Uusi antikoagulantti tarjolla syöpäpotilaan lääkelistalle

Syöpään liittyvä laskimotukos voi olla ensioire, hoidon komplikaatio tai vain sattumalöydös kuvantamistutkimuksessa. Hoito perustuu edelleen 15 vuoden takaiseen klassikkoon eli CLOT-hoitotutkimukseen, jossa daltepariini päihitti varfariinin uusintatukosten estossa. Tutkimus kaipaa haastamista, ja haasteeseen vastaa tulos uusimmasta markkinoille tulleesta suorasta antikoagulantista, edoksabaanista.

Marko Vesanen

Emfyseema on samanlainen, käyttipä tavallista tai sähkösavuketta

Sähkösavukkeen käytön uskotellaan olevan terveellisempää kuin tavanomainen tupakointi, mutta kukaan ei tiedä, onko näissä uskomuksissa perää. Sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia, vettä, glyserolia ja propyleeniglykolia. Niiden nikotiinin ja makuaineiden tiedetään jo aiheuttavan mm. keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja mahdollisesti keuhkoahtaumatautia. Nyt listalle on lisätty emfyseema: sähkösavukkeen käyttö aiheuttaa samanlaisen emfyseeman kuin tavallinen tupakansavu.

Heikki Ekroos

Yli vuorokauden odotusaika lisää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta

Suomessa päivystystä ollaan keskittämässä yhä harvempiin sairaaloihin ja välimatkat sekä odotusaika leikkaushoitoon pitenevät. Väestön vanhetessa ja osteoporoosin lisääntyessä lonkkamurtumien määrä kasvaa erityisesti vanhuksilla. Odotusajan pitenemisen voi odottaa lisäävän hoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta.

Hannu Paajanen

Ryhmämuotoinen koulutus ja kognitiivinen terapia auttavat heikko-osaisia kipupotilaita

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla potilailla esiintyy kroonista kipua enemmän kuin muilla. Heillä kipuun nivoutuu moninaisia ongelmia, liitännäissairauksia ja masennusta, ja se tekee heistä usein työkyvyttömiä. Yhdysvaltojen opioidiepidemia on esimerkki siitä, että kroonisen kivun hoitoon tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Mutta jos elämänhallinta ja terveyslukutaito ovat lähtökohtaisesti heikkoja, elämäntapamuutokset onnistuvat harvoin. Alabamassa tehdyssä tutkimuksessa kehitetyt kaksi interventiota auttoivat myös heikko-osaisia kipupotilaita.

Helena Liira

Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä

Botuliinitoksiinia toistuvien priapismiepisodien estoon

Saksan urologien pää-äänenkannattajassa kuvataan tapausselostuksen muodossa mielenkiintoinen keino estää toistuva iskeeminen priapismi (stuttering priapism). Tähän asti lääkkeillä toteutettu profylaksi on ollut teholtaan riittämätön ja sivuvaikutuksiltaan niin hankala, että se on ainakin nuoremmille potilaille vaikeasti siedettävissä.

Ossi Lindell

Haimatulehduksen jälkeen moninkertainen kuolemanriski

Kun alkoholituotteiden myyntiä vapautetaan enemmän lähikauppoihin, on syytä muistaa terveyshaitat. Suomessa akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus (noin 100/100 000) on maailman suurimpia, ja alkoholi on haimatulehduksen syynä (70 %) paljon yleisempi kuin sappikivitauti (20 %). Oululaiset kirurgit vertasivat haimatulehduspotilaiden kuolleisuutta normaaliväestön lukuihin.

Hannu Paajanen

Molekylaariset markkerit onnistuvat ohjaamaan syövän hoitoa

Täsmälääkkeiden hoitokohde on syövän molekylaarinen markkeri ja siihen liittyvä signaalireitti, esimerkiksi rintasyövän HER2-monistuma ja siihen kohdennettu trastutsumabi tai BRAF melanoomassa. Näitä muutoksia ilmenee muissakin syövissä, mutta ne ovat harvinaisia, yleensä alle 5 %:ssa kasvaimista.

Sirkku Jyrkkiö

Monoklonaalinen gammapatia ei ole muuttanut luonnettaan

Jos oireettoman eläkeläisen kohonnutta laskoa lähtee pöyhimään, saa usein verikoepaketista eteensä M-komponentin eli ylimääräisen vasta-ainekertymän. Sitä tavataan noin 3 %:lla kaikista yli 50-vuotiaista eikä siihen määritelmän mukaan pitäisi olla yhdistettävissä mitään muuta löydöstä tai oiretta. Mutta kuinka usein ja nopeasti myelooma tai eräät muut lymfaattiset sairaudet kehittyvät tämän sattumalöydöksen jälkeen?

Marko Vesanen

Ilmansaasteet heikentävät kävelyn terveysvaikutuksia

Tutkijat suosittelevat, että etenkin keuhkoahtaumapotilaat ja sydänsairaat välttävät saastuneessa ilmassa kävelyä.

