Ulosteensiirto sektiolapselle korjaa suolen mikrobistoa

Alateitse syntyvä lapsi saa syntyessään mukaansa äidin ulostebakteereita, jotka kolonisoituvat hänen suoleensa ja luovat kehitykselle terveellisen mikrobiston. Sektiolla syntyneelle näin ei käy. Arvostetun lehden julkaisema suomalaistutkimus osoittaa, että sektion jälkeen ihmistaimelle annettu keinolannoitus (sananmukaisesti) äidin ulosteella korjaa tilanteen nopeasti.

Heikki Arvilommi

Ultraäänellä hoitoa masennukseen ja ­ pakko-oireisiin

Hoitoresistenttiä ja vaikea-asteista pakko-oireista häiriötä ja masennusta on hoidettu neurokirurgisesti, mutta toimenpiteisiin liittyy komplikaatioita ja haittavaikutuksia. Suurienergiaisella kohdennetulla ultraäänellä (HIFU) voidaan haluttu kohta aivoissa tuhota millimetrin tarkkuudella kohdistamalla siihen samanaikaisesti yli tuhat toisensa hoitokohteessa leikkaavaa ja alueen kuumentavaa ultraäänisuihkua.

Tero Taiminen

Leikkaus vai kipsi olkaluun diafyysin murtumassa?

Helsingin ja Tampereen yliopistosairaalan ortopedit ovat jälleen kunnostautuneet murtumakirurgian tutkimuksessa. Nyt kohteena oli olkavarren murtuman (20 % humeruksen murtumista) hoito vuosina 2012–18. Perinteisesti tätä murtumaa on hoidettu kipsillä tai nykyisin toiminnallisella lastalla, jos asento on hyväksyttävä. Vaikea dislokaatio, pirstaleisuus tai radialishermon puristus hoidetaan leikkaussalissa stabiloimalla murtuma levyllä.

Hannu Paajanen

Rintasyövän kirurginen hoito kevenee edelleen

Säästävä leikkaus ja vartijaimusolmuketekniikka ovat muuttaneet rintasyövän kirurgista hoitoa potilaille helpommaksi. Tarpeeton kainaloimusolmukkeiden poisto vähenee, kun kainalo tyhjennetään vain vartijaimusolmukkeen ollessa positiivinen (20–30 % rintasyövistä). Viime vuosina on varhaisvaiheen rintasyövissä jätetty kainalon imusolmukkeet kokonaan tutkimatta hyvin tuloksin.

Hannu Paajanen

Kotiutuvan COVID-19-potilaan laskimotukosriski

Jo kohta pandemian käynnistyttyä asiantuntijalehdet ja valtakunnallinen media toivat esiin COVID-19-tautiin yhdistyvän poikkeuksellisen voimakkaan laskimotukostaipumuksen. Monesta kirjoituksesta jäi huomioimatta, että kyseessä eivät olleet kaikki sairastuneet vaan teho-osastolla hoidettavat potilaat. Kotiutuvan potilaan laskimotukosriskiä ei ole juuri ehditty tutkia ennen näitä kahta raporttia.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030