Leukosytoosi lisää essentielliä trombosytoosia sairastavan tukosriskiä

Myeloproliferatiiviset sairaudet – kroonista myelooista leukemiaa lukuun ottamatta – ovat parantumattomiksi syöpätaudeiksi varsin vähäoireisia ja hitaasti eteneviä. Kuitenkin niin laskimo- kuin valtimotukosriskiäkin arvioitaessa ne ovat kärkipaikalla. Korkeaa hemoglobiinitasoa tai tuhansiin kohonnutta trombosyyttilukemaa on helppo syyttää hyytymisjärjestelmän manipuloimisesta, mutta leukosyytit eivät ole sen viattomampia.

Marko Vesanen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi

Entsalutamidi pitkittää kastraatioresistentin eturauhassyövän etäpesäkkeiden kehittymistä

Kun potilaalla on etäpesäkkeetön kastraatioresistentti eturauhassyöpä ja PSA-arvon nousu on ainoa merkki taudin etenemistä, on tehtävä tärkeä päätös: aloittaako lisähoito vai jatkaako pelkkää androgeenideprivaatiota siihen saakka, kunnes etäpesäkkeitä on havaittavissa kuvantamistutkimuksissa. Hoidon päämäärä on estää etäpesäkkeiden kehittymistä mahdollisimman pitkään, lievittää taudin oireita ja pidentää potilaan elinaikaa.

Ossi Lindell

Diabeetikon sydänriski ei aina ole suurentunut

Diabetes lisää sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista ja huonontaa sydänsairauksien ennustetta. Laajan kansallisen rekisterin perusteella näyttää kuitenkin siltä, että jos diabeetikolle ei ole kertynyt tunnettuja kardiovaskulaarisia vaaratekijöitä, ennuste ei eroa juurikaan muun väestön keskimääräisestä.

Juhani Airaksinen

Tehoaako ketamiini masennukseen, koska se on opioidi?

Masennus on Suomessa eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus ja yli 80 % itsemurhan tehneistä on ollut masentuneita. Koska tavanomaisten hoitokeinojen teho on usein riittämätön, masennuksen hoidossa on nopeasti lisääntynyt laskimoon annettavien ketamiini-infuusioiden käyttö. Noin puolet hoitoresistenteistä masennuspotilaista saa vasteen tähän hoitoon.

Tero Taiminen

Äidin verestä tehdyn sikiöseulonnan ongelmia

Äidin seerumin sikiöperäisen vapaan DNA:n tutkiminen on vajaassa 10 vuodessa osoittautunut yhdeksi geeniteknologian menestyneimmäksi menetelmäksi. Vuonna 2017 tutkimus tehtiin arviolta 6–7 miljoonalle odottavalle naiselle. Useimmiten seulotaan sikiön yleisimpien trisomioiden riskiä, mutta menetelmien kehitys on mahdollistanut mikrodeleetioiden ja jopa osittaisen genomin poikkeavuuksien selvittelyn. Tutkimus on herkempi ja spesifisempi kuin muut varhaisen sikiöseulonnan menetelmät. Seurauksena on ollut istukkanäytteiden ja lapsivesipistojen sekä niihin liittyvien keskenmenojen väheneminen. Toisaalta näyttöä siitä, että tutkimusta käyttävissä maissa elävänä syntyneiden 21-trisomialasten määrä olisi vähentynyt, ei ole.

Pertti Kirkinen

Mikä ennustaa uniapnean CPAP-hoitoa?

Uniapnean esiintyvyys kasvaa kaiken aikaa ja potilaiden määrä lisääntyy joka vuosi. Sitä, miten potilaat sitoutuvat CPAP-hoitoon, on vaikea ennustaa. Vaikeaa tautia sairastavat hyötyvät yleensä eniten laitehoidosta.

Heikki Ekroos

”Onko lennolla lääkäriä?”

Mitä matkustamossa oleva lääkäri voi tehdä?

Hannu Paajanen

Aerobinen liikunta lisää telomeerien pituutta

Telomeerit lyhenevät solujen jakautuessa ja ilmiö liittyy vanhenemiseen. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa todettiin säännöllisen aerobisen liikunnan aloittamisen jälkeen koehenkilöiden valkosolujen telomeerien pitenevän.

Nina Kaseva

Aivoinfarktin vaara suurempi ohitusleikkauksen kuin pallolaajennuksen jälkeen

Pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat vaihtoehtoja vaikean sepelvaltimotaudin hoidossa. Laaja-alaisessa taudissa potilaan pitkäaikaisennuste ohitusleikkauksen jälkeen on hieman parempi, etenkin diabeetikoilla. Toisaalta uuden laajan selvityksen perusteella aivoinfarktin vaara on hieman suurempi ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Myelooma ja toinen syöpä

Potilaat saattavat olla alttiita useammallekin kuin yhdelle syöpätyypille, mutta hoitojen vaikutus altistavana tekijänä ei ole vähäpätöinen syy sekään. Myelooma on useimmiten krooninen ja nykyisin lääkehoidoilla, autologinen kantasolusiirto mukaan lukien, vuosikausia hallittavissa oleva sairaus. Altistavatko hoidot uuden syövän synnylle on elinajan pidentyessä?