Helena Liira

Omega-3-tuotteet tehottomia ­ sydän­tapahtumien ehkäisyssä?

Omega-3-rasvahappolisiä on suositeltu sydänsairauksien ja erityisesti sydäninfarktin ehkäisyyn, mutta näyttö niiden hyödystä on ollut ristiriitaista. Tuore meta-analyysi ei tuonut esiin merkittävää tehoa.

Juhani Airaksinen

Kohdun kaulakanavan lyhentymisestä johtuvia ennenaikaisia synnytyksiä voidaan vähentää

Johtavat amerikkalaiset ja brittiläiset perinatologit puoltavat lujasti vaginaalista kaikukuvausta ja progesteronilääkitystä ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä. Asia on ollut vuosia esillä, mutta puutteelliset, suppeat ja osin vinoutuneet tutkimukset ristiriitaisine tuloksineen ovat pitäneet yllä epätietoisuutta.

Pertti Kirkinen

Duloksetiinista apua aromataasinestäjän aiheuttamaan nivelvaivaan

Aromataasinestäjät ovat rintasyövän hoidossa tärkeä lääkeryhmä: leikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona ne vähentävät kuolleisuutta 40 %. Lääkkeen haittoja ovat nivelkipu ja jäykkyys, ja jopa joka kolmas tai neljäs potilas keskeyttää hoidon niiden takia. Jos hoitojakso on liian lyhyt, hoidon tehokin hiipuu. Liikunnasta ja akupunktiosta on osoitettu olevan apua, mutta lääkehoidon teho on ollut heikkoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan duloksetiini näyttää tehoavan tähän nivelvaivaan.

Sirkku Jyrkkiö

Tuloerojen kasvu altistaa masennukselle

Tuloerot ovat 30 vuoden ajan kasvaneet kaikkialla. Nykyisin rikkain kymmenesosa omistaa 90 % maailman varallisuudesta. Monikansallinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, altistaako tuloerojen kasvu yhteiskunnassa masennukselle.

Tero Taiminen

Kotisyntyisen pneumonian parempi hoito

Mikä hoidoksi sairaalaan päätyneille pneumoniapotilaille: pelkkä kefuroksiimi vai kefuroksiimin ja makrolidin yhdistelmä? Nyt julkaistussa japanilaisessa monikeskustutkimuksessa yhdistelmälääkityksen saaneiden (n = 369) kuolleisuus oli pienempi kuin pelkällä kefuroksiimilla hoidettujen (n = 225).

Heikki Ekroos

Kasvaimen genomitestistä apua prostatektomiapotilaan jatkohoitoon

Prostatektomialla hoidetun eturauhassyövän käyttäytymisen ennustamiseen ja lisähoidon tarpeen arvioimiseen on kehitetty lukuisia riskinluokittelumenetelmiä. Yksi niistä on pienen leikkauspreparaatin palan transkriptioanalyysiin perustuva 22 geenin genomitesti (Decipher). Se auttaa arvioimaan niiden geenien aktiivisuuden, joiden on osoitettu osallistuvan eturauhassyövän syntyyn ja etenemiseen. Asteikko on nollasta yhteen, ja korkea lukema (> 0,6) merkitsee huonoa ennustetta. Amerikkalaisessa neljän klinikan yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten testi sopii syöpäspesifisen kuoleman ennustamiseen potilailla, joilla leikkauslöydöksen perusteella oli suuren riskin tauti (Gleason > 7, pT3, N1 tai marginaalipositiivisuus).

Ossi Lindell

Voiko vanhus laihduttaa?

Lihavuus aiheuttaa iästä riippumatta liikuntakyvyn huononemista ja nivelten kuormittumista ja altistaa gerastenialle, diabetekselle ja toiminnanvajauksille. Yli kolmannes vanhuksista on lihavia, mutta laihduttamista pelätään suositella, sillä se voi altistaa lihaskadolle ja vielä pahemmille toiminnanvajauksille. Tutkimuksia ikäihmisten laihduttamisesta on vähän, ja niissä tutkittavat ovat olleet verrattain nuoria, 60–70-vuotiaita. Australiassa tehtiin pieni kokeellinen tutkimus lihavien vanhusten laihduttamisesta.

Kaisu Pitkälä

Pakolaislasten traumojen hoidossa tarvitaan yhteistyötä

Sotaa paenneiden lasten traumaperäisen stressihäiriön hoito edellyttää usein yksilöllistä traumaterapiaa, mutta kokonaisuudessa on otettava huomioon myös vanhempien oireilu ja tuen tarve. Lapsen psyykkisen oireilun hoito on syytä järjestää tiiviissä yhteistyössä vanhemmille tukea ja hoitoa tarjoavan tahon kanssa.

Hanna Raaska