Lyhyesti: Probiootti ei infektoi

Yli kymmenen vuotta on Suomessa nautittu Lactobacillus GG:tä sisältäviä probioottivalmisteita lisääntyviä määriä. Mainosmiesten pelastajabakteeriksi ristimä mikrobi on herättänyt myös epäilyjä. Jotkut ovat suhtautuneet varauksella elävän bakteerin laajamittaiseen käyttöön. He pelkäävät, että periaatteessa harmiton bakteeri voi sopivissa olosuhteissa aiheuttaa infektioita. Lohduttavaa tietoa tarjoaa suomalaistutkimus, jossa seurattiin bakteerin esiintymistä veriviljelyissä menneellä vuosikymmenellä. Ei Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa todettu Lactobacillus GG-bakteremioiden lisääntyneen. Ainakin tällä mittarilla mitattuna GG on turvallinen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lisää paineita D-vitamiiniprofylaksialle

Osteoporoosin aiheuttamat murtumat lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Tulevaisuudessa murtumien hoito ja jälkihoito aiheuttaa yhä suuremman osan terveydenhuollon kustannuksista. Murtumia pitää siis vähentää kaikin tavoin. Brittigerontologit tarjoavat yhden helpon ja vaivattoman vaihtoehdon.

Robert Paul

Lyhyesti: Pre-eklampsian puhkeaminen: joko nyt syy löytyi?

Pre-eklampsian etiologiaa ei tunneta eikä myöskään kovin hyvin sen monia patofysiologisia mekanismeja. Uusin selitys taudin puhkeamisesta liittyy endoteliaalisen kasvutekijän ja istukkaperäisen kasvutekijän vähenemiseen erityisesti äidin verenkierrosta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Pidentävätkö inhalaatiosteroidit keuhkoahtaumapotilaan elinikää?

Kanadan Albertassa selvitettiin inhalaatiosteroidien vaikutusta keuhkoahtaumatautia sairastavien elinikään. Kohortissa oli mukana 6 740 kohtalaisen pitkälle edennyttä tautia sairastavaa yli 65-vuotiasta, jotka poimittiin tutkimukseen sairaaloiden poistoilmoitusrekistereistä sellaisista potilaista, jotka olivat olleet hoidossa keuhkoahtaumataudin pahenenisen takia. Tavoitteena oli selvittää myös inhalaatiosteroidien annos-vastesuhdetta kuolleisuuteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Manian sairastaneen naisen suhtautuminen raskauteen

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suhteellisen voimakas geneettinen taipumus, ja sairauden uusimistaipumus ja sen hoitoon käytettävät lääkkeet, kuten litium, karbamatsepiini ja valproaatti, ovat teratogeenisia. Manian sairastaneille naispotilaille onkin tärkeää antaa neuvontaa perheen suunnitteluvaiheessa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Suolistoinfektiot suurentavat kuolleisuutta

Tanskalaistutkijat hyödynsivät erinomaisia sairausrekistereitään selvittääkseen suolistoinfektioiden vaikutusta kuolleisuuteen. Yli 46 000 potilaan ja lähes puolimiljoonaisen verrokkijoukon tietojen perusteella voitiin todeta, että salmonellojen, kampylobakteerien, yersinioiden ja shigellojen aiheuttamat infektiot suurentavat kuolleisuuden yli kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna kuukauden ajan infektion jälkeen. Shigelloosin vaikutus on alussa voimakkain, mutta menee nopeasti ohi. Muut infektiot suurensivat pitkäaikaiskuolleisuuttakin. Muiden sairauksien huomioon ottaminen vaikutti tuloksiin yllättävän vähän. Ravintoperäiset infektiot eivät siis ole aivan harmiton riesa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vaikuttaako rintasyövän sädehoito sydänkuolleisuuteen?

