Hermo-verisuonipunoksen säästäminen prostatektomiassa

Radikaaleissa prostatektomioissa keskimäärin lähes 30 %:ssa kasvain ulottuu resektiopintaan. Näissä tilanteissa riski biokemiallisen, paikallisen tai levinneen eturauhassyövän kehittymisestä on selvästi tavallista suurempi. Tosin radikaaliin prostatektomiaan tulevista potilaista yhä suuremmalla osalla tauti diagnosoidaan seerumin suurentuneen PSA:n perusteella, jolloin positiivinen resektiopinta on selvästi epätodennälöisempi kuin diagnoosin perustuessa jo tunnettavissa olevaan kasvaimeen.

Ossi Lindell

Keuhkoklamydia altistaa hengitysteiden muille sairauksille

Länsinaapurissa on selvitetty Kopparbergin alueella, miten Chlamydia pneumoniae -infektion sairastaminen vaikuttaa muuhun myöhempään hengitystieoireistoon ja mm. metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin tai indikaattoreihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Leptiini - uusi verisuonisairauksien vaaratekijä?

Ylipaino lisääntyy epidemian tavoin länsimaissa. Lihavuuteen liittyy monia perinteisiä valtimotautien vaaratekijöitä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös leptiiniin, rasvasolujen tuottamaan peptidihormoniin, jonka epäillään myös selittävän ylipainoon liittyvää valtimosairauksien vaaraa. Tutkimusten mukaan leptiini saattaa jäykistää verisuonia, vaikuttaa haitallisesti endoteelin toimintaan, lisätä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa verenpainetta...

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Lisämaustetta keuhkoahtaumataudin lääkehoitojen keitokseen

Melko suuresta, 691 COPD-potilaan aineistosta tutkittiin, auttaako flutikasonin ja salmeterolin yhdistelmä paremmin kuin samat aineet yksin. Lääkkeet annettiin Diskuksella kahdesti päivässä; flutikasonin kerta-annos oli 500 myyg ja salmeterolin 50 myyg. Ennen lääkitystä mitattu FEV1 nousi yhdistelmälääkityksellä tehokkaimmin, samoin lääkityksen jälkeinen FEV1. Myös hengenahdistusta mittaavaan indeksiin yhdistelmän teho oli parempi kuin erillisten lääkitysten. Kaikissa vertailuissa lumevaihtoehto oli kehnoin. Tutkijoiden päätelmät olivat optimistisia: yhdistelmä parantaa keuhkoahtaumapotilaan vointia ja vähentää hengenahdistusta. Täytyy kuitenkin muistaa steroiditutkimuksista tässä taudissa saadut osin kehnot tulokset - eli lisätutkimusta tarvitaan. Tosin osa potilaista saa huomattavaa hyötyä steroideista, joten hoitokokeilu lienee usein aiheellinen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Naisilla suurempi herkkyys - yskäänkin

Yskää selvittävien klinikoiden potilaista suurempi osa on naisia, ainakin Brittein saarilla. Kollegat tutkivatkin siellä kroonisesta yskästä kärsivien aineistosta (n = 118, naisia 68), olisiko kauniimman sukupuolen yskäherkkyys suurempaa kuin miesten. Testiaineena olivat kapsaisiini (punapippuri) ja sitruunahappo, ja kokeessa katsottiin, millainen pitoisuus aiheuttaa kaksi ja millainen viisi yskäisyä. Naisilla nämä pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin miehillä (esim. kahteen yskäisyyn johtanut kapsaisiinitaso 1,9 vs 5,3 myyM ja viiteen yskäisyyn johtanut 8,6 vs 51,2 myyM). Siis hypoteesi naisten suuremmasta herkkyydestä sai vahvistusta ainakin yskän osalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: DNA-rihmassa tuhottomasti tarroja

Ihmisen perimässä on 500 000 kappaletta 300:n emäksen pituisia Alu-sekvenssejä, joiden merkitys on ollut suuri mysteeri. Kalifornialaistutkijoiden mukaan sekvenssit toimivat tarrojen tavoin kromosomien muodostumisvaiheessa solujen jakautuessa. Sekvenssit eivät kuitenkaan tartu toisiinsa, vaan proteiiniin nimeltä kohesiini. Näyttääkin siltä, että aiemmin jopa roskina pidetyt Alu-sekvenssit ovat omalta osaltaan huolehtimassa yhdestä luomakunnan hienoimmasta logistisesta tapahtumasta, jossa tumassa yleensä valtoimenaan oleva metrin mittainen DNA-rihma kääriytyy tiukoiksi kromosomipaketeiksi ennen solun jakautumista.

