Lyhyesti: Parasiitti-infektiot eivät suojanneetkaan allergialta

Useiden infektioiden on epäilty suojaavan allergisen reaktiotavan kehittymiseltä. Myös parasiitti-infektiot ovat olleet tässä suhteessa mielenkiinnon kohteena, varsinkin IgE:n tuottoon liittyvän yhteytensä vuoksi. Asiaa tutkittiin nyt Ecuadorin maaseudulla 4 433 koululaisen keskuudessa. Parasiitti-infektioiden (kuten Ascaris lumbricoides tai Trichuris trichiura) todettiin laskevan kylläkin ihotestein todettavaa yliherkkyyttä (jota esiintyi 18 %:lla tutkituista), muttei varsinaisesti allergisia oireita (esiintyi vain 2,1 %:lla) lukuun ottamatta rasituksessa havaittua vinkumista. Löydökset jäivät siis ehkä oletettua niukemmiksi ja lisätutkimuksia jäädään kaipaamaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vahingon välttäminen ennakoi masennusta

Persoonallisuuden piirteillä näyttää olevan merkitystä psyykkisen sairastumisen kannalta. Tutkijat vertasivat masentuneiden ja näiden iän suhteen lähimpien sisarusten persoonallisuusprofiileja. Vahinkoa välttävät persoonallisuudenpiirteet oli yleisiä masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja masentuneiden terveillä sisaruksilla viitaten geneettiseen alttiuspiirteeseen. Taipumukset uutuuksien etsimiseen ja itseohjautuvuuteen ja palkkiosta riippuvuuteen sen sijaan saattoivat jopa torjua masennusta. Tutkijat päättelivät, että taipumus (yli)varovaisuuteen eli vahingon välttäminen voi altistaa masennukselle, kun taas palkkioista ilostuvat, uutuuksia etsivät ja itsenäiset ihmiset välttyvät masennukselta. Kysymys vaan kuuluu, mistä niitä palkitsevia uutuuksia jokaiselle riittää.

Raimo Kr Salokangas

Keuhkosyöpään uusi lääke

Monien keuhkosyöpäsolujen pinnassa on epidermaalisen kasvutekijän reseptoria (EGFR). Uusi lääke gefitinibi (Iressa, Astra Zeneca Pharmaceuticals, Wilmington, Del) estää EGF-reseptorivälitteisen proliferaation lukitsemalla tyrosiinikinaasin toiminnan.

Sirkku Jyrkkiö

Ilmateiden paksuudella ei yhteyttä yliärtyvyyteen?

Japanilaiset ovat tutkineet, olisiko tietokonetomografialla (TT) mitattu ilmateiden paksuus yhteydessä yliärtyvyyteen. Taustalla ovat astmaan kuolleiden henkilöiden avauslöydökset sekä tieto siitä, että ilmateiden inflammaatio voi aiheuttaa bronkuspuustossa rakenteellisia muutoksia.

Hannu Puolijoki

Liikunta dementiaa sairastavien kotihoidon tukena

Käytöshäiriöt ja toimintakyvyn heikkeneminen ovat keskeisimpiä dementiapotilaiden pysyvään laitoshoitoon johtavia tekijöitä. Omaishoitajien kuormittuneisuus ja stressi ovat suoraan verrannollisia dementiaa sairastavan käytöshäiriöiden määrään ja vaikeusasteeseen.

Kaisu Pitkälä

Onko masennus sittenkään rintasyövän riskitekijä?

Useat, vaikkakaan eivät kaikki, tutkimukset ovat viitanneet siihen suuntaan, että sairastettu masennus tai depressiivinen oireilu lisäisivät rintasyövän vaaraa ja rintasyöpäkuolleisuutta. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut metodologisia ongelmia, kuten takautuva tietojenkeruu ja muiden riskitekijöiden huomiotta jättäminen. Hollantilaistutkijat tekivät runsaalle 5 000:lle vuosina 1941-47 syntyneelle kyselyn, jossa kysyttiin mm. masennusoireista, ja seurasivat heitä syöpärekisterin avulla. Vähintään 2 vuoden seurannan aikana 1,1 % tutkittavista sairastui rintasyöpään. Sen jälkeen kun 15 potentiaalista riskitekijää, joista perheen syöpähistoria, kilpirauhasen vajaatoiminta ja toispuoleinen munasarjan poisto osoittautuivat merkitseviksi riskitekijöiksi, oli kontrolloitu, masentuneilla naisilla oli alhaisempi (OR = 0,29, p = 0,04) eikä korkeampi rintasyövän riski. Tutkijoiden mukaan näyttääkin siltä, että yksittäinen masennusepisodi pikemminkin suojaa rintasyövän puhkeamiselta kuin altistaa sille. Tutkijat eivät kykene selittämään, millä mekanismilla tällainen suoja syntyisi. Joka tapauksessa tämäkin tutkimus kehottaa varovaisuuteen päätelmissä, jotka perustuvat pelkkiin potilasaineistoihin, ja joissa muita tutkittavaan sairauteen vaikuttavia tekijöitä ei ole riittävästi kontrolloitu.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Dopamiini liittyy myös ahdistusherkkään persoonallisuuteen

