Vartijaimusolmuketutkimus riittää suuontelon ja nielun syövän leikkaushoidossa

Vartijaimusolmuketutkimuksen avulla voidaan tunnistaa monien syöpien etäispesäkkeet imusolmukkeissa, eikä täydentävää imusolmukkeiden poistoa tarvita, jos etäispesäkkeitä on vähän ja ne ovat kooltaan pieniä. Esimerkiksi rintasyövän ja melanooman leikkaushoidossa vartijaimusolmuketutkimus on keskeinen osa leikkaushoitoa.

Sirkku Jyrkkiö

Ravinnon kasviperäiset proteiinit vähentävät kuolleisuutta

Kasviperäinen ruokavalio tiedetään eläinperäistä terveellisemmäksi, mutta mikä on tarkalleen kasviproteiinien merkitys kuolleisuuden kannalta? Amerikkalainen kohorttitutkimus selvitti tätä asiaa yli 400 000 tutkitun seuranta-aineistossa. Kasviproteiinien suurempi määrä tiesi pitempää ikää.

Helena Liira

Lihavuusleikkauksen jälkeinen itsemurhariski Pohjoismaissa

On hyvin tiedossa, että bariatrinen kirurgia vähentää lihavien varhaisempaa kuolleisuutta ja useita liitännäissairauksia. Leikkauksen jälkeen potilaat toki laihtuvat, mutta heillä on suurempi itsemurhariski kuin väestössä. Nyt asiaa on tutkittu Pohjoismaissa.

Hannu Paajanen

Vatsaontelon sarkooman ensilinjan hoito on leikkaus

EORTC tekee hyvää ja kunnianhimoista työtä tutkimalla kansainvälisen yhteistyön avulla harvinaisten syöpien hoitoja. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31 syöpäsairaalaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, potilaita oli 266. Kaikilla potilailla oli todettu retroperitoneaalinen sarkooma.

Sirkku Jyrkkiö

Pandemia ja posttraumaattinen kasvu

Posttraumaattisella kasvulla tarkoitetaan traumaattisen tapahtuman jälkeistä psykologisen prosessin seurauksena syntynyttä kasvua. Se voi ilmetä entistä syvempinä ihmissuhteina, avoimuutena uusille mahdollisuuksille, omien voimavarojen parempana tuntemisena, henkisyyden vahvistumisena ja elämän arvostuksen kasvuna.

Helena Liira

Altistaako pitkä päivystysrupeama sittenkään hoitovirheille?

Lastentauteihin erikoistuvilla vakavat hoitovirheet teho-osastolla lisääntyivät, kun päivystysvuoro lyheni vähintään 24 tunnista enintään 16 tuntiin. Samalla erikoistuvien työtaakka kasvoi ja potilasmäärät lisääntyivät.

Nina Kaseva

Pään vammojen muutokset Suomessa

Traumaattiset pään vammat, erityisesti subduraalihematooma, ovat pelätty komplikaatio vanhusten kaatumisten ja antikoagulanttihoidon yhteydessä. Suomessa on hienot rekisterit, josta turkulaiset selvittivät pään vammojen ja niiden vaatiman hoidon muutoksia koko Suomessa 10 vuoden ajalta (2004–2014).

Kaisu Pitkälä

Yskänlääke ei ole oikea lääke yskään

Yskänlääkkeen teho perustuu suurelta osin lääkemuotoon ja makuun – eli apuaineisiin eikä niinkään vaikuttaviin aineisiin, kuten antitussiiveihin (dekstrometorfaani) tai limaa irrottaviin (guaifenesiini) aineisosiin.

Nina Kaseva

Obstruktiivinen keuhko­sairaus ei ole vaikean koronainfektion riskitekijä

Japanissa tutkijat selvittivät astman vuoksi toteutuneita sairaalahoitoja vuosien 2017–2020 alussa viikoilla 1–22. Kävi ilmi, että tämän vuoden alussa koronapandemia vähensi sairaalahoitoja eikä suinkaan lisännyt niitä.

Heikki Ekroos

Lasten umpilisäke­tuleh­duksen hoito pelkällä anti­biootilla vaatii lisätutkimuksia

Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.

Hannu Paajanen

Kroonisen kiveskivun syy voi olla lonkkanivelperäinen

Kroonisella kiveskivulla tarkoitetaan ajoittaista tai jatkuvaa, yli kolme kuukautta kestänyttä toispuolista tai molemminpuolista kiveksen tai kivespussin alueen kipua. Anamneesi, kliininen status, laboratoriotutkimukset ja kivespussin kaikututkimus todennäköisesti selvittävät vaivan urogenitaaliperäisen syyn. Kiveskipu voi kuitenkin olla myös heijastumaa saman puolen lonkan alueelta. Jos kivun syy ei löydy kiveksestä tai nivuksen alueelta, täytyy tutkimuskenttää laajentaa lonkkiin. Urologisen oireen takana voikin olla ortopedinen vaiva.

Ossi Lindell

Vanhaa vai uutta antikoagulanttia?