Matti Viljanen

Hoidetaanko statiineilla pian autoimmuunitautejakin?

Kolesterolilääkkeiksi kehitetyt statiinit tuntuvat olevan varsinaisia ihmeaineita, jotka ehkäisevät kaikkea mahdollista sepelvaltimotaudista dementiaan. Stanfordilaisten tutkijoiden tulosten perusteella on mahdollista, että statiinien käyttöaiheisiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä autoimmuunitauditkin.

Matti Viljanen

IV 2beeta vai eikö - kas siinä pulma

Hieman shakespearemaisesti otsikoivat Chestin pääkirjoituksen laatijat tekstinsä, joka koskee beeta2-agonistien suonensisäistä käyttöä akuutin astman hoidossa. Suomalaisesta näkökulmasta aihe ehkä vähän kummastuttaa. Joka tapauksessa kyseessä on arvio samasta lehdestä löytyvästä meta-analyysistä, jossa selvitettiin eri lähteistä kaikkien niiden tutkimusten tuloksia, joissa oli verrattu suoneen annetun beeta2-agonistihoidon vastetta akuutin vaikean astman hoidossa. Tutkijat löysivät 746 työtä, joista he kelpuuttivat lähempään analyysiin 55. Näistä 15 pääsi mukaan itse tuloksiin; tutkimukset jaettiin vielä sen mukaan, mihin hoitoa oli verrattu (esim. inhaloitaviin beeta2-agonisteihin tai ksantiineihin).

Hannu Puolijoki

Ennakoiko pienentynyt hippokampus skitsofreniaa?

Kuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että suurella osalla skitsofreniaan sairastuneista on tavallista laajemmat aivokammiot sekä pienemmät otsa- ja ohimolohkot, useimmiten vasemmalla puolella. Samanlaisia muutoksia, joskin pienempinä, on löydetty myös potilaiden ensi asteen sukulaisilta. Viime aikoina mielenkiinnon kohteena on ollut hippokampus.

Raimo Kr Salokangas

Luuytimestäkö apua sydäninfarktin korjaamiseen?

Koska kokeelliset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että luuytimestä peräisin olevat solut saattavat erilaistua sydänlihassoluiksi ja auttaa sydäninfarktivaurion parantumisessa, päättivät saksalaiset kardiologit testata hypoteesia käytännössä. He hoitivat 20 uhkaavaa sydäninfarktia tavanomaiseen tapaan pallolaajennuksella ja metalliverkkoputken asennuksella keskimäärin 12 tuntia kivun alusta. Puolet potilaista suostui koeryhmään, jossa heiltä kerättiin viikon kuluttua pallolaajennuksesta luuydintä. Kerätyt mononukleaariset luuydinsolut ruiskutettiin sepelvaltimon kautta suoraan infarktialueelle ja liuoksen pääsy terveelle alueelle estettiin tukkimalla infarktisuoni tilapäisesti uudelleen pallolla aikaisemmasta tukkokohdasta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Beetasalpaaja ja lumelääke yhtä tehokkaita vasovagaalisen synkopeen ehkäisyssä

Beetasalpaajia käytetään vasovagaalisen pyörtymisen ehkäisyssä, vaikka tieteellinen näyttö tehosta on olematon. Lisänäyttöä ei saatu myöskään viimeisimmästä tutkimuksesta, jossa verrattiin beetasalpaajaa lumelääkkeeseen 30 potilaalla, joilla oli usein toistuvia vasovagaalisia pyörtymisiä ja positiivinen kallistuskoe. Sekä lumelääke että beetasalpaaja vähensivät pyörtymisiä erittäin merkitsevästi (p < 0,0001). Kumpikin lääke paransi kolmen kuukauden hoitojaksojen aikana myös potilaiden elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Syntymäpaino ja lapsuusiän painon kehitys heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen

Englantilaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa arvioitiin tutkittavien psykologinen rasittuneisuus 23, 33 ja 42 vuoden iässä. Ennustavina tekijöinä käytettiin syntymäpainoa ja painon kehitystä 7 vuoden ikään mennessä. Mitä pienempi oli tutkittavien syntymäpaino, sitä enemmän he ilmaisivat psyykkistä stressiä aikuisiässä. Samoin hidastunut lapsuusiän kasvu ennakoi lisääntynyttä rasittuneisuutta aikuisiällä. Tutkijat päättelevätkin, että pieni syntymäpaino ja hidas painon kehitys lapsuudessa heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen mutta että pienen syntymäpainon haitallinen vaikutus voi kompensoitua lapsuusajan hyvällä painonnousulla. Vaikutusmekanismi jää kuitenkin auki.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidossa onnistuminen

Britanniassa selvitettiin monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidon onnistumista 90 potilaan aineistosta vuosilta 1996-97. Enemmistö oli miehiä (72 %), 57 % oli syntynyt ulkomailla, 62 % oli saapunut maahan yli viisi vuotta aiemmin ja 49 %:lla (78:sta potilaasta tietoa) oli ollut aiemmin tuberkuloosi. Eloonjäämisanalyysiin oli riittävästi tietoa 82 potilaasta. 20 niistä, jotka olivat kuolleet (n = 27) seurantajakson lopulla, oli menehtynyt nimenomaan tuberkuloosiin. Immuunivajaus altisti 9-kertaisesti kuolemalle, samoin kasvava ikä (10 lisävuotta kaksikertaisti riskin). Jos kolmen lääkkeen antamisessa oli epäonnistuttu, lyhensi tämä myös elinaikaa. Kaiken kaikkiaan ennuste oli kehnompi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Vaatimukset terveydenhuoltojärjestelmälle ovat kovat, jotta hoidossa onnistuttaisiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Velvoiteavohoito vähentää rikollisuutta

Suomessakin on keskusteltu henkirikokseen syyllistyneiden ja vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivien velvoittavasta psykiatrisesta avohoidosta ja sen mahdollisuuksista uusintarikollisuuden vähentäjänä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että velvoitehoitoon määrättyjen syyllistyminen rikoksiin oli vähäisempää kuin velvoittamattomaan hoitoon siirtyneillä. Jokainen velvoitehoitokuukausi vähensi rikokseen syyllistymisen riskiä. Velvoitehoidon myönteinen vaikutus välittyi paremman lääkehoidossa pysymisen, vähentyneen huumeidenkäytön ja vähentyneiden väkivaltatilanteiden kautta. Näyttö velvoitehoidon puolesta on siis varsin vahvaa.

Raimo Kr Salokangas

Katetrihoito obstruktiivisessa hypertrofisessa kardiomyopatiassa

Vain pienelle osalle hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavista potilaista kehittyy kirurgista hoitoa vaativa vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma. Ahtauman aiheuttava kammioiden väliseinän tyven paksuntuma voidaan ohentaa ruiskuttamalla alueen verenkierrosta huolehtivaan sepelvaltimon sivuhaaraan pieni annos alkoholia ja aiheuttamalla siten kontrolloitu sydäninfarkti.

Juhani Airaksinen

Psykoosipotilaan hätätila

Aluesairaalan päivystykseen tuotiin 35-vuotias skitsofreniaa sairastava mies, joka oli alkanut nähdä harhoja, kärsinyt kolme päivää ripulista ja korkeasta kuumeesta (39 C) sekä sydämentykytyksestä (150/min). Hänen lääkityksenään olivat natriumvalproaatti ja klotsapiini. Tutkittaessa potilas oli sekava, hiestä märkä, takykardinen. Niska- tai lihasjäykkyyttä ei todettu, eikä statustutkimuksessa ollut muitakaan selviä viitteitä sairauden syystä. Laboratoriotutkimuksissa nähtiin leukosytoosi, kohonneet transaminaasiarvot sekä normaali kreatiinikinaasiarvo. Huumeseula oli negatiivinen eikä muissa laboratoriotutkimuksissa ollut merkittävää. Potilaalle aloitettiin kuumelääkkeeksi parasetamoli ja ibuprofeeni. Sinustakykardian takia hänelle annettiin suoneen 5 mg metoprololia. Tämän jälkeen potilaan verenpaine romahti (50/30 mmHg) ja hän alkoi kouristella. Nesteyttämällä ja diatsepaamilla tila korjautui ja potilas siirrettiin yliopistosairaalaan. Lääkitykset lopetettiin ja viiden päivän kuluttua potilas oli toipunut ja oireeton.