Turkulaiset tutkijat selvittivät aivojen dopamiinijärjestelmän aktiivisuuden ja persoonallisuuden piirteiden välistä yhteyttä terveillä henkilöillä käyttäen hyväkseen PET-tekniikkaa. Kaksi ahdistuneisuuteen liittyvää persoonallisuuden piirrettä, somaattinen ahdistuneisuus ja lihasten jännittyneisyys, sekä aggressiivisuuteen liittyvä ärtyneisyys, korreloivat merkitsevästi nukleus caudatuksen alhaiseen dopamiinin takaisinottoon viitaten mainitun tyvitumakkeen poikkeavaan dopamiiniaktiviteettiin. Näyttääkin ilmeiseltä, että sentraaliset aivojen osat liittyvät kiinteästi autonomiseen ahdistusherkkyytemme säätelyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakansavun aiheuttamien keuhkosairauksien kirjo laajenee

Tupakansavu on syytettyjen penkillä yhdessä jos toisessakin sairaudessa. Viime vuosina on ilmennyt todisteita siitä, että tupakointi saattaa olla myös interstitiaalisten keuhkosairauksien taustalla. Dataa on kertynyt varsinkin niistä prosesseista, jotka vaurioittavat terminaalisia tai respiratorisia bronkioleja. Uutena on havainto (14 potilasta, kaikki tupakoijia) siitä, että myös keuhkojen Langerhansin solujen histiosytoosissa voi esiintyä tupakointiin yhdistyviä edellä kuvattuja muutoksia, jotka voivat myös johtaa mattalasimaisuuden löydöksiin radiologisissa tutkimuksissa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alendronaatti ei lisää lisäkilpirauhashormonin tehoa osteoporoosin hoidossa

Alendronaatti vähentää luuston kalkkikatoa ja lisäkilpirauhashormoni (PTH) puolestaan stimuloi luuston vahvistumista. Vaikka lisäkilpirauhashormoni analogeineen on vasta tulollaan kliiniseen käyttöön osteoporoosin hoidossa, on hyvä jo nyt huomata kaksi laajaa tutkimusta NEJM:issä. Niissä oli hieman eri asetelma, mutta molemmissa satunnaistettiin osteoporoosipotilaat saamaan alendronaattia, PTH:ta tai molempia. Luusto vahvistui parhaiten PTH-ryhmässä ja selvästi huonommin alendronaatti + PTH -yhdistelmäryhmässä. Jollain tavalla alendronaatti siis estää PTH:n luustoa vahvistavaa vaikutusta. Tässä vaiheessa näiden kahden lääkkeen yhdistämistä ei voi suositella.

Robert Paul

Lyhyesti: Virtsatieinfektiorokote limakalvolle?

Virtsatieinfektiota (VTI) vastaan on pyritty kehittämään rokotteita, tosin toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä. Tässä työssä kokeiltiin limakalvolle annettavaa rokotetta, jonka vasteen pitäisi sirota muillekin limakalvoille, myös virtsateihin. Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 54 toistuvista VTI:sta kärsivää naista. Rokote annettiin emätinpuikossa, joka sisälsi kymmentä yleistä virtsatiepatogeenia tapettuina. Rokotuskertoja oli enimmillään 6 yhteensä 14 viikon aikana.

Heikki Arvilommi

Estävätkö tulehduskipulääkkeet ASA:n edullisia vaikutuksia sydänpotilailla?

Epäselektiiviset COX-1-entsyymiä estävät tulehduskipulääkkeet vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Asetyylisalisyylihapolla (ASA) vaikutus kestää koko verihiutaleen iän, mutta muilla vaikutus loppuu lääkkeen poistuessa verenkierrosta, eikä valtimotromboosin esto kuulukaan niiden käyttöaiheisiin. Koska COX-1:een vaikuttavat lääkkeet kilpailevat samasta sitoutumispaikasta, voi ASA:n pitkäaikainen vaikutus jopa korvautua tulehduskipulääkkeen väliaikaisella vaikutuksella ja altistaa tromboosille. COX-2-selektiivisiltä tulehduskipulääkkeiltä (koksibit) puuttuu takertuvuutta estävä vaikutus.