Ruotsalaiset selvittivät kansallisen lähes 90 000 rintasyöpäpotilaan rekisterin perusteella, miten vasemman ja oikean rinnan syöpä vaikuttavat myöhempään sydänkuolleisuuteen. Syöpäkuolleisuus oli kummassakin ryhmässä sama. Noin 30 % potilaista sai sädehoitoa ja sydänkin sai osansa varsinkin vasemmanpuoleisen rintasyövän hoidon yhteydessä. Tiedetään, että sydämen säderasitus voi vaikuttaa haitallisesti sepelvaltimoihin, ja sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyikin noin 10 % suuremmaksi vasemman puoleisessa taudissa 10 vuoden kuluttua diagnoosista. Sädehoito on kehittynyt ja sydämeen kohdistuvat sädeannokset ovat varmasti pienentyneet 1970-luvulta, jolloin tämä potilasjoukko hoidettiin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Vesirokko rokotuksesta huolimatta

Yhdysvalloissa on rokotettu vuodesta 1995 lähtien pikkulapsia vesirokkoa vastaan kerta-annoksella. Käytäntö osoitettiin aikanaan rokotteen tutkimuksissa hyväksi. Nyt todettiin päiväkodissa epidemia, jossa sekä taudin hoitopaikkaan tuonut lapsi että sen siellä saaneet lapset olivat rokotettuja. Rokotteen antama suoja oli vain 44 %, kun se alkuperäisissä tutkimuksissa oli ollut 70-100 %. Syynä voisi olla se, että rokotus ei syystä tai toisesta ole onnistunut tai sen antama suoja on hiipunut. Lehden kommenttipalstalla ehdotetaan harkittavaksi kahta annosta lapsillekin, kuten jo nyt yli 13-vuotiaille annetaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Työperäinen nuha altistaa astmalle

Kotimaiset kollegat Karjalainen ym. tutkivat työperäisten sairauksien ja Kelan erityiskorvattavuustilastojen avulla, onko työperäistä nuhaa sairastavilla (aineisto 1988-99; n = 3 637) myöhemmin enemmän astmaa kuin muita ammattitauteja sairastavilla (n = 31 457). Varsin järkeenkäypää on, että nuhaisilla astmaan sairastumisen riskisuhde oli 4,8 (95 %:n luottamusväli 4,3-5,4). Niillä, joiden nuha oli myös katsottu korvauksiin oikeuttavaksi ammattitaudiksi, riski oli suurempi 5,4. Suurin riski oli maanviljelijöillä ja puun kanssa askaroivilla (n. 7-kertainen). Tulokset antavat ajattelemisen aihetta mm. suojauksen suhteen.

Hannu Puolijoki

Inhaloitavat beeta-agonistit eivät lisää keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfarkteja

Hiljattain (Am J Respir Crit Care Med 2000;161:827-30) todettiin, että lyhytvaikutteiset beeta-agonistit saattavat lisätä astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfaktin riskiä. Nyt asiaa selvitettiin lisää Kanadassa Saskatchewanin alueella keuhkoahtaumapotilailla, joilla oli nimenomaan suuri sydänsairauden riski.

Hannu Puolijoki

Raskaudenaikaisesta masennuslääkityksestä ei ole haittaa lapsen kehitykselle

Raskaana olevista naisista 10-16 % kärsii masennuksesta. Hoitamaton raskausajan masennus voi tutkimusten mukaan johtaa mm. ravitsemuksen ja muun itsestä huolehtimisen laiminlyöntiin, sikiön kasvun hidastumiseen, itsemurhayrityksiin ja synnytyskomplikaatioihin. Yleisen suosituksen mukaan raskauden aikana tulee pyrkiä välttämään lääkkeitä, joiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tätä periaatetta on pitkälti noudatettu myös masennuslääkkeiden käytössä eikä mm. FDA ole hyväksynyt yhtään masennuslääkettä käytettäväksi raskauden aikana. Usein suositellaankin lääkityksen lopettamista ja masennuksesta kärsivän odottavan äidin hoitamista muilla keinoin, kuten psykoterapialla. Käytännössä tähän on harvoin mahdollisuutta ja vaikean masennuksen hoidossa lääkitys katsotaan yleisesti välttämättömäksi. Niinpä asianmukainen lääkehoito olisi paikallaan, ellei siitä olisi haittaa sikiölle. Tutkimustietoa siitä, mitä vaikutuksia äidin raskaudenaikaisesta masennuksen lääkehoidosta on syntyneen lapsen kehitykseen, on kipeästi kaivattu.