Pekka Leinonen

Tarvitaanko eturauhasbiopsiassa puudutusta?

Valveutuneisuus eturauhassyövän vaaroista ja seerumin PSA:n mittaus oireettomiltakin potilailta on johtanut eturauhasbiopsioiden nopeaan yleistymiseen. Koepalojen otto eturauhasesta on aiheellinen, jos tuseeraus- tai kaikuitutkimuslöydös on epäilyttävä tai seerumin PSA-arvo koholla. Antibioottisuojassa ultraääniohjauksessa ns. karkealla neulalla tapahtuva näytteiden otto on kohtalaisen vaaraton, mutta monille, varsinkin nuoremmille potilaille epämiellyttävä. Vaikutelma korostuu siitä, että viime aikoina on diagnostiikan tarkentamiseksi kaksinkertaistettu näytteiden lukumäärä kuudesta kahteentoista. Silloin tällöin sattuu, että ensimmäinen näyte ei anna syöpädiagnoosia, mutta epäily karsinoomasta jatkuu tai vahvistuu. Uuden näytteen otto katsotaan tarpeelliseksi. Näissä tilanteissa potilaan suhtautuminen riippuu ensimmäisen kerran kokemuksista.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Atavistiset peptidit vähissä atoopikon ihossa

Antimikrobiset peptidit ovat luontaisen vastustuskyvyn keskeisiä vaikuttajia elollisilla, hyönteisistä ihmisiin. Niitä on tunnistettu jo yli 500. Ihmisillä tärkeimmät ovat defensiinit ja katelisidiinit. Kumpaakin erittävät mm. ihon keratinosyytit. Sekä immunohistokemia, kudosekstraktien analyysi että geeniekspressiotutkimukset RT-PCR:llä osoittivat runsaasti beeta-defensiinia ja katelisidiinia psoriaatikon ihossa, mutta hyvin vähän atooppisessa ekseemassa. Syynä voisi olla interleukiinien 2 ja 13 runsaus atooppisessa ihossa, sillä ne estävät ainakin defensiinin syntymistä. Peptidien yhdistelmä tappoi myös koeputkessa S. aureuksen. Voi siis olla, että näillä peptideillä on osansa siihen, että atooppiseen ihottumaan iskee stafylokokki-infektio useammin kuin psoriaatikon ihoon.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Allopurinoli parantaa endoteelin toimintaa sydämen vajaatoiminnassa

Kihti vaivaa varsin usein sydämen vajaatoimintapotilaita ja virtsahapon kertymisellä näyttäisi olevan yhteyttä sydänkuolleisuuteen. Brittitutkijat päättivät katsoa, miten allopurinoli vaikuttaa endoteelin toimintaan, koska endoteelin toiminta on häiriintynyttä sydämen vajaatoiminnassa. Ehkä yllättäenkin tämä oksidatiivista stressiä vähentävä ksantiinioksidaasin estäjä paransi merkittävästi endoteelin toimintaa 11:n keskivaikeaa vajaatoimintaa sairastavan potilaan aineistossa. Jatkotutkimuksia on kuulemma luvassa siitä, parantaako tämä vanha, halpa lääke myös potilaiden suorituskykyä tai jopa vähentää sydäntapahtumia.

Juhani Airaksinen

Flunssat päiväkodissa - tai vasta koulussa

Tämä tutkimus ilmestyi jo aiemmin tänä vuonna, mutta on aiheeltaan ajankohtainen nyt, kun flunssakausi on käsillä ja päiväkodit täynnä lapsia. Tutkimuksessa seurattiin lasten flunssatauteja päiväkoti-iästä 13 ikävuoteen asti. Tulosta voidaan kuvata siten, että lapsuusajan flunssien määrä on sama, kotona hoidettu lapsi vain sairastaa ne vähän myöhemmin kuin päiväkotilapsi.

Heikki Arvilommi