Juhani Airaksinen

Tutkimuksesta poispudonneet haittaavat tulosten luotettavuutta myös ISOLDEssa

Tällä palstalla on aiemmin selostettu ISOLDE-tutkimuksen tuloksia (BMJ 2000;320:1297-303; SLL 2000;55: 2093). Kyse oli inhalaatiosteroidi flutikasonin (500 myyg x 2 / vrk, aerosolina sumutussäiliöstä, n = 750, kesto kolme vuotta) vaikutusten tutkimisesta keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin koskien FEV1-tasoa, terveystilannetta sekä sairauden pahenemisvaiheiden määrää; tulokset olivat varauksellisia, mutta kuitenkin parempia kuin useissa aiemmissa samaa asiaa koskeneissa laajoissakin selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Äidin serotoniinilääkityksestä oireilua vastasyntyneelle

Serotoniiniselektiivisia (SSRI) mielialalääkkeitä käytetään yleisesti myös odottavien äitien masennuksen hoidossa. Turkulaiset tutkijat selvittivät, miten kahta SSRI-lääkettä, sitalopraamia tai fluoksetiinia, keskimäärin 20 mg:aa kumpaakin, saavien äitien vastasyntyneet lapset oireilevat ja miten oireilu on yhteydessä lääkitykseen. Äitejä lääkittiin masennuksen tai paniikkihäiriön takia. Vertailuäitien lapsiin verrattuna mielialalääkitystä saaneiden äitien lapsilla ilmeni syntymää seuranneiden neljän päivän aikana 4-kertainen määrä (p = 0,008) serotonergisiä oireita (myoklonus, levottomuus, tremor, hyperrefleksia, inkoordinaatio ja rigiditeetti). Kahden viikon kuluttua oireet olivat oleellisesti vähentyneet eikä ero ryhmien välillä enää ollut merkitsevä. Sitalopraamia saaneiden äitien lasten ensimmäisten neljän päivän aikaiset oireet eivät eronneet vertailuryhmästä, sen sijaan fluoksetiiniryhmän oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin vertailuryhmässä. Raskauden ja synnytyksen suhteen eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta Apgarin pisteet olivat SSRI-ryhmässä 15 minuutin kohdalla hivenen alemmat kuin vertailuryhmässä (8,8/9,4). Rintaruokinnassa tai lapsen painossa ei myöskään ollut eroja. SSRI-ryhmän lasten napanuoralaskimon serotoniinin (69 %), 5-HIAA:n (18 %) ja HVA:n (23 %) pitoisuudet olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin vertailulapsilla, ja näistä 5-HIAA:n pitoisuus korreloi käänteisesti serotonergisten oireiden kanssa. Noradrenaliinin ja dopamiinin metaboliaa kuvaavat DHPG ja DOPAC eivät korreloineet lasten oireiden kanssa.

Raimo K.R. Salokangas

Häätyykö helikobakteeri päivässä?

Helikobakteerin häätämiseksi annettava hoito on lyhentynyt koko mikrobin tunnetun historian ajan. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan klaritromysiini ja amoksisilliini kombinoituna joko happopumpun salpaajaan tai vismuttisuolaan viikon kuurina tehoaa bakteeriin hyvin. Lyhyempiäkin hoitokokeita on julkaistu, tuoreimpana tämä tutkimus. Se väittää, että päivän hoito neljällä lääkkeellä häätää helikobakteerin yhtä hyvin kuin viikon kolmoishoito. Lyhyemmän hoidon perusteina ovat potilaiden parempi hoitomyöntyvyys, raha ja vähäisemmät haittavaikutukset.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Extragenitaalinen hiivakolonisaatio ja hiivatulehdukset

5-10 %:lla naisista gynekologinen hiivatulehdus uusiutuu usein. Tämän syitä selvitettiin tutkimalla hiivan esiintymistä extragenitaalialueilla potilailta, jotka hakeutuivat usein uusivan hiivatulehduksen takia hoitoon. 54 %:lla naisista hiiva todettiin vulvovaginaaliviljelyissä, ja silloin sitä löytyi 17 %:lta myös suusta, 32 %:lta rectumista, 75 %:lta perianaalialueelta ja 50 %:lta virtsanäytteestä. Aikaisemmista havainnoista poiketen näillä naisilla ei todettu selkeää yhteyttä hiivapositiivisuuden ja puristavan vaatetuksen tai synteettisten vaatemateriaalien käytön, eikä oraali- tai anaaliseksin harrastamisen välillä. Vaikeissa gynekologisissa hiivatulehduksissa hiivatyyppi kannattaa määrittää ainakin suusta, virtsasta ja rectumista ja pyrkiä sopivaan antifungiseen lääkevalintaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Persianlahden sodasta traumaperäisiä stressireaktioita

Vietnamin sota johti laajoihin sotilaiden mielenterveyttä koskeneisiin tutkimuksiin ja traumaperäisen stressireaktion uudelleen arviointiin. Myös vuonna 1991 käyty Persianlahden sota on ehtinyt johtaa lukuisiin tutkimuksiin (2 296 abstraktia ja 409 artikkelia), joista nyt on tehty 20 tutkimukseen perustuva systemaattinen arvio. Sen mukaan sotaan osallistuneilla sotilailla ilmeni sotaan osallistumattomiin verrattuna kolminkertainen määrä traumaperäisiä stressireaktioita ja kaksinkertainen määrä muita psyykkisiä häiriöitä (masennusta ja ahdistuneisuutta). Huomattava osa häiriöistä ilmeni vasta vuosia sotatapahtumien jälkeen. Ehkä tämänkin tutkimuksen tulokset olisi hyvä näyttää niille valtionpäämiehille, jotka ovat lähettämässä nuoria miehiä sotatantereille.

Raimo Kr Salokangas