Lyhyesti: Insuliiniallergian avuksi lisproinsuliini?

Insuliiniallergia on hankala, mutta onneksi melko harvinainen ongelma. Unkarilaiset kollegat raportoivat tavanomaisille insuliineille ja protamiinille herkistyneestä aikuistyypin diabeetikosta, joka ei reagoinut lisproinsuliiniin iho-oirein eikä insuliinispesifisin IgE- tai IgG-vasta-aineinkaan. Siksi tutkijat valitsivat hoidoksi lisprovalmisteen yhdessä sulfonyyliurean kanssa ja hyvään hoitotasapainoon päästiin melko lailla ongelmitta. Kirjoittajat epäilevät tämän itse asiassa johtuvan pikemminkin lispron nopeammasta imeytymisestä kuin vähäisemmästä immunogeenisyydestä. Aiheesta on raportoitu vastaavia tapauksia aiemminkin - kannattanee tallettaa muistin lokeroihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anorexia nervosan ennuste

Anorexia nervosa on edelleen vaarallinen sairaus, joka pitää tunnistaa ja hoitaa aktiivisesti ja ripeästi. 84:ää anorektikkoa on seurattu 21 vuoden ajan (keski-ikä seurannan lopussa 42 vuotta). Seuranta-aikana 17 % kuoli, valtaosa anoreksiaan liittyvistä syistä. Suhteellinen mortaliteetti on lähes kymmenkertainen vertailuväestöön nähden. Otoksesta 51 % oli täysin terveitä ja loput sairastivat enemmän tai vähemmän oireilevaa anorek- siaa; 26 %:lla tauti oli voimakas. Huono ennuste liittyi pitkään taudin kestoon, pieneen ruumiinpainoon, psykiatriseen morbiditeettiin ja huonoon alkuhoidon vasteeseen. Sairastumisikä ei vaikuttanut ennusteeseen.

Robert Paul

Lyhyesti: Jättisolunsalpaajahoito ei hyödyttänyt rintasyöpäpotilaita

Yksi iso jättiannos solunsalpaajia ei pidennä elinaikaa levinneen rintasyövän hoitona verrattuna tavanomaisiin solunsalpaajakuureihin. Tähän tulokseen tultiin ensimmäisessä luotettavin menetelmin tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa verrattiin perifeerisen veren kantasolujen siirron turvin annettua jättisolunsalpaajahoitoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon. Tutkimukseen otti osaa 553 alle 60-vuotiasta naista, joilla oli laajalle levinnyt rintasyöpä. Jättisolunsalpaajahoitoon liittyi enemmän haittavaikutuksia. Jättisolunsalpaajahoitoa ei siis edelleenkään voida suosittaa metastasoituneen rintasyövän hoidoksi muuten kuin kliinisissä hoitotutkimuksissa.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Ilmansaasteet vaikuttavat sydämen sykkeeseenkin

Häiriintynyt sydämen sykevaihtelu on tärkeä ennustetekijä etenkin sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Meillä vast-ikään ylimääräistä kuuluisuutta saavuttaneen Harvardin yliopiston tutkijat selvittelivät ilmansaasteiden ja sykevaihtelun yhteyksiä toistettujen EKG:n pitkäaikaisrekisteröintien avulla bostonilaisessa väestöotoksessa. Ehkä hivenen yllättäenkin he totesivat, että lisääntynyt altistuminen ilmansaasteille ja otsonille alensi parasympaattisen hermoston välittämiä sykevaihtelun komponentteja. Sykevaihtelun muutosten perimmäinen syy ja kliininen merkitys jäivät kuitenkin tutkimuksessa epäselviksi.

Juhani Airaksinen

Laskimoon annetusta montelukastista nopeampi apu astmaan?

Leukotrieenien estäjät ovat hakemassa paikkaansa astman perushoidossa. Montelukastista on nyt julkaistu uutta mielenkiintoista tietoa, joka koskee lääkkeen antoa laskimoon; raporttia kommentoidaan myös Thoraxin pääkirjoituksessa. Tutkimuksessa oli mukana 51 astmapotilasta (FEV1 40-80 % viitetasosta ja kaikilla oli todettavissa vähintään 15 %:n bronkodilataatiovaste inhaloidulle beeta-agonistille). Kyse oli lumekontrolloidusta kaksoissokeasta kolmivaiheisesta vaihtovuoroisesta tutkimuksesta, missä verrattiin laskimoon annetun 7 mg:n montelukastiannoksen, suun kautta annetun 10 mg:n montelukastiannoksen ja lumelääkkeen tehoa. Pääasiallisena seurantakohteena oli FEV1:n muutoksen pinta-ala 24 tunnin aikana, mutta myös muita parametrejä mitattiin.