Raimo K.R. Salokangas

Emätin suun limakalvosiirrännäisestä

Synnynnäisen kehityshäiriön takia emätin puuttuu yhdeltä naiselta 4 000-10 000:sta. Sädehoito tai kirurgia aiheuttaa joskus saman ongelman. Synnynnäisen vagina-aplasian hoidoksi on kehitetty lukuisia kirurgisia menetelmiä. Mekaaninen venytyshoito tuottaa myös usein hyvän lopputuloksen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet voivat altistaa rintasyövälle

Kaikki tehokkaat psykoosilääkkeet salpaavat dopamiinireseptoreja ja monet myös lisäävät prolaktiinin eritystä. Suurentuneeseen prolaktiinitasoon on eläinkokeissa liittynyt rintarauhasen pahanlaatuisia muutoksia. Amerikkalaisessa yli 100 000 naista käsittävässä rekisteritutkimuksessa dopamiinin toimintaa salpaavien psykoosilääkkeiden käyttö lisäsi rintasyövän vaaraa 16 % ja riski lisääntyi lääkeannoksen suuretessa. Suurimmat riskit liittyivät trifluoperatsiinin (30 %) ja tioridatsiinin (15 %) käyttöön. Sen sijaan haloperidoli ei lisännyt vaaraa merkitsevästi. Antidopaminergiset pahoinvointilääkkeet (proklooriperatsiini ja metoklopramidi) suurensivat riskiä 11 %. Vaikka tutkimuksessa antidopaminergisen lääkityksen käyttöön liittyi pieni rintasyöpäriskin lisäys, tutkijat korostavat, että tämän perusteella ei psykoosien hoitostrategiaa pidä muuttaa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Katekoliamiinit kiihdyttävät katetrien infektoitumista

Katetriperäiset infektiot ovat merkittäviä ongelmia teho- ja pitkäaikaishoidossa. Bakteerit viihtyvät katetrin pinnalle tuottamassaan geelimäisessä biofilmissä. Amerikkalais-englantilainen tutkijaryhmä osoitti, että elatusaineeseen lisätyt noradrenaliini ja dobutamiini suurentavat Staphylococcus epidermidiksen polystyreeni- ja silikonipinnoille tuottaman biofilmin määrän jopa kaksinkertaiseksi kontrolleihin verrattuna. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että katekoliamiinit parantavat stafylokokin raudansaantia. Pitäisiköhän katetrit vaihtaa normaalia tiheämmin katekoliamiineja käytettäessä?

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähentävätkö uudet psykoosilääkkeet neurologisia sivuvaikutuksia?

Viime vuosikymmenellä markkinoille tulleet toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat kliinisten tutkimusten mukaan vähemmän neurologisia sivuvaikutuksia kuin perinteiset psykoosilääkkeet. Epäselvää kuitenkin on, näkyykö tämä myös tavallisessa hoitokäytännössä. Skotlantilaiset tutkijat vertasivat 1999-2000 hoidossa olleiden skitsofreniapotilaiden neurologisten liikehäiriöiden määriä 20 vuotta aikaisemmin tehdyn samanlaisen tutkimuksen tuloksiin. Mahdollista tardiivia dyskinesiaa esiintyi 43 %:lla, parkinsonismia 35 %:lla ja akatisiaa 15 %:lla. Aiempaan tutkimukseen verrattuna tardiivi dyskinesia oli kaksinkertaistunut ja parkinsonismi, joka oli toisen polven lääkkeitä saaneilla yhtä yleistä kuin perinteisiä lääkkeitä saaneilla, oli aiempaa tasoa. Näyttääkin siltä, että ainakaan vielä toisen polven psykoosilääkkeet eivät väestötasolla ole lunastaneet toiveita sivuvaikutusten vähenemisestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengitysharjoituksista apua astmassa

