Tuleeko toistuvista kardioversioista luopua eteisvärinän hoidossa?

Useimmat lääkärit uskovat, että sinusrytmin palauttaminen on eteisvärinän hoidossa paras päämäärä. Valitettavasti tämän loogisen tavoitteen saavuttaminen on joskus vaikeaa ja siihen liittyy runsaasti vakaviakin haittavaikutuksia. Jo aiemmin on osoitettu, että pelkkä eteisvärinän kammiovasteen hillitseminen on elämänlaadun kannalta yhtä hyvä vaihtoehto kuin sinusrytmin palauttamiseen pyrkivä hoitostrategia. Epäselvää on ollut, onko tämä hoitovalinta ennusteen kannalta yhtä hyvä kuin laajasti käytetty aktiivinen hoitotapa.

Juhani Airaksinen

...eivätkä toistuvat kardioversiot auttaneet Euroopankaan puolella

Hollantilaisessa tutkimuksessa taas satunnaistettiin 522 eteisvärinän uusiutumisen takia sähköiseen rytminsiirtoon lähetettyä potilasta joko rytminsiirtoon tai pelkkään eteisvärinän kammiovasteen hallintaan. Sinusrytmi säilyi ensimmäisessä ryhmässä - tarvittaessa toistuvien kardioversioiden ja rytmihäiriölääkkeiden avulla - vain 39 %:lla potilaista runsaan kahden vuoden seurannassa. Eteisvärinän hillintään perustuvassa ryhmässä oli päätynyt sinusrytmiin 10 %. Heistä 13 potilaalle oli jouduttu tekemään kardioversio vaikeiden rytmihäiriöoireiden takia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Saisiko olla bronkoskopia uudelleen?

Sinisen lehden pääkirjoituksen laatijan tapaan olen hämilläni keuhkoalan kovimman impaktin lehdessä julkaistusta jutusta, jossa tutkittiin sitä, haluaako joku uudestaan bronkoskopiaan (n = 481). Kysymyksenasettelu on lähinnä hypoteettinen, koska seurantaskopioita ei juurikaan tehdä kuin erityisen painavista syistä. Sinänsä olisi erittäin tärkeää tutkia sitä, millä inhottavalta tuntuva toimenpide saataisiin vähemmän kiusalliseksi. Tässä tutkimuksessa tyyväisyys oli hyvää, ja 71 % tulisi varmasti ja 22 % luultavasti uudestaan toimenpiteeseen. Mm. etukäteisinformatioon tutkimuksen luonteesta olisi panostettava.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sotakirjeenvaihtajan työ on raskasta

Sotakirjeenvaihtajat joutuvat kohtaamaan äärimmäisiä tilanteita, jotka rasittavat heitä melkoisesti. Tutkijat lähettivät kyselyn traumaperäistä stressireaktion ja depression oireista sekä yleisestä stressaantuneisuudesta 140:lle kansainvälisten tietotoimistojen sotakirjeenvaihtajalle ja 107 reportterille, jotka eivät koskaan olleet osallistuneet sotatilanteen raportointiin. Toisessa vaiheessa tehtiin kliininen haastattelu. Vertailuryhmään nähden sotakirjeenvaihtajat käyttivät enemmän alkoholia ja heillä oli enemmän traumaperäisen stressireaktion ja depression oireita. Strukturoidun haastattelun perusteella 28,6 % sotareporttereista kärsi traumaperäisestä stressireaktiosta (vertailuryhmässä 0 %), 21,4 % vakavasta masennustilasta (5,3 %) ja 14,3 % huumeriippuvuudesta (5,3 %). Hoitoa he eivät kuitenkaan saaneet enempää kuin muut. Sotakirjeenvaihtajilla traumaperäisen stressireaktion esiintyvyys on siis samaa luokkaa kuin taisteluihin osallistuvilla sotilailla.