Hannu Puolijoki

Nitrovoiteen teho kroonisessa anaalifissuurassa

Anaalifissuuran hoitoon on Suomessakin viime vuosina yleisesti käytetty 0,2-prosenttista nitrovoidetta paikallisesti lateraalisen internin sfinkterotomian mahdollisia komplikaatioita peläten. Tämän hoidon tehoa on nyt testattu italialaisessa prospektiivisessa, satunnaistetussa lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa 132 potilaalla, joista 119 kelpasi analysoitavaksi (59 nitroryhmässä ja 60 lumeryhmässä). Hoitoaika tutkimuksessa oli 4 viikkoa, ja potilailta mitattiin paitsi kipua, myös anaalipainetta ja (pieneltä alaryhmältä) verenkiertoa (flow) sekä hoidon sivuvaikutuksia.

Marja Hyöty

Itsestään huolehtimattoman ihmisen anatomia

25 vuotta sitten medisiinan kartalle putkahti termi Diogeneen oireyhtymä. Tällä tarkoitetaan ihmistä, joka vähät välittää itsestään ja asumisympäristöstään sillä seurauksella, että hänen asuntonsa saattaa täyttyä kaikenlaisella tavaralla ja siihen liittyvällä siivottomuudella. Henkilö on epäsiisti eikä välitä pukeutumisestaan saati ulkonäöstään. Tämän jälkeen oireyhtymästä on keskusteltu, mutta selvää epidemiologista tietoa on sangen vähän, osin senkin takia, että oireyhtymälle ei ole tarkkaa määritelmää.

Robert Paul

Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä

Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mäkikuisma ei ole harmiton sivustakatsoja

Mäkikuisman väitetään parantavan depressiota. Niin luontaisvalmiste kuin se onkin, mäkikuisma ei suinkaan ole vailla farmakologisia vaikutuksia. Se voi näet vaikuttaa hyljintälääkepitoisuutta vaarallisesti vähentävästi. Mäkikuisma indusoi CYP450-isoentsyymiä 3A, jota mm. siklosporiini käyttää metaboloituakseen. Kahdelle potilaalle tuli akuutti sydänsiirrännäisen hyljintä, kun he olivat ottaneet mäkikuismaa - toinen lääkärin määräyksestä! Mäkikuismakuurin aikana siklosporiinipitoisuus pieneni yli 50 % ja taso palautui heti, kun luontaislääkitys lopetettiin. Cavete collegae!

Robert Paul

Lyhyesti: Siedätyshoidossa suun kautta ei tehoa pölypunkkiallergiaan

Siedätyshoito pistosten sijasta suun kautta vaikuttaisi mukavalta. Italialaiset kokeilivatkin tätä huonepölypunkkiallergiaa sairastaville 75 nuhapotilaalle kahden vuoden ajan; sarjasta tosin putosi tehottomuuden takia pois 8/37 aktiiviryhmästä ja 15/38 lumeryhmästä. Ryhmien välillä ei todettu eroja oireistossa tai lääkkeiden käytössä. Sen sijaan seerumin IgE-vasta-ainepitoisuus pölypunkkia kohtaan suureni aktiivihoidossa, mutta ei verrrokeilla; suojaavaksi katsotuissa IgG4-pitoisuuksissa ei havaittu eroa. Vakavia sivuvaikutuksia ei raportoitu. Tutkijat eivät siis havainneet vastetta, mutta epäilivät saneeraustoimien osittain sekoittaneen tulosten luotettavuutta. Näin ollen joudumme edelleen tyytymään perinteisen saneerauksen ohella lääkkeisiin ja pistoksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koulukiusaaminen liittyy oppilaan pituuteen

Wessexissa on seurattu tiettyä lapsikohorttia jo toistakymmentä vuotta. Aineistosta selvitettiin, miten pituus liittyy koulukiusaamiseen vertaamalla 92:ta noin 14-vuotiasta lyhyttä oppilasta 117 normaalipituiseen verrokkiin. Lyhyet oppilaat olivat keskimäärin 1,9 SD alle keskipituuden. Lyhyet pojat kokivat tulleensa kiusatuiksi sekä ala- että yläasteella. Kiusatut olivat myös enemmän yksikseen, vaikka kaverien lukumäärä oli sama pituudesta riippumatta. Tutkimus viittaa siihen, että pituuskasvulla on psykososiaalinen merkitys.

Robert Paul

Uusi astman hoitomuoto - laihdutus

Pääkaupunkiseudun kollegat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen painon pudotuksen merkityksestä astman hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 38 ylipainoista (BMI 30-42 kg/m2) astmaatikkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin painonpudotusneuvontaa, johon kuului 12 ohjelmoitua laihduttamiseen tähtäävää ryhmäistuntoa (ohjelman kesto 14 viikkoa) ja 8 viikon mittainen vähäenergiainen ruokavalio (Nutrilett, 1 760 kJ/pv). Verrokkiryhmällä oli samat istunnot, mutta keskustelunaiheet valittiin ryhmän kesken vapaamuotoisesti.

Hannu Puolijoki

Paklitakseli testissä

Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin.

Heikki Joensuu

Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030