Influenssa on merkittävä sydäninfarktin laukaisija

Jo pitkään on tiedetty, että hengitystieinfektioihin liittyy tavallista suurempi vaara sairastua samanaikaisesti myös sepelvaltimotautikohtaukseen. Erityisesti influenssaepidemioiden aikaan tiedetään ilmenevän sydäninfarkteja tavallista enemmän. Uusi tutkimus vahvistaa aikaisempia käsityksiä.

Juhani Airaksinen

Kroonisen lymfaattisen leukemian lääkevaihtoehdot lisääntyvät

Viime vuosien aikana kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoito on monipuolistunut. Ensimmäinen hoitovalinta, solunsalpaajan ja vasta-aineen yhdistelmä, on poikkeuksetta tehokas, mutta taudin luonteeseen kuuluu uusi tuleminen, usein vastustuskykyä lääkkeille keränneenä. Idelalisibi ja tuoreeltaan korvattavuuden saanut ibrutinibi ovat jo käytössä, kun samoille markkinoille jo odotetaan seuraava eli venetoklaksia, jonka mekanismina on estää apoptoosia estävää proteiinia BCL2.

Marko Vesanen

Uutta pään ja kaulan alueen syöpien kemosädehoidosta

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän kemosädehoito on vakiintunutta, ja moni potilas paranee sillä. Tavallisimmin annetaan sisplatiinia kerran viikossa sädehoitoon yhdistettynä. Suurempi sisplatiiniannos kolmen viikon välein vähentää paikallisen uusiutuman riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarvio tuottaa tulosta

Lääkehoitoon liittyvät ongelmat tuovat usein etenkin useita lääkkeitä käyttäviä potilaita päivystyskäynneille. Lääkitystiedon siirtyminen sairaalasta avohoitoon siirryttäessä on virhealtis hoitoketjun osa. Tanskalainen tutkimus selvitti, voidaanko lääkityksen kokonaisarvion avulla vähentää sairaalahoidon uusiutumisia.

Helena Liira

Etäpesäkkeitä estävä uusi lääke eturauhassyöpään

Etäpesäkkeet ovat tärkein syy eturauhassyöpäpotilaiden komplikaatioihin ja kuolemaan. Lähes kaikilla tautiin kuolevilla on pesäkkeitä luustossa tai muualla, imusolmukkeissa, maksassa ja keuhkoissa. Luustopesäkkeisiin liittyvät kipu, patologiset murtumat ja selkäydinkompressio. Etäpesäkkeiden synnyn estäminen on taudin hoidon kulmakivi.

Ossi Lindell

Toistuvien keskenmenojen syy voidaan lähes aina saada selville

Toistuvien keskenmenojen vakiintuneisiin tutkimuksiin kuuluvat vanhempien kromosomitutkimukset, kohtuanomalioiden diagnostiikka, monien endokrinologisten häiriöiden poissulkeminen sekä infektioetiologiaa, hyytymishäiriöitä ja autoimmuunisairauksia koskevat tutkimukset. Näin toimien kuitenkin todennäköinen tai varma ongelman syy selviää alle puolessa tapauksista. Kun tutkimuksiin liitettiin keskenmenomateriaalin – istukka, embryonaalinen kudos, kalvot – koko kromosomiston tutkimus mikrosirutekniikalla ja yli 300 000 koettimen tarkkuudella, diagnostiikka parani merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

DNR-päätös on tärkeä osa keuhkoahtaumapotilaan hoitosuunnitelmaa

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastava voi elää pitkään, vaikka keuhkojen toiminta on erittäin huono. Ennustaminen ja hoitolinjauksien tekeminen on joskus haasteellista. Palliatiivisen hoidon ajoituskin on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Elvyttämättäjättämispäätös (DNR) on oleellisen tärkeä, koska elvytys johtaa automaattisesti hengityskonehoitoon, josta useimmat potilaat eivät hyödy.

Heikki Ekroos

Lupaava yhdistelmä manttelisolulymfooman hoitoon

Molekylaarisen lääketieteen osaaminen johtaa mielenkiintoisiin uusiin hoitomahdollisuuksiin. Perinteisesti lymfoomia on hoidettu solunsalpaajilla, ja niihin liitetty rituksimabi on parantanut hoitotulosta. Uusia hoitomenetelmiä tarvitaan, ja manttelisolulymfooman hoitoon on jo käytettävissä ibrutinibi. Sen ja venetoklaksin yhdistelmä näyttää lupaavalta.

Sirkku Jyrkkiö

Antikoagulaatiopotilaan vakava verenvuoto

Uusilla antikoagulanteilla tehtyjen laajojen tutkimusten myötä vakavien verenvuotojen ilmaantuvuudelle on saatu todennäköisyyksiä, ja ne ovat prosentuaalisesti pieniä. Hämärämmässä on kuitenkin tieto siitä, kenelle merkittävä vuoto tulee ja toipuuko siitä.

Marko Vesanen

Kuubassa kuului kummia

Viime syksynä uutisoitiin epäilystä, että Yhdysvaltain Kuuban-edustustoon olisi kohdistunut äänihyökkäys. Useat edustuston työntekijät hakeutuivat lääkärille outojen oireiden takia, ja suurin osa oireita saaneista oli ennen niiden alkua kuullut poikkeavan kovaa ääntä.

