WTC:n tornit ja akuutti eosinofiilinen pneumonia

Kauhistuttavat tapahtumat vievät joskus lääketiedettä eteenpäin. Inhaloitavien hiukkasten aiheuttamista keuhkoreaktioista on tällä tapaa saatu näyttöä aiemminkin, mm. Yhdysvalloissa vuonna 1929 suuren sairaalapalon (97 kuollutta) tai 1930-luvun pölymyrskyjen yhteydessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat ilmastointijärjestelmien legionellainfektiot ja tai laajojen akuuttien teollisuuspäästöjen myrkkyvaikutukset.

Hannu Puolijoki

Endometrioosipotilailla lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin

Endometrioosia tavataan 8-10 %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Taudin etiologiaa ei tunneta. Yhtenä mahdollisena endometrioosia suosivana tekijänä on pidetty immuunijärjestelmän häiriötä ja elimistön poikkeava vastetta munanjohtimien kautta retrogradisesti leviävään kuukautisvuotoon. Tätä väittämää tukevat useat endometrioosipotilaiden biokemialliset tutkimustulokset.

Pertti Kirkinen

Auktoritatiivisten isien pojat ovat psyykkisesti terveitä

Lukuisten tutkimusten mukaan vanhempien huolenpidon puute tai ylihuolehtivuus lisäävät aikuisiässä ilmenevien mielenterveyden häiriöiden riskiä. Monet näistä tutkimuksista perustuvat kuitenkin kliinisiin ja siten varsin valikoituneisiin aineistoihin. Tätä puutetta pyrittiin korjaamaan amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, jossa tutkittiin aikuisiän psyykkisten häiriöiden ja vanhempien huolenpidon keskinäistä suhdetta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hermosauhut johtavat paniikkiin

Tutkimusten mukaan tupakointi ja paniikkihäiriöt liittyvät yhteen. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävikin ilmi, että paniikkihäiriöstä kärsivät tupakoivat useammin (81 %) kuin vertailuryhmä (69 %). Uusi löydös koski kuitenkin luonteen neuroottisuutta: se oli yleistä henkilöillä, jotka sekä tupakoivat että kärsivät paniikkihäiriöstä. Sen sijaan neuroottisuus ei ennakoinut tupakointia ilman paniikkeja eikä paniikkihäiriötä ilman tupakointia. Neuroottisuus näyttääkin altistavan tupakoinnin ja paniikkien yhteisesiintymiseen. Tästä voidaan epäsuorasti päätellä, että mikäli neuroottisuuteen taipuvainen henkilö haluaisi välttää paniikkikohtauksia, hänen tulisi välttää myöskin tupakointia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Takrolimuusi vai siklosporiini siirtohyljintään?

Maksansiirrolla hoidetut 606 brittipotilasta satunnaistettiin kahteen eri hyljinnänestohoitoon: takrolimuusia tai mikroemulsifioitua siklosporiinia. Primaarisena päätemuuttujana oli kuolema, uusintasiirron tarve tai hyljintähoidon pettäminen. Vuoden seurannan jälkeen takrolimuusiryhmässä päätemuuttuja osui kohdalle 21 %:lle potilaista, siklosporiiniryhmässä 32 %:lle (suhteellinen riski 0,63; riskin 95 %:n luottamusväli 0,48-0,84). Takrolimuusia saaneista kuoli 17 % ja siklosporiinia saaneista 24 %. Kirjoittajien mielestä takrolimuusia on syytä käyttää ensisijaisena kalsineuriinin estäjänä ensimmäisen maksansiirteensä saaville potilaille.

Robert Paul

Lyhyesti: Kuumelääke auttaa myös suun kautta annettuna

Käsitys, että lapselle kuumelääke tulee antaa suppoina, elää sitkeästi. Vauvalle se sujuneekin vaipanvaihdon yhteydessä kätevästi, mutta harvan leikki-ikäisen mielestä toimenpide on miellyttävä. Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 70:lle alle 6-vuotiaalle korkeakuumeiselle lapselle sattumanvaraisesti kuumelääkkeeksi parasetamolia joko rektaalisesti 15 mg/kg tai 30 mg/kg tai suun kautta 15 mg/kg. Kaikissa ryhmissä kuume laski noin kaksi astetta kolmen tunnin aikana eikä laskunopeuksissa ollut mitään eroja. Vanhemmat hyväksyivät yhtä hyvin molemmat antoreitit.

Marjo Renko

Lyhyesti: Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi ennakoida psykoosia

Skitsofreniaan sairastuneiden kognitiivinen suorituskyky on keskimääräistä heikompi, joskin ero normaaliväestöön on suhteellisen pieni ja päällekkäisyys testituloksissa on suuri. Missä määrin kyse on sairastumista edeltäneestä heikosta suoriutumisesta ja missä määrin sen puhjetessa syntyneestä ongelmasta, on avoin kysymys. Amerikkalaiset selvittivät skitsofreniaan sairastuneiden kouluaikaisia testituloksia. Ennen murrosikää tehdyissä testeissä ei ollut eroa, mutta 13-16 vuoden iässä tehdyissä testeissä myöhemmin skitsofreniaan sairastuneet selviytyivät merkitsevästi huonommin kuin vertailuryhmä. Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi siis olla merkki vakavasta sairastumisesta, joten tällaisten nuorten tutkimiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Bakteerikolonisaatiolla merkitystä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheissa

Itä-Lontoon aslueella suoritetussa tutkimuksessa on selvitetty, mikä oikeastaan on keuhkoputkiston bakteerikolonisaation merkitys keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden esiintymisessä. Mukana oli 29 COPD-potilasta (miehiä 21, tupakoivia 16), joiden yskösten bakteerimäärät analysoitiin ja seurattiin pahenemisvaiheiden esiintymistä. Keski-ikä ryhmässä oli 66 vuotta, FEV1 tasoa 1,1 l ja FEV1/FVC 44 %. Inhaloitavaa steroidia oli käytössä osin isokin annos.

