Sädehoitoa vaikeisiin rytmihäiriöihin

Vaikeahoitoinen kammiotakykardia liittyy yleensä sydänlihaksen arpeen. Rytmihäiriön lähtökohta voidaan nykymenetelmin paikantaa, mutta aina ei kammiotakykardiataipumusta saada sammutettua perinteisillä katetriablaatiomenetelmillä rytmihäiriötahdistimen tuellakaan. Amerikkalaisen tutkijaryhmän ensikokemusten perusteella rytmihäiriölähteeseen voidaan kohdistaa nykytekniikalla sädehoito varsin tarkasti ja menestyksekkäästi potilailla, joiden kammiotakykardia ei reagoi perinteisiin hoitomenetelmiin.

Juhani Airaksinen

Mikä antikoagulantiksi iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle?

Eteisvärinä viisinkertaistaa aivoinfarktin riskin, ja antikoagulanttihoitojen hyödyt verrattuna niiden riskeihin ovat moninkertaiset. Varfariini koki renessanssin vuonna 2007 julkaistun BAFTA-tutkimuksen jälkeen. Siinä varfariinin osoitettiin vähentävän tromboembolisia tapahtumia puoleen verrattuna asetyylisalisyylihappoon 75 vuotta täyttäneillä eteisvärinäpotilailla lisäämättä vuotokomplikaatioita. Tuore meta-analyysi selvittää, mitä tiedetään varfariinin tehosta ja turvallisuudesta yli 65-vuotiailla verrattuna uusiin suoriin antikoagulantteihin, asetyylisalisyylihappoon tai antikoagulanteista pidättäytymiseen.

Kaisu Pitkälä

Lansopratsolista suojaa  tuberkuloosia vastaan

Lansopratsolista suojaa tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosiin sairastuu maailmassa edelleen vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes menehtyy. Antibioottien rinnalle tarvitaan uusia lääkkeitä tuberkuloosin torjuntaan. Hiirimalleista on viime vuosina saatu viitteitä, että lansopratsoli saattaa tehota tuberkuloosiin estämällä mykobakteerin bc1-kompleksia. Tämän vaikutuksen on katsottu johtuvan lansopratsolin muista protonipumpun estäjistä (PPI) poikkeavasta bentsimidatsolirenkaan rakenteesta. Brittitutkijat suunnittelivat laajan rekisteritutkimuksen selvittääkseen lansopratsolin vaikutusta tuberkuloosin ilmaantuvuuteen.

Helena Liira

Häkämittaus ennustaa tupakasta vieroituksen lopputulosta

Taiwanilaiset tutkijat selvittivät tekijöitä, jotka ennustavat tupakasta vieroituksen lopputulosta. Retrospektiivinen seurantatutkimus tehtiin avoterveydenhuollossa 162 terveen tupakoitsijan kohortista. Tutkittavat osallistuivat interventio-ohjelmaan, jossa heiltä mitattiin uloshengityksen hiilimonoksidi päivinä 1, 8, 15 ja 22. Vieroituslääkettä sai käyttää, mutta se piti ostaa itse. Tulosmuuttujana oli tupakoimattomuus vuoden kuluttua intervention alusta.

Heikki Ekroos

Renaalista denervaatiota ei ole vielä haudattu

Muutama vuosi sitten renaaliseen denervaatioon kohdistui suuria odotuksia hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa. Toimenpide kuitenkin lähes unohdettiin sen jälkeen, kun se osoittautui tehottomaksi ensimmäisessä suuressa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimusten ongelmana on ollut muun muassa vaihteleva verenpainelääkkeiden käyttö toimenpidehoidon ohessa. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että denervaatio laskee verenpainetta ainakin potilailla, jotka eivät käytä samanaikaista verenpainelääkitystä.

Juhani Airaksinen

Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Lääkärit ovat suhtautuneet varoen tulevaisuuden tutkiskeluun vastaanotolla – syystäkin, sillä ennustaminen on aina vaikeaa. Toisaalta lääkäreille kertyy paljon tutkimustietoon ja kokemukseen nojaavaa osaamista, jonka pohjalta he kykenevät tunnistamaan kuoleman lähestymisen. Kuolemasta keskusteleminen koetaan vaikeaksi, ja puheeksi ottamisen on pelätty jopa tuhoavan hyvän potilas-lääkärisuhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Emättimen mikrobiomin siirtoa sektiovauvoille ei suositella

Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä (vaginal seeding) otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.

Pertti Kirkinen

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että masennus on yhteydessä vähäiseen liikuntaan ja että liikunta lievittää masennusta. Tähän saakka syy-seuraussuhde on kuitenkin ollut epäselvä: aiheuttaako masennus liikunnan vähenemistä vai liikunnan puute masennusta? Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti etenevässä epidemiologisessa tutkimuksessa liikunnan ja masennuksen kausaalisuhdetta.

Tero Taiminen

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Astman hoidossa on vakiintunut tavaksi kaksinkertaistaa inhaloitavan steroidin annos flunssan aikana. Käytännön lääkärit saattavat neuvoa myös keuhkoahtaumapotilaitaan tuplaamaan inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan annoksen flunssassa, vaikka näyttö asiasta on ollut miltei olematon. Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.

Heikki Ekroos

Tunneloitava pleuradreeni maligniin pleuranesteilyyn

Pahanlaatuiseen tautiin liittyvä pleuranesteily on usein aikamoinen ongelma. Maligni pleuranesteily voidaan hoitaa toistuvin pleurapunktioin, talkkipleurodeesilla tai tunneloitavalla pleuradreenillä. Toistuvia pleurapunktioita tarvitaan alussa pleuranesteilyn aktiivisuuden tason määrittämiseksi. Menetelmien paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole selvää näyttöä varsinkaan suhteessa sairaalahoidon kestoon. Australialaiset tutkijat selvittivät avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa, onko talkkipleurodeesi vai tunneloitava pleuradreeni parempi estämään sairaalahoitoja. Potilaita oli 146 ja seuranta-aika oli vuosi.

Heikki Ekroos

CAR-T-soluista tehoa lymfooman hoitoon

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on varhaisessa vaiheessa usein parannettavissa nykymenetelmin, mutta laajasti levinneisiin huonoennusteisiin tautimuotoihin ei vielä tunneta parasta hoitoa ja taudin uusiutumien hoito on haasteellista. Kimeeristä vasta-ainemolekyyliä ilmentävät CAR-T-solut näyttävät tehoavan varsin hyvin itsepintaiseen tautiin, ja niistä on hyvin todennäköisesti tulossa sovellus kliiniseen käytäntöön.

Sirkku Jyrkkiö

Verenpaine laskee ennen kuolemaa

Verenpaine laskee ennen kuolemaa

Poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset ovat antaneet ristiriitaisen kuvan siitä, mikä on verenpaineen tai kolesteroliarvojen merkitys hyvin vanhoilla henkilöillä. Hyvin iäkkäillä korkea verenpaine ja korkea kolesterolitaso ovat näyttäneet suojaavilta tekijöiltä, kun taas matalat paineet ja pieni kolesteroliarvo ovat olleet huonon ennusteen merkki. Tästä syystä on myös pelätty, että korkean verenpaineen ja hyperkolesterolemian hoito johtaa huonompaan ennusteeseen.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030