Asenteet vanhusten antikoagulanttihoitoa kohtaan ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Vuonna 2007 julkaistu BAFTA-tutkimus muutti suhtautumisen vanhusten eteisvärinän antikoagulaatiohoitoon, koska varfariini puolitti aivoinfarktiriskin verrattuna asetyylisalisyylihappoon. Vaikka tutkimus tehtiin varfariinilla, ollaan vanhustenkin hoidossa siirtymässä yhä enemmän uusiin antikoagulantteihin, jotka eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa. Antidoottien puute verenvuototilanteessa on kuitenkin saanut monet kliinikot miettimään niiden turvallisuutta vanhuksille.

Kaisu Pitkälä

Loppuanalyysi darolutamidista eturauhassyövän hoidossa

Uuden polven androgeenireseptorinsalpaaja darolutamidi on hyväksytty etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. Faasin III kaksoissokkotutkimuksessa darolutamidin lisääminen kastraatiohoitoon pidensi elinaikaa merkittävästi.

Ossi Lindell

Idiopaattinen haimatulehdus johtunee useimmiten mikrokiteisestä sappikivitaudista

Idiopaattisen pankreatiitin syyksi on ehdotettu sappinesteen mikrokiteitä tai sakkaa, ja vastikään suomalainen gastrokirurgien monikeskustutkimus osoitti, että laparoskooppinen sappirakon poisto estää usein haimatulehduksen uusimisen. Nyt tulos on varmistettu laajassa meta-analyysissä, johon hollantilaiset kirurgit keräsivät 10 tutkimuksen tulokset; ainoa satunnaistettu vertailututkimus oli Suomesta.

Hannu Paajanen

Hiipuuko vasta-ainevaste koronaan nopeasti vai ei?

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamassa koronapandemiassa on edelleenkin paljon epäselvää. Esimerkiksi taudin aiheuttamasta immuunivasteesta on kirjavia tuloksia. Epävarmuutta lisäävät raportit uudelleensairastumisesta. Taustalla on myös kokemus flunssia aiheuttavien muiden koronavirusten kyvystä sairastuttaa toistuvasti. Ymmärrystä eivät näytä suuresti lisäävän tuoreet tutkimuksetkaan: toisen mukaan vasta-aineet vähenevät sukkelaan kolmessa kuukaudessa, toinen taas sanoo niiden säilyvän hyvällä tasolla ainakin viisi kuukautta.

Heikki Arvilommi

Uutta tietoa aspiraatiopneumonioista

Monikeskustutkimuksessa, johon rekrytoitiin 2 606 pneumoniapotilasta eri puolilta maailmaa, aspiraation riskitekijöistä tärkeimmiksi osoittautuivat aivoinfarkti, dementia, psykiatrinen sairaus, alipaino, nenä-mahaletku ja happirikastinhoito. Vuodepotilaana olo ja asuminen hoivakodissa sekä miessukupuoli olivat myös riskitekijöitä. Potilaista 70,8 %:lla oli aspiraation riskitekijöitä. Aspiraatiopneumonia oli 7,4 %:lla.

Heikki Ekroos

Gerasteenisten vanhusten verenpainetavoite

SPRINT-tutkimus osoitti, että yli 75-vuotiaiden systolinen verenpaine kannattaisi saada mieluummin tasolle 120 mmHg kuin 140 mmHg. Gerasteenistenkin potilaiden osoitettiin hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta. Tutkimuksesta kuitenkin suljettiin pois laitospotilaat, muistisairaat, diabetesta tai munuaisten ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat sekä aivohalvauspotilaat. Nyt Britanniassa on selvitetty, millainen verenpaine olisi gerasteenisille optimaalisin, sulkematta pois huonokuntoisimpia.

Kaisu Pitkälä

Maski ei lisää ikäihmisten happivajetta

Kasvomaskien käyttöä suositellaan koronavirusepidemian hallinnassa yhä laajemmin. Niiden vaikutus hengitykseen etenkin varttuneemmissa ikäryhmissä on herättänyt huolta, mutta kanadalaistutkimuksen perusteella maskin käyttö vaikuttaa turvalliselta ikäihmisille, joilla ei ole hengitykseen vaikuttavia perussairauksia.

Helena Liira

Laktobasillista apua bakteerivaginoosin uusiutumisen ehkäisyssä

Emättimeen annosteltavan laktobasillivalmisteen käyttö vähentää merkittävästi bakteerivaginoosin uusiutumista antibioottihoidon jälkeen. Arviolta 15–50 % hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii bakteerivaginoosista, ja se uusii jopa 75 %:lla antibioottihoidon jälkeen altistaen naiset seksitaudeille, hedelmällisyyteen liittyville terveysongelmille ja ennenaikaiselle synnytykselle.

Kaarin Mäkikallio

Geenitieto on vielä epätarkka sepelvaltimo­tautiriskin arviontiin

Sepelvaltimotaudin ehkäisyä toteutetaan kliinisten vaaratekijöiden mukaisen sairastumisriskin perusteella. Koska perinnölliset tekijät vaikuttavat merkittävästi sairastumisriskiin, voisi lisääntyvä geneettinen tieto parantaa riskin arviota. Laajan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan näytä vielä käyvän.

Juhani Airaksinen