Raimo Kr Salokangas

Lisävalaistusta immunologisen toleranssin kehittymiseen

Lymfosyytit koulutetaan erottamaan vieraat kudokset omista useilla tavoilla. Yksi näistä tavoista on negatiiviseksi valinnaksi nimitetty kovakourainen menetelmä. Siinä liian hanakasti omien kudoksien kanssa reagoivat solut päästetään suorasukaisesti päiviltä. T-solujen negatiivinen selektio tapahtuu kateenkorvan medullassa. Immunologeja on suuresti askarruttanut kysymys, miten medullan epiteelissä voi olla edustettuna koko se antigeenien kirjo, johon reagoivat T-solut tulisi likvidoida.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Iäkkäiden isien lapsilla skitsofrenian vaara

Skitsofrenian riskitekijäksi on tuoreissa tutkimuksissa noussut isän ikä lapsen syntymähetkellä. Kahdesta tutkimuksesta toisessa yli 45-vuotiaiden isien lapsilla skitsofrenian riski oli lähes nelinkertainen alle 25-vuotiaiden isien lasten riskiin verrattuna. Kun äidin ikä ja muut sekoittavat tekijät otettiin huomioon, riskisuhde säilyi, mutta ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Toisessa tutkimuksessa riskisuhde 45-vuotiaiden isien lapsilla oli lähes kolminkertainen ja merkitsevä. Tutkijat arvelevat, että ikääntymisen myötä lisääntyvä sukusolujen geneettinen mutaatiofrekvenssi selittää riskin suurenemisen. Toisaalta on mahdollista, että myöhemmällä iällä lapsen hankkineiden isien joukossa psyykkinen häiriintyneisyys on tavallista yleisempää, jolloin kyse on häiriöalttiuden perinnöllisestä siirtymisestä lapseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pleuranesteen analyysissä pohdittavaa

Luulisi, että pleuranesteen analyysimenetelmät on jo moneen kertaan selvitetty, ainakin milloin kyseessä on eksudaatti ja milloin transudaatti ja voiko sydämen vajaatoiminnassa esiintyä eksudaattia. Vaan Chestissäpä osoitetaan taas vanhojen mittarien kuten laktaattidehydogenaasin ja punasolujen määrän osalta laskukaavoja (LDH:n nousu viittaa eksudaattiin, mutta punasolut on otettava huomioon vähentävänä tekijänä). Silti sydämen vajaatoiminnassa eksudaatti yleensä viittaa muuhun kuin kardiogeeniseen syyhyn ja varsinkin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen lymfakierron häiriöön. Pleuranesteen (transudaatti vai eksudaatti?) biokemiallisista analyyseistä löytyy lisää jälkimmäisestä juttuparista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidista apua akuutin astman jälkeen kotiutettaessa

Yhdysvalloissa on inhaloitavia steroideja käytetty vähemmän kuin meillä. Nyt tutkittiin 40 astmapotilaan satunnaistetulla kaksoissokkokokeella, voidaanko akuutin vaiheen sairaalahoidon jälkeen kotiutettaessa potilaalle antaa lääkitykseksi suuri flunisolidiannos (250 myyg:n suihkeita 8 x 2/pv) ilman suun kautta otettavaa steroidia. Vertailuhoitona oli 40 mg prednisolonia/pv. Hoitoa jatkettiin 7 päivää sairaalasta pääsyn jälkeen. Sairaalavaiheen hoitona kaikilla oli inhaloitavan salbutamolin lisäksi metyyliprednisolonia suoneen 40 mg x 4/pv yhteensä 8 annosta. Kaikilla oli käytössä hengitettävä salbutamoli seurannassakin. Ventilaatiofunktioiden ja oirekirjanpidon mukaan hoidot olivat yhtä vaikuttavia. Kirjoittajat pohtivat kriittisesti tulosten merkitystä; näin suomalaiselta näkökannalta lääkeannokset ovat isoja ja amerikkalainen systeemi kankea.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lääkärin spesialiteetti ja empaattisuus

Amerikkalaiset tutkijat testasivat 20 kysymystä sisältävän mittarin (muokattu Jefferson Scale of Physician Emphaty) toimivuutta lääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mittari käsittää kolme tekijää: asioiden asettaminen oikeaan suhteeseen, myötäelävä huolenpito ja asettuminen potilaan asemaan. Naislääkärit saivat lähes merkitsevästi korkeammat empatiapistemäärät kuin miehet. Kun sukupuolen vaikutus kontrolloitiin, psykiatrit, sisätautilääkärit, pediatrit ja ensiapuasemien lääkärit saivat korkeimmat pistemäärät. Toisaalta anestesiologit, ortopedit, neurokirurgit, radiologit, sydänkirurgit, naistentauti- ja synnytyslääkärit ja yleiskirurgit asettuivat empatiapisteiden toiseen päähän. Prospektiivisella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko kyse valikoitumisesta vai erikoisalan vaikutuksesta.

Raimo Kr Salokangas

Myös pieni annos perinteistä masennuslääkettä tehoaa

Serotoniiniselektiivisten ja muiden uusien masennuslääkkeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Tärkeä syy tähän ovat perinteisten trisyklisten masennuslääkkeiden hankalat sivuvaikutukset. Sivuvaikutusten välttämiseksi lääkärit usein määräävät potilailleen suositeltuja pienempiä päiväannoksia, vaikka tutkimuksissa tätä ei ole pidetty asianmukaisena hoitona.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Harvinaiset keuhkosairaudet muuttuvat yhteistyöllä harvinaisemmiksi?

Vuonna 1993 perustettiin Groupe d'Etudes et de Recherche sur les Maladies "Orphelines" Pulmonaires (GERM"O"P) keräämään harvinaisista keuhkosairauksista suurempia aineistoja eri maiden, lähinnä ranskankielisten, keuhkokliinikkojen yhteistyöllä. Tuore esimerkki yhteistyön hedelmistä (Ranska, Belgia, Sveitsi) on julkaisu tuiki harvinaista idiopaattista akuuttia eosinofiilista pneumoniaa sairastavista 22 potilaasta. Siinä tuodaan esiin uusia diagnosoinnin ja hoidon näkökohtia, mm. bronkoalveolaarisen lavaation arvo. Sitäkin suurempi on yhteistyön arvo tällaisten ongelmien selvittämisessä, ja rekisterin laajenemista ranskankielisen alueen ulkopuolelle toivotaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Puhelinkontakti vähentää vanhusten itsemurhia

Pohjois-Italiassa tutkittiin puhelimitse annetun tuen vaikutusta vanhusten itsemurhiin. Terveyskeskuslääkärien tai sosiaalityöntekijöiden aloitteesta tarjottiin vanhuksille kahdesti viikossa tukea ja tarpeiden arviota sisältävä puhelinkontakti sekä ympärivuorokautinen mahdollisuus ottaa puhelimitse yhteyttä hälytyspalveluun. Kahden vuoden aikana puhelinpalvelua käyttäneistä naisista 2 (odotusarvo 12) ja miehistä 4 (odotusarvo 9) teki itsemurhan. Puhelintuki toimi erityisen hyvin naisilla, mutta näytti auttavan myös miehiä, vaikka vaikutus heillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Puhelinkontakti on tärkeä apukeino nykyaikana, kun yksinäisten vanhusten määrä kasvaa. Taas joudutaan kysymään, miten voidaan auttaa nimenomaan yksinäisiä miehiä.

Raimo Kr Salokangas

Postmenopausaalisten naisten raskaudet

Luovutettuja munasoluja käytettiin keinoavusteisessa lisääntymishoidossa aluksi auttamaan sellaisia nuoria naisia, joiden infertiliteetin syynä oli ennenaikainen menopaussi tai muista sairauksista johtunut munasarjojen toiminnan lakkaaminen. Varsin pian havaittiin myös postmenopausaalisten naisten raskauksien mahdollisuus luovutettujen munasolujen ja IVF-teknologian keinoin. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hoidon riskit ja tulokset tässä potilasryhmässä ovat olleet epäselvät.

Pertti Kirkinen

Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030