Hannu Puolijoki

Keuhkoembolian liuotushoidon aiheet laajenemassa?

Saksalaisessa monikeskustutkimuksessa verrattiin perinteistä hepariinihoitoa alteplaasin ja hepariinin yhdistelmään keskisuuren keuhkoembolian hoidossa. Tutkimukseen osallistui 256 potilasta, jotka eivät olleet hypotensiivisiä tai sokissa mutta joilla oli oikean kammion toimintahäiriö tai keuhkoverenkierron paine oli koholla. Alteplaasia annettiin 10 mg alkuannoksen jälkeen 90 mg 2 tunnin ajan infuusiona.

Juhani Airaksinen

Autistisen lapsen suolistofloora

Autismi kehittyy osalle lapsista vasta parin vuoden iässä. Jotkut vanhemmat yhdistävät autismin alkamisen antibioottihoitoon. Autististen lasten vanhemmilta on myös peräisin omituinen tieto, että lapsen uloste haisee naftaliinilta, koimyrkyltä. Nämä vinkit viittasivat suolistoflooraan ja johtivat pari vuotta sitten julkaistuun hoitokokeiluun, jossa todettiin oraalisen vankomysiinihoidon lieventävän tilapäisesti autismia 8:lla 10:stä lapsesta.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Negatiivinen ihopistokoe apuna astmatutkimuksissa

Israelilaiset selvittivät, voiko ihopistokokeiden tuloksia käyttää apuna astman (poissulku) diagnostiikassa. 18-24-vuotiaille tutkittaville tehtiin ihopistokokeet tavanomaisilla aeroallergeeneilla. Positiivinen tulos ainakin yhdelle allergeenille oli astmaatikoista 96 %:lla, verrokeista 54 %:lla ja astmaepäilyn vuoksi tutkituista 69 %:lla. Kun bronkiaalisen hyperreaktiviteetin raja-arvona oli PC20 < 8 mg/ml, oli positiivisen testituloksen herkkyys 91 %, spesifisyys 52 % ja negatiivinen ennustearvo 85 %. Kovemmalla raja-arvolla PC20 < 4 mg/ml herkkyys ja negatiivinen ennustearvo olivatkin 98 % kumpikin. Negatiivinen ihopistokokeen tulos vähensi astman todennäköisyyttä 10-20-kertaisesti, jos todennäköisyys ennen testiä oli vähäinen tai kohtalainen. Tutkijat suosittelevat nuorilla astmaa epäiltäessa ihokoetta, sillä negatiivisten tulosten avulla voidaan välttää turhia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Viina vaikuttaa adheesiomoleyyleihin

Kohtuullisen alkoholinkäytön terveellisyyden on ajateltu johtuvan etanolin edullisista vaikutuksista veren rasvoihin ja hyytymistekijöihin. Barcelonalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että vähäiset alkoholimäärät pienentävät useiden verisuonten endoteelisoluissa ilmentyvien adheesiomolekyylien pitoisuuksia veressä. Tämän on ajateltu heijastavan molekyylien pitoisuuksia itse solujen pinnoilla. Mitä vähemmän molekyylejä suonten seinissä on, sitä vähemmän valkosolut hakeutuvat sinne pahojaan tekemään. Tässäpä todella sofistikoitunut pikkunaukkailun peruste sellaista tarvitsevalle. Sen sijaan tässäkin tutkimuksessa reippaampi ryypiskely osoittautui haitalliseksi.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vaarallinen influenssavirus väistää sytokiinivasteen

Vuonna 1997 influenssavirus siirtyi Hongkongissa kanoista ihmisiin. Tämä H5N1-tyypin virus tappoi kuusi ihmistä ja johti massiiviseen kanojen teurastukseen. Tennesseeläiset virologit ovat nyt todenneet, että infektion yhteydessä syntyvä sytokiinimyrsky ei vaikuta tähän viruksen mitenkään. Viruksen vaarallisuus perustuu yhteen ainoaan mutaatioon. Kun sama mutaatio tehtiin keinotekoisesti muihin influenssavirustyyppeihin, suureni niidenkin eläinkokeissa havaittava virulenssi selvästi. Mutanttivirus on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1918 kymmeniä miljoonia ihmisiä tappanut lajitoverinsa. Pienestä näyttää virusten vaarallisuus olevan kiinni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vain somaattinen depressio yleisempi naisilla

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä. Useimmiten esiintyvyyden suhteeksi esitetään 2:1. Kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että sukupuoliero koskee vain ns. somaattista depressiota eli depressiota, johon liittyy somaattisia oireita. Naisten depressioon liittyi useammin erilaisia kiputiloja ja niihin ahdistuneisuutta ja kroonista dysforiaa. Sen sijaan puhdas depressio oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä. Näyttääkin siltä, että miesten ja naisten välinen ero depression esiintyvyydessä johtuu naisilla yleisemmästä ahdistuksen sävyttämästä somaattisesta depressiosta - mistä se sitten johtuukin.

Raimo Kr Salokangas

Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030