Lyhyesti: Premenstruaalioireiden ja serotoniinin yhteys vahvistuu

Selektiivisillä serotoniin takaisinoton estäjillä on todettu olevan suotuisa vaikutus premenstruaalioireyhtymän hoidossa, mutta mitä kautta? Serotoniinin roolia selvittävässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa annettiin fluoksetiinilääkitystä saaville, oireettomiksi tulleille PMS-potilaille ja terveille verrokeille serotoniinireseptorin antagonistia metergoliinia ja aktiivista lumelääkettä difenhydramiinia. PMS-potilaiden dysforiset oireet palasivat 24 tunnissa metergoliinin annon jälkeen, mutta terveet verrokit pysyivät oireettomina eikä lumelääkkeellä ollut vaikutusta kummassakaan ryhmässä. Tutkimus vahvistaa näkemystä, että premenstruaalioireissa on kyse muuttuneesta serotoniinin transmissiosta.

Raimo Kr Salokangas

Suomi edelleen häntäpäässä pallolaajennustilastoissa

Tuoreimmat kattavat eurooppalaiset tilastot sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteistä julkaistiin vastikään. Euroopan Kardiologiseuran sepelvaltimojaoksen tilastot kertovat korutonta kieltään. Suomi on säilyttänyt edelleen asemansa läntisen Euroopan maiden joukossa, mutta häntäpäässä. Tämä on huolestuttavaa varsinkin, kun otetaan huomioon sepelvaltimotaudin esiintyvyys maassamme. Vuoden 1997 jälkeen Suomessa on pystytty lisäämään toimenpiteitä nopeasti uusien keskusten avaamisen myötä. Pallolaajennusten määrä kasvaa muuallakin Euroopassa, nopeimmin itäisissä valtioissa, joista ainoastaan Tsekinmaa on tässä tilastossa ohittanut Suomen.

Juhani Airaksinen

Naisten hiustenlähtöön ei tehoavaa hoitoa

Poikkeuksellinen hiustenlähtö ja alopesia johtuvat hiusfollikkeliin kohdistuvasta androgeenivaikutuksesta, ellei kyseessä ole jokin ihosairaus. Naisilla hiustenlähtöä esiintyy varsinkin menopaussin jälkeen, mutta ongelma voi kohdata myös nuorempia. Seerumin androgeenitasot ovat tavallisesti normaalit, ja muutoksen taustalla ajatellaan olevan hiusfollikkelin solujen lisääntynyt androgeeniherkkyys. Androgeeniriippuvainen hirsutismi ja akne reagoivat suotuisasti tavallisimpaan antiandrogeenilääkkeeseen kyproteroniin, mutta ei naisten hiustenlähtö. Antinadrogeenisesti hiusfollikkelissa vaikuttava finasteridi estää miesten kaljuuntumista, mutta ei auta naisilla. Flutamidi on voimakas antiandrogeeni, jonka vaikutuksia hiustenlähtöön ei kunnolla tunneta.

Pertti Kirkinen

Ensipsykoosissa ja psykoosilääkkeen käyttäjillä aivojen harmaan aineen katoa

Yli sata vuotta sitten Kraepelin esitti, että skitsofrenia on progressiivinen aivosairaus. Siitä lähtien aihe on ollut kiivaankin keskustelun kohteena. Hollantilaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa seurattiin 34:n ensimmäiseen psykoosiin sairastuneen skitsofreniapotilaan toimintakykyä. Heille tehtiin myös aivojen magneettikuvaus ja löydöksiä verrattiin kaltaistettujen terveiden tutkittavien löydöksiin.

Raimo Kr Salokangas

Keuhkoahtaumataudin vaikeus lisää myös kuluja

Uumajan alueella naapurimaassa tutkittiin, miten keuhkoahtaumataudin vaikeus vaikuttaa sairaudesta yhteiskunnalle aiheutuviin kuluihin. Selvitys on osa laajempaa jo vuonna 1985 alkanutta OLIN-projektia, johon kuuluu jopa 40 000 henkilöä. Tutkimuksessa käytettiin British Thoracic Societyn kriteereitä mm. ventilaatiofunktioiden suhteen ja keuhkoahtaumatauti luokiteltiin joko lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Tutkimuksessa oli mukana 212 henkilöä, ja heistä oli naisia 43 %. Selvitys perustui säännöllisiin puhelinhaastatteluihin ja se kuvastaakin ongelmakenttää todellisessa elämässä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Naisilla suurempi riski ympäristöperäiseen pleuramesotelioomaan

Turkissa mm. Anatoliassa eräillä alueilla altistutaan ympäristöperäisesti asbestia sisältäville aineille, joita käytetään mm. talojen valkaisuun, eristeenä ja astioissa. Tutkitussa aineistossa oli 1 886 kyläläistä, joilla diagnosoitiin 24 pleuran mesotelioomatapausta. Miehillä vuotuinen ilmaantuvuus oli 115/100 000 ja naisilla vastaavasti 160. Maailmalla esitettyihin keskimääräisiin ilmaantuvuuslukuihin nähden miesten luku on noin 88-kertainen ja naisten peräti 799-kertainen. Pääkirjoituksessa pohditaan, selittyykö sukupuoliero runsaammasta altistumisesta (mm. kotityöt?) vaiko jostain muusta syystä (erot keuhkojen koossa, geneettiset syyt)? Joka tapauksessa latenssiaika oli molemmilla ryhmillä pitkä, 59 vuoden luokkaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Somatisaatiohäiriössä aivojen glukoosimetabolia muuttunut

Somatisaatiohäiriössä potilas kertoo kärsivänsä ruumiillisista oireista, joille lääkäri ei kuitenkaan löydä elimellistä syytä. Turkulaiset tutkijat tutkivat vaikeasta somatisaatio- tai somatoformisesta häiriöstä kärsiviä ja terveitä naisia PET-kuvauksella ja totesivat, että glukoosin metabolia oli potilaiden aivojen tyvitumakkeissa (caudatuksessa ja vasemmassa putamenissa) sekä presentraalisen aivokuoren poimussa merkitsevästi heikompaa kuin terveillä verrokeilla. Näin voitiin ensi kertaa osoittaa, että somaattiseen oireiluun liittyy myös keskushermostomuutos. Oireilun syy näyttää todellakin olevan potilaan korvien välissä, mutta kyse ei ole kuvitelmista vaan aivojen patofysiologiasta, jonka herkkä potilas tunnistaa ja tulkitsee ruumiilliseksi oireeksi.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Risteilevät norovirukset

Vuonna 2002 Yhdysvalloissa ilmoitettiin CDC:lle risteilyaluksilta 21 ripulitautiepidemiaa, joista peräti 9 oli norovirusten aiheuttamaa. Norovirukset (Norwalk-like) kuuluvat kalikiviruksiin. CDC:n raportissa kuvataan viiden laivan epidemioita. Monella aluksella epidemiat toistuivat peräkkäisillä risteilyillä perusteellisesta desinfektiosta huolimatta. Ilmeisesti tehokas tarttuvuus ihmisestä toiseen ja viruksen säilyminen ympäristössä olivat syynä tähän. Vasta risteilyjen keskeyttäminen lopetti epidemiat muutamassa laivassa. Tauti eli pahoinvointi, oksennukset ja vesiripuli kestää 12-60 tuntia. Itämisaika on 12-48 tuntia. Spesifistä hoitoa tai rokotetta ei ole. CDC suosittelee hyvää hygieniaa, sairaiden nopeaa eristämistä ja ahkeraa käsien pesua.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Uskommeko myytteihin vai tutkittuun tietoon?