Britit tutkivat, mikä on hengitystekniikan opetuksen osuus potilaan hyvinvoinnin kannalta. 33 aikuisesta astmaatikosta niille, joiden tekniikassa oli puutteita, tämän seikan lyhyestäkin läpikäynnistä todella oli hyötyä elämän laatua ja astman tasapainoa mittaavien pisteytysten perusteella. NNT-luku (number needed to treat) sille, että terapialla saatiin merkitsevää paranemista terveydentilaan oli yhden kuukauden kohdalla 1,96 ja kuuden kuukauden kohdallakin vielä 3,57. Tässä pohtimista pelkkään lääkehoitoon uskoville...

Hannu Puolijoki

Eikö mikään lääke auta pientä vinkujaa?

Näyttöä keuhkoputkia laajentavan lääkkeen tehosta pienen lapsen pihinään hakee kanadalainen satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, johon otettiin 149 alle vuoden ikäistä ensimmäisen infektionaikaisen hengenahdistusepisodin vuoksi sairaalahoitoa tarvinnutta lasta. Lasten iän keskiarvo oli 4,3 kuukautta ja 71 %:lla infektion aiheuttajana oli RS-virus. Lapset satunnaistettiin saamaan joko raseemista adrenaliinia, albuterolia tai keittosuolaa sumuttimella 1-6 tunnin välein tarpeen mukaan. Annokset vastasivat meillä yleisesti käytössä olevia annoksia. Muita tukihoitoja, kuten lisähappea tai nesteytystä i.v. lapset saivat tilanteen mukaan.

Marjo Renko

Infliksimabin immunogeenisuus - tärkeää, uutta tietoa kliinikolle

Muuhun hoitoon reagoimattomassa Crohnin taudissa saadaan usein suotuisa vaste infliksimabiin. Fistuloivaan Crohnin tautiin infliksimabi tuo avun ainakin puolelle potilaista. Kliinikot ovat kuitenkin kokemuksen karttuessa huomanneet, että toistuvien infliksimabi-infuusioiden teho heikkenee vähitellen. Syyksi on arveltu lääkkeen immunogeenisuutta eli vasta-ainetuotantoa, jolla elimistö hylkii lääkettä. Asiaan tulee tärkeää lisätietoa Belgiassa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Astman omahoito kannattaa

Suomessakin on selvitetty astman omahoidon hyödyllisyyttä mm. tamperelaisten kollegojen tutkimuksessa. Nyt asialla olivat hollantilaiset. Aineisto koottiin 19 yleislääkärin potilaista, jotka tekivät myös astmadiagnoosin. Seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja potilaita oli mukana yhteensä 214 (ikä 16-60 v, naisia 62 %). Heistä 104 satunnaistettiin tavanomaisen hoidon ja 110 ohjatun omahoidon ryhmään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mykoplasmaa astman pahenemisvaiheessa

Israelissa selvitettiin serologisilla menetelmillä astman pahenemisvaiheen taustalta epätavallisia patogeeneja (Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia pneumoniae, Legionella spp., Coxiella burnettii). 100 potilaasta 18:lta löytyi mykoplasma, kun ortopedisesta yksiköstä kootusta samansuuruisesta verokkiaineistosta se löytyi vain kolmelta (p = 0,0006). Mykoplasman infektioimista 10:llä oli viitteitä myös muista patogeeneista; virus oli kyseessä seitsemällä. Muiden taudinaiheuttajien suhteen erot eivät olleet ryhmien välillä merkitseviä. Löydökset poikennevat tutkitun alueen ja infektiopaineen selittäminä, mutta näiden tulosten pohjalta vain mykoplasma näyttää varteenotettavalta atyyppiseltä infektioiden aiheuttajalta astman pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki