Asentovinokalloisuus ja kognitiiviset taidot

Imeväisiän keskivaikea tai vaikea asentovinokalloisuus oli yhteydessä huonompaan koulumenestymiseen ja heikompiin kognitiivisiin taitoihin. Ero älykkyysosamäärässä vastasi 4–7 pistettä matalampaa tulosta verrokkeihin nähden.

Nina Kaseva

Pakarassa kipua – mikä hoidoksi?

Kiputila pakarassa (gluteaalinen tendinopatia) tai lonkan ulkosyrjällä (ns. trokanterbursiitti) tai) on varsin tavallinen ikääntyvän naisen krooninen vaiva vastaanotolla. Oireen patofysiologia on vieläkin osin tuntematon, mutta valtaosalla lienee kysymyksessä ikääntymiseen liittyvä lonkan tai pakaran jänteiden rappeuma ja usein myös oikea limapussin tulehdus eli bursiitti. Tautia on Suomessa totuttu hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla puudute-kortisoni-injektioilla. Australialaiskollegat ovat tehneet pakarakivun hoidoista hyvän satunnaistetun tutkimuksen.

Hannu Paajanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell

Imukuppisynnytys ei lisää virtsankarkailua

Imukupilla hoidettu synnytys ei lisää synnyttäjän myöhempää ponnistusvirtsankarkailua spontaaniin alatiesynnytykseen verrattuna.

Pertti Kirkinen

Hodgkinin lymfooman sairastaneiden ennuste on hyvä

Kun nuorena Hodgkinin lymfooman sairastanut on ollut hoidon jälkeen kaksi vuotta tauditon, uusiutumisriski on enää pieni.

Sirkku Jyrkkiö

Pedofilian biologista taustaa etsimässä

Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista noin puolessa taustalla on pedofilia. Pedofiliaa sairastavista 90 % on miehiä, ja häiriön taustalla on epäilty olevan mieshormonien aiheuttama aivojen kehityksen häiriö. Asiaa tutkittiin Saksan valtion rahoittamassa monikeskustutkimuksessa.

Tero Taiminen

Intensiivinen liikunta lisää sepelvaltimokalkkeja?

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvin intensiivinen kestävyysharjoittelu näyttää hieman lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan nämä sepelvaltimokalkit eivät kuitenkaan lisää kuolleisuutta, vaikka juoksija jatkaa kovaa harjoittelua.

Juhani Airaksinen

Miten kuvantaa vatsaontelon kiinnikkeet?

Leikkausten, tulehduksen tai trauman jälkeen vatsaonteloon syntyy melko usein sidekudosjuosteita eli kiinnikkeitä. Laparotomian on arvioitu aiheuttavan niitä jopa 30–40 %:lle potilaista. Kiinnikkeiden muodostusta estetään hyvällä mini-invasiivisella leikkaustekniikalla, välttämällä verenvuotoja ja hoitamalla vatsaontelon tulehdukset huolella. Tanskalaiset kirurgit arvioivat kiinnikkeiden kuvantamista tuoreessa katsauksessaan, eikä mikään menetelmä ollut täydellinen.

Hannu Paajanen

Ientulehdusbakteerillako tekemistä Alzheimerin kanssa?

Takavuosina on tälläkin palstalla vihjailtu Alzheimerin taudin saattavan olla tarttuva tauti. Jotkut asiantuntijat ovatkin olleet huolissaan taudin mikrobietiologian tutkimuksen laiminlyömisestä. Jatkokertomuksen tuoreimman luvun kirjoitti nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Se on löytänyt ikenissä viihtyvää Porphyromonas gingivalis -bakteeria potilaiden aivoista ja osoittanut bakteerin erittämien toksiinien kytköksen neuronivaurioihin. Sokerina pohjalla he kehittivät toksiineille estäjän, joka ainakin hiirissä vähensi neuronivaurioita.