Eräs keuhkolääketieteen myytti on ollut, että sytologisen tutkimukseen otetun pleuranesteen määrän tulisi olla suuri, mutta miksi? Tämä aksiooma kyseenalaistettiin selvittämällä, riittäisikö pienempikin määrä. Aineistossa oli 282 diagnostisen pleurapunktion läpikäynyttä potilasta (näytteitä 374), ja näytteen määrän mukaan arvioitiin syöpädiagnostiikan osuvuus. Tilastollista riippuvuutta näytevolyymin ja osuvuuden välillä ei ollut, trendiä kyllä. Pääkirjoituksessa pohditaan tulosta ja toisaalta toistettujen punktioiden tuomaa lisäarvoa malignien solujen löytymiseen. Tässä suhteessa vaikuttaa siltä, että pienikin (nesteen määrä) voisi kaunista ja antaa diagnoosiin johtavaa tietoa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että myyttejä on syytä medisiinassa aika ajoin kyseenalaistaa.

Hannu Puolijoki

Tarvitaanko thoraxkuva keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa?

Suomessa, kaikentyyppisten röntgenlaitteiden luvatussa maassa, myös thoraxkuvia otetaan enemmän kuin muualla. Mm. Israelissa politiikka on hivenen erityyppistä - ja voipa olla osin oikeampaa. Kollegat siellä tutkivat, mitä eroa mm. taustatekijöiden, kliinisen kuvan, taudin kulun ja infektioetiologian sekä laboratoriotutkimusten suhteen on pneumonisella keuhkoahtaumataudin pahenemisella verrattuna tilanteeseen, jossa pneumoniaa ei todeta, ja millaisia päätelmiä näistä olisi tehtävä hoitoa ajatellen. Mukana näyttää olleen myös oululaista panosta.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyöpäpotilaan PSA: onko suureneminen oire vai löydös?

Seerumin prostataspesifisen antigeenin määrityksen käyttöönotto 1980-luvun jälkipuoliskolla muutti peruuttamattomasti käsitystä eturauhassyövästä. Se on aiheuttanut lääkäreille hankalia tilanteita. PSA:lla voidaan seuloa oireettomia miehiä tai seurata hoidon tehoa. PSA-arvon on todettu olevan myös suuri stressin aiheuttaja prostatakarsinoomapotilaille. Ilmiötä on kutsuttu PSAdyniaksi.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Vanhempien avioero altistaa masennukselle ja alkoholiriippuvuudelle

Vanhempien menetys lapsuudessa lisää masennuksen riskiä aikuisiässä. Teoreettisesti mielenkiintoisessa kaksostutkimuksessa todettiin kolme vaikutuskanavaa: Vanhemman kuolema (ennen 16 vuoden ikää) lisäsi lapsen depression riskiä erittäin jyrkästi, mutta riski palasi tavanomaiselle tasolle 12 vuodessa. Vanhempien avioero lisäsi depression riskiä myös merkitsevästi, mutta riskitaso palasi tavanomaiseksi vasta 30 vuoden kuluttua. Vanhempien ero lisäsi myös alkoholiriippuvuuden riskiä eikä riski palannut normaaliksi koko seuranta-aikana. Depressioriski oli samanlainen sukupuolesta riippumatta, mutta vanhempien avioeron vaikutus alkoholiriippuvuuteen oli voimakkaampi naisilla. Vanhemman kuoleman aiheuttamat psykologisesti haitalliset vaikutukset ovat voimakkaita, mutta kapeampia ja ajallisesti rajallisia verrattuna vanhempien avioeron vaikutuksiin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pleuraneste sydänleikkauksen jälkeen tavallista

Nashvillessa Tennesseessa selvitettiin, miten sydänleikkauspotilailla esiintyy pleuranestettä kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Aineistoon kuului 389 peräkkäistä potilasta, joista 312:lle tehtiin tavanomainen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, 37:lle ohituksen lisäksi läppäoperaatio ja 40:lle vain läppätoimenpide. Ohitusleikkausryhmissä nestettä esiintyi 63-62 %:lla, pelkän läppäleikkauksen jälkeen vain 45 %:lla. Yleensä nesteen määrä oli vähäinen; yli neljänneksen hemithoraxista nesteen määrä ylitti vain kymmenesosalla. Keskeinen oire oli hengenahdistus; kipu ja kuume olivat epätavallisia. Vuoden seurannassa neste valtaosin häipyi kokonaan, mikä on sydänleikkauspotilaita seuraavien kollegojen hyvä muistaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Silkkimato kehrää ihmisen kollageenia