Pertti Saloheimo

Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Leikkausrobotit ovat tulleet vauhdilla kirurgin avuksi. Tämän melko kalliin tekniikan uskotaan olevan tarkempi, ergonomisempi ja ulottuvampi kuin avokirurgia tai perinteinen tähystyskirurgia. Robottikirurgiaa markkinoidaan erityisesti eturauhassyövän, lantionpohjan gynekologisen kirurgian ja tyräkirurgian avuksi. Mutta onko se tuloksiltaan parempi kuin laparoskooppinen kirurgia osaavissa käsissä?

Hannu Paajanen

Istukasta tehdyistä valmisteista ei ole terveyshyötyä

Lajinkehityksemme alussa lienee myös alkuihmisen tapana ollut syödä istukka synnytyksen jälkeen, kuten monet nisäkäslajit edelleenkin tekevät. Synnytykseen liittyvä mystiikka, uskomukset ja emootiot näyttävät herättäneet asian ainakin Yhdysvalloissa esille niin, että istukan käyttöön kaivataan nykyistä tarkempia ohjeita ja jopa lainsäädännön ohjausta. Arvostettu naistentautien ja synnytysopin tiedelehtikin käsittelee kirjoituksessaan istukan ja siitä tehtyjen valmisteiden käyttöä, plasentofagiaa, sekä synnytysyksikön vastuuta istukkakudoksen käytöstä.

Pertti Kirkinen

Terveysvakuutukset yleistyneet Pohjoismaissa

Pohjoismaissa tavoitteena on ollut taata yhdenvertaiset, pääosin julkisesti tuotetut terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16. Tutkijaryhmä etsi tekijöitä, jotka voivat selittää vakuutusten yleistymistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Helena Liira

Denosunabi käy myelooman luustotaudin hoitoon

Myelooma on ainoa luustoa todella rusentamaan kykenevä verisairaus, ja bisfosfonaatit ovat olleet markkinoille tultuaan yksi hoidon kulmakivistä – siis yli 20 vuotta. Tähän asti kisaa on käyty eri valmisteiden ja annosten kesken, mutta denosunabi eli RANK-ligandin monoklonaalinen vasta-aine tuo mukanaan oikeaa kilpailua. Ihonalaisinjektiona annettavana se on helppokäyttöinen eikä munuaisten vajaatoiminta aseta rajoituksia.

Marko Vesanen

Aggressiivinen hoito kannattaa paikallisesti edenneessä eturauhassyövässä

Kasvainmassan kirurgisella vähentämisellä on osoitettu olevan ennustemerkitystä sekä munuaissyövässä että munasarjasyövässä. Eturauhasen kirurgisesta poistosta tai etäpesäkkeisen eturauhassyövän sädehoidosta ei ainakaan tähän mennessä ole osoitettu saatavan vastaavaa hyötyä. Taannehtivien tutkimusten myönteiset tulokset ovat kuitenkin antaneet aihetta satunnaistettuihin tutkimuksiin, joita onkin meneillään.

Ossi Lindell

Protonipumpun estäjät ja dementian riski

Viime vuosina on tullut esille protonipumpun estäjälääkkeiden (PPI) pitkäaikaiskäytön haittoja, kuten Clostridium difficile -infektioiden ja pneumonioiden lisääntyminen, B₁₂-vitamiinin ja kalsiumin imeytymisen heikkeneminen sekä tähän liittyvä murtumien lisääntyminen. Muutamissa tutkimuksissa on myös epäilty, että PPI-lääkkeet lisäävät muistisairauden riskiä. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut ongelmia, sillä ne ovat nojautuneet rekistereihin ja siten taustamuuttujien vakiointi on ollut puutteellista.

Kaisu Pitkälä

Mikä leviää Twitterissä?

Sosiaalisen median areenat ovat osa yhä useammalle myös terveystiedon lähde.

Helena Liira

Astman huono tasapaino raskausaikana ennustaa lapselle astmaa

Raskausaikana astmaa hoidetaan samalla tavoin kuin muuten. Nyrkkisääntö on, että kolmanneksella astma paranee, kolmanneksella se ei muutu ja kolmanneksella se huononee. Valitettavasti osa naisista lopettaa astmalääkityksensä, vaikka tutkimustiedon mukaan inhaloitavien astmalääkkeiden käyttö on turvallista raskausaikana. Tanskalaiset selvittivät isossa rekisteritutkimuksessa, miten astman vaikeusaste ja hoitotasapaino raskauden aikana vaikuttavat astman periytymiseen.

Heikki Ekroos

Antikoagulantti ei lisää myöhäisvuotojen riskiä vanhusten päävammoissa

Länsimaissa väestö vanhenee ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona. Melko usein päivystykseen tuodaan sekava vanhus, joka on kaatunut ja lyönyt päänsä. Usein heillä on myös antikoagulaatiolääkitys (esim. varfariini tai ASA), ja se voi teoriassa aiheuttaa myöhästyneen kallonsisäisen vuotovaaran potilaan jo kotiuduttua päivystyksestä.

Hannu Paajanen

Nettiohjelmasta tukea syöpään sairastuneelle

Syöpään sairastuminen on potilaalle ja hänen läheisilleen ikävä yllätys ja aiheuttaa stressiä ja huolta. Pahimmillaan ahdistuneisuus voi heikentää elämänlaatua ja kykyä kestää raskaita hoitoja. Psykososiaalinen tuki parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää ahdistuneisuutta, mutta sitä ei ole tarjolla kaikille potilaille. Internetin sovellukset voivat auttaa tähänkin hätään.

Sirkku Jyrkkiö