Heikki Arvilommi

Bifidobakteerien runsaus imeväisellä näyttää voimistavan rokotusvasteita

Suoliston mikrobisto varhaislapsuudessa vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen ja voi tehostaa lapsen rokotusvasteita. Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat voimakkaamman rokotusvasteen 2 vuoden iässä, jos imeväisellä oli ulosteessa runsaasti bifidobakteereja.

Nina Kaseva

Immuno-onkologista hoitoa pään ja kaulan alueen syöpään

Kaulan imusolmukkeisiin levinnyt pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpä uusiutuu ensilinjan hoidon jälkeen puolella potilaista noin kolmen vuoden kuluessa. Uusiutunutta tai etäpesäkkeistä tautia ei yleensä voi parantaa. Taudin kulkua voidaan jarruttaa käyttämällä platinapohjaisia yhdistelmähoitoja ja setuksimabia. Immuunivasteen muuntajalla, PD-1:n estäjä pembrolitsumabilla on saatu varhaisen vaiheen tutkimuksissa vaste 16–18 %:lle potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Passiivinen altistuminen sähkösavukkeille lisää astmakohtauksen riskiä

Passiivinen altistuminen tupakansavulle lisää astmaoireilua ja pahenemisvaiheen riskiä. Amerikkalaisnuorille suunnattu kyselytutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa astmakohtauksen riskin lisääntyvän myös sähkösavukkeille tai vastaaville tuotteille altistuttaessa.

Heikki Ekroos

Katetrilla asennettavat aorttaläpät näyttävät kestäviltä

Katetrilla asennettavia bioläppiä käytetään yhä useammin ja entistä nuorempien aorttaläppäahtaumapotilaiden hoidossa. Näiden uudentyyppisten TAVI-läppien pitkäaikaiskestävyyttä on epäilty, mutta uusimmissakaan tutkimuksissa ei ole näkyvissä merkkejä yllättävistä toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen happosalpaajan käyttö altistaa raudanpuutteelle

Pitkäaikainen ja suuriannoksinen happosalpaajan käyttö lisäsi rautavajauksen esiintyvyyttä.

Marko Vesanen

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Terve vanhus ei hyödy ASA:sta

Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon hyöty sydän- ja aivoinfarktien sekundaaripreventiossa tiedetään. Sen sijaan primaaripreventiossa se ei terveitä vanhuksia hyödytä.

Hannu Paajanen

Harvinaisen sylkirauhassyövän hoitoon uutta valoa

Sylkirauhastiehyen karsinoomia on pään ja kaulan alueen syövistä vain 8 %. Tauti on aggressiivisesti käyttäytyvä ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä. Sairastuneiden elinaika on vain 3–4 vuotta. Levinneen taudin hoitoon on käytetty karboplatiinin ja paklitakselin yhdistelmää, jolla vaste saadaan noin 40 %:lle potilaista. Japanilaistutkimuksessa päästiin parempaan lukemaan trastutsumabin ja doketakselin yhdistelmällä, kun hoito kohdennettiin HER2-statuksen mukaan.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkäaikaistutkimus vahvistaa eturauhassyövän aktiivisen hoidon edut

Paikallisen eturauhassyövän leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan pohjoismaisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetty seuranta on kestänyt 29 vuotta. Siihen satunnaistetuista potilaista 80 % on jo kuollut. Seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla hoidettujen potilaiden pienemmästä kokonaiskuolleisuudesta ja eturauhassyöpäpäspesifisestä kuolleisuudesta sekä taudin vähentyneestä metastasointiriskistä.

Ossi Lindell

Millainen on iäkkään vammapotilaan ennuste?

Neurokirurgiassa, lonkkamurtumissa ja palovammoissa korkea ikä on merkittävä muuttuja huonon ennusteen kannalta, mutta väestötasolla vanhusten vammojen pitkäaikaisennustetta on melko vähän tutkittu. Australialaiset hyödynsivät rekisteritietoja yli 65-vuotiaiden vammapotilaiden selviytymisestä.

Hannu Paajanen