoherenttia veden virtausta (fraktionaalista anisotropiaa). Hermoradoista ensimmäinen yhdistää otsalohkon päälaki- ja ohimolohkon alueita toisiinsa, kun taas jälkimmäinen on suurin otsalohkoa ja ohimolohkoa yhdistävistä hermoradoista. Uuteen tekniikkaan liittyy vielä monia virhelähteitä eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Silti tutkimus on merkittävä ja puhuu vahvasti sen puolesta, että hermosäikeiden myeliinitupet ja niistä huolehtivat gliasolut voivat olla eräs etiologinen tekijäryhmä monimuotoisen skitsofrenian synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Trisomiaseulonta siirtyy ensimmäiselle raskauskolmannekselle

Sikiön trisomiaseulonta olisi tehtävä ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla keskikolmanneksen seerumseulonnan asemesta. Tämä havainto vahvistuu nyt myös USA:ssa. 8 514 potilaan monikeskustutkimuksessa selvitettiin seulontayhdistelmän (äidin ikä, seerumin hCG, serumin PAPP-A ja sikiön niskapoimun paksuus) ominaisuuksia raskauden 11.-14.viikoilla. Yhdistelmän herkkyys osoittaa 21-trisomia oli 78,7 %, mikäli väärien positiivisten seulontatulosten määräksi sallittiin 5 %. 18-trisomiaherkkyys oli vielä parempi: 90,9 %. Verrattuna keskikolmanneksen seerumseulontaan, varhaisraskauden menetelmä pysyi parempana, vaikka spontaanisti keskenmenevien 21-trisomiaraskauksien osuus otettiin huomioon. Suurin ongelma lienee laadukkaan niskapoimun mittausjärjestelyn pystyttäminen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

ASSENT-3-PLUS - liikaa vakavia vuotoja iäkkäille potilaille

Hoitoviiveen lyhentämiseksi sydäninfarktin liuotushoito toteutetaan nykyisin yhä useammin jo ennen sairaalaan pääsyä.

Juhani Airaksinen

ACE:n esto ja COPD - hyvä hoitomahdollisuus menetetään?

Menetämmekö tutkimuspotentiaalin ACE:n estäjien mahdollisista hyödyistä liian aikaisin, kun patenttisuoja loppuu? Tätä kysyvät Thoraxin pääkirjoituksen laatijat. Perusteena on uusi mielenkiintoinen tieto siitä, että ACE:n estäjillä saataisiin monentyyppistä apua vaikean keuhkoahtaumataudin ja mm. siitä aiheutuvan keuhkoverenpaineen nousun hoitoon.

Hannu Puolijoki

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen

Savukkeista eroon nuuskalla?

Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan, miten nikotiiniriippuvuutta olisi parasta hoitaa. Toistaiseksi tehokkain nikotiinin antolaite on valitettavasti savuke, ja pääkirjoituksessa harmitellaan, että lääketeollisuus ei ole tuottanut vastaavaa savutonta korvauslaitetta. Farmakologisesti tällainen vaihtoehto kuitenkin päihittäisi nykyiset purukumit ja laastarit. Pääkirjoituksessa todetaan, että pelkkä nikotiini, vaikka onkin addiktiivinen, on takuulla vähemmän epäterveellistä kuin savuinen tupakka, olkoonkin, että savukkeiden karsinogeenisuusmäärät vaihtelevat. Ruotsissa tupakointi on prevalenssiltaan maailman pienintä ja osasyynä voi olla nuuskan käyttö. Nuuskan terveysvaikutukset ovat vähäiset verrattuna savukkeisiin ja nuuskan limakalvokarsinogeenisuus on kyseenalainen. Pääkirjoituksessa ollaan sitä mieltä, että nuuska sopii hyvin tupakasta vieroitukseen, vaikka maailmalla on myös epäilty, että ruotsalainen nuuska voi johtaa kasvavaan nikotiiniaddiktioon.

Robert Paul