Japanilaiset tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan siirtogeenisen silkkimadon, jonka valmistamassa kotelossa on ihmisen kollageenia. Silkkimadon muniin ruiskutettiin DNA:ta, joka koodasi kolmea valkuaisainetta. Yksi näistä oli ihmisen tyypin III prokollageenin miniketju, toinen normaali silkin proteiini ja kolmas vihreää fluoresenssia emittoiva proteiini. Munista syntyneet madot tuottivat fluoresoivia koteloita, mikä varmisti siirron onnistumisen. Koteloissa oli runsaasti puhdasta prokollageenia. Siirtogeeniset silkkimadot mahdollistavat monien lääkkeinä käytettyjen valkuaisaineiden erittäin edullisen massatuotannon.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Masennusoireiden lisääntyminen iän myötä ei johdu perimästä

Masennusoireiluun liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Sitä, missä määrin tämä alttius liittyy eri ikäkausien depressiivisyyteen, tutkittiin tanskalaisesta kaksosaineistosta. Sen mukaan affektiivinen ja somaattinen masennusoireilu lisääntyi iän myötä. Sen sijaan masennukseen liittyvien affektiivisen ja somaattisen oireilun periytyvyysestimaatit (0,27 ja 0,26) olivat yhtä suuret, korreloivat vahvasti (0,71) keskenään eivätkä vaihdelleet merkitsevästi ikäryhmien kesken. Iän myötä lisääntyvä masennusoireilu ei siis johdu perinnöllisen alttiuden voimistumisesta vaan ei-geneettisten, depressiivisyyttä laukaisevien tekijöiden lisääntymisestä. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että masennus on aidosti psykosomaattinen, yhtä aikaa psyykeä ja ruumista koskettava tautitila.

Raimo Kr Salokangas

Uro- ja enteropatogeenisilla kolibakteereilla täysin erilaiset työkalupakit

Escherichia coli on yksi läpikotaisimmin tutkituista elollisista olioista. Se on myös hyvin monipuolinen bakteeri, joka voi olla tappava patogeeni tai täysin harmiton suoliston asukas. Fenotyyppiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisia suoliston infektioita aiheuttavien kolien virulenssitekijät poikkeavat tyystin virtsatieinfektioita aiheuttavien bakteerien virulenssitekijöistä. Useiden kolibakteerikantojen perimät on nyt sekvensoitu, mikä mahdollistaa entistä eksaktimpien vertailujen tekemisen.

Matti Viljanen

Monikemikaaliherkillä usein somatisaatiohäiriö

Ympäristöön liittyvät haittatekijät ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet suuren yleisön tietoisuuteen. On myös perustettu ympäristölääketieteellisiä tutkimusyksiköitä, ja niihin hakeutuu usein monille kemikaaleille herkkiä ja idiopaattisesta ympäristöintoleranssista kärsiviä potilaita. Saksalaiset tutkijat tekivät 264 peräkkäiselle ympäristölääketieteelliseen yksikköön tulleelle psykiatrisen tutkimuksen ja totesivat, että 75 %:lla täyttyivät vähintään yhden psykiatrisen häiriön kriteerit. 35 % kärsi somatoformisesta häiriöstä, seuraavaksi yleisempiä olivat mieliala-, ahdistuneisuus- ja aineriippuvuushäiriöt. Tutkijat tulkitsivat potilaiden kärsimät oireet useimmiten psyykkisestä häiriöstä johtuviksi. Vain 2 %:lla oireet selittyivät altistumisesta toksisille kemikaaleille.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030