Lyhyillä yöunilla ja päivätorkuilla yhteys lihavuuteen

Lyhyillä yöunilla ja päivätorkuilla yhteys lihavuuteen

Yhdysvalloissa selvitettiin latinoväestön monikeskustutkimuksessa aktiivisuusrannekkeen avulla unen ja liikalihavuuden yhteyksiä. Osallistujia oli 2 156, iältään 18–64-vuotiaita. Aktiivisuuden seuranta kesti viikon ajan. Ikä, sukupuoli, etninen tausta, tutkimuspaikka, tulot, koulutus sekä apnea-hypopneaindeksi huomioitiin mallissa. Liikalihavuuden määritelmä oli painoindeksi yli 30 kg/m2 ja keskivartalolihavuuden määritelmä miehillä vyötärönympärys vähintään 102 cm ja naisilla vähintään 88 cm. Päiväuniksi katsottiin yli 15 minuutin torkut.

Heikki Ekroos

Lisää näyttöä verenpaineen  intensiivihoidon hyödyistä

Lisää näyttöä verenpaineen intensiivihoidon hyödyistä

Iso satunnaistettu SPRINT-tutkimus osoitti, että ikäihmisten (keski-ikä 80 v) intensiivinen verenpaineen hoito kannattaa. Molemmissa ryhmissä päästiin varsin hyvin tavoitteisiin: intensiivihoidon ryhmässä systolisen verenpaineen keskiarvo oli 123 mmHg (tavoite < 120 mmHg), standardihoitoryhmässä 135 mmHg (tavoite < 140 mmHg). Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti, sillä jo kolmen vuoden seurannassa intensiivisessä hoidossa olleiden kokonaiskuolleisuus ja kardiovaskulaaritapahtumien määrä oli kolmanneksen pienempi kuin lievemmän tavoitteen ryhmässä.

Kaisu Pitkälä

Muista fibrinogeeni, kun potilas vuotaa poikkeuksellisesti

Verenvuotopotilaan seulontakokeet APTT ja INR (TT) paljastavat useimmiten puuttuvan hyytymistekijän tai runsaan hyytymistekijöiden kulutuksen. Normaaleihin arvoihin ei välttämättä kannata tyytyä, jos vuoto on poikkeuksellista tai uhkaa henkeä. Verihiutaleiden toimintahäiriöt, hyytymistekijä XIII ja fibrinogeeni ovat seulan ulkopuolelle helposti jäävät syylliset.

Marko Vesanen

Magneettikuvausseulonta löytää pienemmän rintasyövän

Rintasyöpä on alle 60-vuotiaiden naisten merkittävä kuolemansyy. Jos naisen lähisukulaisilla on todettu rintasyöpää, on sairastumisriski suurentunut, vaikka tunnettuja rintasyövälle altistavia geenimutaatioita ei ole todettu. Näitä potilaita on noin 15 % kaikista rintasyöpään sairastuneista. Näiden naisten huolellinen rintasyövän seulonta on järkevää: mitä aiemmin tauti todetaan, sitä parempi hoitotulos on, ja osa potilaista säästyy raskailta liitännäishoidoilta, kun tauti todetaan tarpeeksi pienikokoisena. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että magneettikuvauksen käyttöä suuren riskin potilaiden seulonnassa on syytä harkita.

Sirkku Jyrkkiö

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen

Suun ja nielun  HPV-positiivisen syövän hoidon keventäminen näyttää onnistuvan

Suun ja nielun HPV-positiivisen syövän hoidon keventäminen näyttää onnistuvan

HPV-positiivinen suun ja nielun alueen syöpä poikkeaa "perinteisistä" levyepiteelisyövistä mm. siinä, että sitä tavataan tupakoimattomilla ja nuoremmilla ihmisillä. Tauti on yleistymässä ja sen ennuste on erittäin hyvä, mutta hoidon pitkäaikaishaitat muodostuvat merkittäväksi taakaksi tällaisessa potilasjoukossa. Koeasetelmissa on saatu viitettä siitä, että tauti olisi myös herkempi sädehoidolle. Onkin aiheellista pohtia, voisiko hyvän hoitotuloksen saavuttaa kevennetyllä hoito-ohjelmalla.

Sirkku Jyrkkiö

Profylaktinen verkko ei estä avannetyrää

Parastomaalinen hernia eli avannetyrä on varsin tavallinen suoliavanteisiin liittyvä komplikaatio (jopa 30–50 %:lla potilaista). Tyrän muodostumiseen liittyvät potilaasta johtuvat syyt (esim. ylipaino, tupakointi, aliravitsemus, sädehoito) ja joskus myös puutteellinen kirurginen tekniikka. Polypropyleeniverkot ovat auttaneet kirurgia korjaamaan nivus- ja vatsanpeitetyrät. Nyt ruotsalaiskollegat totesivat laajassa monikeskustutkimuksessa, että parastomaaliherniaa avanteen ympärille asetettu profylaktinen tukiverkko ei estä.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030