Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alkoholistin masennus ei johdu pelkästään alkoholista

Alkoholistien masennus on usein selitetty alkoholin aiheuttaman intoksikaation ja sitä seuranneen vieroitustilan aiheuttamaksi ja hoitokin on suositeltu aloitettavaksi vasta, kun vieroitusoireet ovat poissa. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin raittiiden tai lähes raittiiden alkoholistien masentuneisuutta. Tupakoivat ja lääkkeitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Aiempi alkoholiriippuvuus lisäsi masennustilan riskiä normaaliin verrattuna 4-kertaisesti eivätkä muut tekijät selittäneet tätä yhteyttä. Valtaosa tutkittavista ei ollut käyttänyt alkoholia kahteen vuoteen, joten intoksikaatio ja vieroitusoiretila eivät voineet selittää tuloksia. Tutkijat toteavatkin, että alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen masennus ei läheskään aina johdu alkoholinkäytöstä. Näillä kahdella häiriöllä voi olla jokin yhteinen altistava tekijä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ammattiautoilu ei vaurioita välilevyä

Suomalaisesta kaksosrekisteristä löytyi 45 monotsygoottista kaksosparia, joista toinen parikki harjoitti ammattimaista autoilua, toinen ei. Ryhmien välillä oli yli viisinkertainen ero altistumisessa autolla-ajoon. Tämä ero ei kuitenkaan heijastunut mitenkään magneettikuvauslöydöksiin: molemmissa ryhmissä oli saman verran välilevyn rappeutumaa nimakavälistä riippumatta. Myös selkäoireita oli molemmissa ryhmissä saman verran. Tutkimus tukee viimeaikaisia, muilla menetelmillä saatuja tuloksia, joiden mukaan runsaskaan autolla-ajo ei vaurioita selän välilevyjä.

Robert Paul

Lyhyesti: Alveolaarisen proteinoosin hoitoon uusia näkökulmia

Pulmonaarinen alveolaarinen proteinoosi (PAP) on onneksi harvinainen sairaus, jossa keuhkorakkuloihin kertyy lipoproteiinimateriaalia. Viime vuosina on selvinnyt tämän yhteys nimenomaan hematopoieettisen kasvutekijän GM-CSF:n puutteeseen tai esimerkiksi vasta-aineiden takia huonoon toimintaan. Vaikean PAP:n hoitona on ollut koko keuhkon huuhtelu, työläs ja nukutusta vaativa temppu eikä riskitönkään huonokuntoisilla. Perusmekanismin selviämisen myötä kehittynevät myös spesifiset hoidot, mutta sitä odotellessa keuhkojen huuhtelumekanismien innovaatioita tervehditään ilolla. Nyt julkaistiin kuituoptisella tekniikalla suoritettavasta keuhkon osan eli lohkon huuhtelusta rohkaiseva raportti, mutta vain kolmen potilaan hoidosta. Havainto on kuitenkin sen verran merkittävä, että sille on omistettu artikkelin lisäksi pääkirjoitus.

Hannu Puolijoki

Opioideja vaikean hengenahdistuksen hoitoon

Hengenahdistuksen ymmärtäminen, määrittely ja hoito on vaikeaa, luonnehtii Thoraxin pääkirjoituksen laatija. Ongelma on myös ikään kuin aliarvostettu, on sitten kyse keuhkosairauksien alasta, kardiologiasta tai palliatiivisesta lääketieteestä. Opioidien käyttö hoidossa on ollut vakiintunempaa palliatiivisella sektorilla, mutta systemaattista selvitystä asiasta ei liene juurikaan laajamittaisesti tehty.

Hannu Puolijoki

Lörpöttelevä potilas on myytti

Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa potilas saa keskimäärin 22 sekuntia aikaa esittää asiansa lääkärille, ennen kuin lääkäri keskeyttää. On arvioitu, että potilaan hoidolle keskeistä anamnestista dataa jää saamatta, jos tämä introitusvaihe jää kovin lyhyeksi. Toisaalta lääkärit kenties pelkävät, että jos alkupuheenvuoro saa velloa vapaasti, vastaanottoaika pitkittyy ja aikataulu menee sekaisin.

Robert Paul

Lyhyesti: Kolibakteerista entistä parempi proteiinitehdas

Bakteereita käytetään monien rekombinanttiproteiinien tuotantotehtaina. Bakteereilla on kuitenkin yksi merkittävä heikkous: ne eivät osaa glykosyloida eli liittää sokereita proteiineihin. Sokeriryhmät ovat välttämättömiä monien proteiinien biologisen tehon kannalta, ja siksi on jouduttu turvautumaan hankaliin eukaryoottisoluihin proteiinien tuottajina. Englantilainen tutkijaryhmä löysi yllättäen Campylobacter jejunista täydellisen glykosylaatiosysteemin. Ryhmä onnistui vielä siirtämään tarvittavat geenit kolibakteeriin ja näin entistä ehompi tehdas oli syntynyt.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Työolot vaikuttavat työntekijöiden mielialaan