Marko Vesanen

Verikokeesta apu pitkälle edenneen eturauhassyövän hoidon valintaan

Androgeenireseptorin signaalireitin (ARS) salpaajat, kuten abirateroni ja entsalutamidi, sekä taksaanit, kuten dosetakseli ja kabatsitakseli, ovat yleisimmät etenevän etäpesäkkeisen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoidossa käytettävät systeemiset lääkkeet. Hoitosuositukset lääkkeiden antojärjestyksestä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saamiseksi kuitenkin puuttuvat. Kansainvälisen monikeskustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, sopiiko lääkevalinnan kriteeriksi potilaiden verenkierrossa olevista tuumorisoluista löytyvä androgeenireseptorin silmukointivariantti AR-V7.

Ossi Lindell

Osteoporoottisen nikamamurtuman sementöinnistä niukasti hyötyä

Kun ihminen vanhenee, selkä painuu kumaraan. Syynä on useimmiten nikamien ja välilevyjen kompressio. Usein hyvinkin kivulias osteoporoottinen kompressiomurtuma syntyy ilman isompaa traumaa. Hoitona käytetään kipulääkkeitä, luukatoa ehkäiseviä valmisteita ja joskus tukiliiviä. Jämerämpi hoitomuoto on perkutaaninen vertebroplastia, jossa luhistuneeseen nikamaan ruiskutetaan neulalla puudutuksen jälkeen polymetyylimetakrylaattia. Alustavat tulokset ovat olleet positiivisia; selkäkipu vähenee merkittävästi, elämänlaatu paranee ja jopa nikamien korkeus lisääntyy. Tuloksiin voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi toimenpiteen aikaansaama lumevaikutus.

Hannu Paajanen

Seulonta näyttää tehottomalta urheilijoiden äkkikuolemien ehkäisyssä

Huippu-urheilijan terveystarkastus on pakollinen monissa joukkue- ja kamppailulajeissa. Terveystarkastus painottuu sydänterveyden arviointiin ja urheilusuoritukseen liittyvän äkkikuolemavaaran arviointiin. Laaja nuorten brittijalkapalloilijoiden seurantatutkimus osoittaa, että varhaisella seulonnalla on hyvin vaikea ennakoida urheilijoiden harvinaisia sydänkuolemia.

Juhani Airaksinen

Rintasyövän hormonaalinen liitännäishoito tarkentuu

Premenopausaalisen naisen hormonireseptoripositiivista rintasyöpää kannattaa hoitaa myös munasarjasuppressiolla etenkin silloin, jos potilaalla on suuren riskin syöpä ja hän on solunsalpaajahoidon jälkeen edelleen premenopausaalinen.

Sirkku Jyrkkiö

ALS-lääkkeestä eosinofiilien nitistäjäksi

Eosinofiilit voivat olla viheliäisiä sille päälle sattuessaan – tämän tietävät konservatiivisten alojen erikoisuuksia hoitavat. Hypereosinofiilinen oireyhtymä (HES) on taudin nimi silloin, kun veressä kiertää liikaa eosinofiilivalkosoluja ja ne aiheuttavat elinvaurion. Useimmiten kohteena on iho ja limakalvot (suolisto, keuhkot), mutta myös sydän ja sisäelimet voivat sairastua. Rauhoittava lääke on tietenkin kortikosteroidi, mutta suurta annosta tarvitseville vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Dekspramipeksoli ei lyönyt läpi amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) hoidossa, mutta eosinofiilien määrään se vaikutti, tuntemattomalla mekanismilla.

Marko Vesanen

Tiheä vai harva seuranta paksusuolisyövän hoidon jälkeen?

Kolorektaalisyöpä on useimmissa länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Vaikka satunnaistettuja tutkimuksia on tehty paljon, näyttää edelleen olevan epäselvää, kuinka usein seurantakäyntejä tarvitaan hoitojen jälkeen ja mitä tutkitaan. JAMAssa julkaistiin taas kaksi tutkimusta aiheesta.

Hannu Paajanen

Rasitus-EKG ei ole hyödyllinen sepelvaltimotaudin seulonnassa

Rasitus-EKG-tutkimusta tehdään vieläkin joskus etenkin yli 50-vuotiaiden miestyöntekijöiden terveystarkastusten yhteydessä. Näyttöä toimintamallin hyödystä ei ole koskaan ollut, eivätkä tuoreet amerikkalaiset suositukset löydä toimintatavalle perusteita nytkään.

Juhani Airaksinen

Aivovamma lisää itsemurhavaaraa

Tanskan koko väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa itsemurhan vaara oli aivovamman kokeneilla noin kaksinkertainen verrattuna väestön keskimääräiseen (41 vs. 21 itsemurhakuolemaa / 100 000 henkilövuotta). Vaara oli suurempi, jos aivovamma oli vakava (51/100 000 henkilövuotta). Mitä enemmän käyntejä terveydenhuollossa aivovamma aiheutti, sitä suurempi oli itsemurhavaara.

Helena Liira

Uusiva vulvovaginaalinen hiivatulehdus lisääntyy

Sienitauteihin perehtyneet tutkijat (mukana myös suomalainen tutkimusryhmän jäsen) ovat huolissaan naisten genitaalialueen uusivan hiivatulehduksen yleistymisestä ja sen aiheuttamista terveysongelmista, työkyvyttömyydestä ja hoidon kustannusten kasvusta. Huoli perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja 17 000 naista käsittävään meta-analyysiin.

Pertti Kirkinen