Useat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet työhön liittyvän stressin korreloivan masennukseen. Toisaalta yksilölliset seikat, kuten persoonallisuuden neuroottisuus, altistavat sekä masennukselle että työn kokemiselle rasittavana. Sitä, missä määrin kyse on yksilöön, missä määrin työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, selvitettiin ranskalaisen, sähkö- ja kaasualan yrityksen työntekijöihin kohdistuvassa kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Ensinnä todettiin, että heikko itsetunto ja taipumus vihamielisyyteen ennakoivat masennusoireiden voimistumista seuranta-aikana. Kun näiden persoonallisuuspiirteiden ja muiden sekoittavien tekijöiden vaikutus otettiin huomioon, masennusoireita ennakoivat työn korkea vaatimustaso ja huono sosiaalinen tuki työssä, mutta miehillä suuri päätöksenteon vapaus merkitsi masennusoireiden vähenemistä. Päätelmänä oli, että työntekijöiden masennustasoon vaikuttavat sekä persoonallisuuteen että työhön liittyvät tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Äiti on oikeassa: syö kalaa niin viisastut

Ranskassa tehdyssä väestötutkimuksessa oli mukana yli 1 600 iäkästä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin seitsemän vuotta. Henkilöt, joille seurannan aikana ilmaantui dementia, söivät merkitsevästi vähemmän kalaa kuin ne, joiden aivotoiminta säilyi hyvänä. Henkilöillä, jotka eivät koskaan syö kalaa, on noin viisinkertainen riski sairastua mihin tahansa dementiaan tai Alzheimerin dementiaan verrattuna niiden riskiin, jotka syövät kalaa päivittäin. Lihan syönti ei suojaa dementialta eikä aiheuta sitä tämän tutkimuksen mukaan. Kala kunniaan!

Robert Paul

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeistä depressiota voidaan ehkäistä psykoterapialla

Ranskalaisessa vertailututkimuksessa selvitettiin, miten raskauden aikana annettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vaikutti synnytyksen jälkeisen depression puhkeamiseen ja miten synnytyksen jälkeen annettu psykoterapia vaikutti depressiosta toipumiseen. Tutkittaviksi valittiin äitejä, joilla raskauden aikana ilmeni depressiivisiä oireita. Psykoterapiaa saaneilla äideillä ilmeni synnytyksen jälkeen depressiota vähemmän kuin verrokeilla (48 % vs 30 %). Lisäksi synnytyksen jälkeen masentuneet mutta kotikäyntien yhteydessä psykoterapiaa saaneet toipuivat nopeammin kuin ilman terapiaa jääneet. Äidit kokivat neuvolakäyntien ja kotikäyntien yhteydessä annetun psykoterapian myönteiseksi ja sillä voitiin ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Hermo-verisuonipunoksen säästäminen prostatektomiassa

Radikaaleissa prostatektomioissa keskimäärin lähes 30 %:ssa kasvain ulottuu resektiopintaan. Näissä tilanteissa riski biokemiallisen, paikallisen tai levinneen eturauhassyövän kehittymisestä on selvästi tavallista suurempi. Tosin radikaaliin prostatektomiaan tulevista potilaista yhä suuremmalla osalla tauti diagnosoidaan seerumin suurentuneen PSA:n perusteella, jolloin positiivinen resektiopinta on selvästi epätodennälöisempi kuin diagnoosin perustuessa jo tunnettavissa olevaan kasvaimeen.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Leptiini - uusi verisuonisairauksien vaaratekijä?

Ylipaino lisääntyy epidemian tavoin länsimaissa. Lihavuuteen liittyy monia perinteisiä valtimotautien vaaratekijöitä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös leptiiniin, rasvasolujen tuottamaan peptidihormoniin, jonka epäillään myös selittävän ylipainoon liittyvää valtimosairauksien vaaraa. Tutkimusten mukaan leptiini saattaa jäykistää verisuonia, vaikuttaa haitallisesti endoteelin toimintaan, lisätä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa verenpainetta...

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Lisämaustetta keuhkoahtaumataudin lääkehoitojen keitokseen

Melko suuresta, 691 COPD-potilaan aineistosta tutkittiin, auttaako flutikasonin ja salmeterolin yhdistelmä paremmin kuin samat aineet yksin. Lääkkeet annettiin Diskuksella kahdesti päivässä; flutikasonin kerta-annos oli 500 myyg ja salmeterolin 50 myyg. Ennen lääkitystä mitattu FEV1 nousi yhdistelmälääkityksellä tehokkaimmin, samoin lääkityksen jälkeinen FEV1. Myös hengenahdistusta mittaavaan indeksiin yhdistelmän teho oli parempi kuin erillisten lääkitysten. Kaikissa vertailuissa lumevaihtoehto oli kehnoin. Tutkijoiden päätelmät olivat optimistisia: yhdistelmä parantaa keuhkoahtaumapotilaan vointia ja vähentää hengenahdistusta. Täytyy kuitenkin muistaa steroiditutkimuksista tässä taudissa saadut osin kehnot tulokset - eli lisätutkimusta tarvitaan. Tosin osa potilaista saa huomattavaa hyötyä steroideista, joten hoitokokeilu lienee usein aiheellinen.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030