Opioidit laitoshoidossa – onko ongelmaa?

Yhdysvalloissa avohoidon potilaiden opioidien käyttö on lisääntynyt niin, että on jopa puhuttu epidemiasta, ja opioidiriippuvaisia on useita miljoonia. Nyt selvitettiin, millä tasolla on laitoshoidon asukkaiden opioidien käyttö.

Kaisu Pitkälä

Akupunktiota vai nikotiinia tupakasta vieroitukseen?

Tupakasta vieroitukseen on monta keinoa. Kiinalaiset vertailivat akupunktion ja nikotiinilaastarin tehoa.

Heikki Ekroos

Vedessä synnyttäminen suojaa perineumin repeämiltä

Synnytysammetta käytetään yleisesti kivun poistoon ja lihaksia rentouttamaan synnytyksen ensimmäisen vaiheen aikana. Synnytyksiä, joissa myös toinen vaihe tapahtuu pinnan alla, on Pohjoismaissa ollut lähinnä asiasta innostuneissa perheissä kotisynnytyksissä. Julkinen terveydenhuolto ei ole tätä toimintaa toistaiseksi suosinut. Joissakin tutkimuksissa vesisynnytyksen on havaittu lisäävän perineumin repeämiä, mutta ruotsalaisaineistossa tilanne oli päinvastainen.

Pertti Kirkinen

Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata

Arpityriä leikataan joko avotekniikalla tai tähystyskirurgisesti, ja molemmissa tapauksissa käytetään lähes aina synteettistä verkkoa tukemaan plastiaa. Näissä leikkauksissa haavainfektiot ovat yleisiä (1–26 %) huolimatta antibioottiprofylaksiasta. Usein potilaalla on lukuisia haavainfektion riskitekijöitä, kuten iho-ongelmia tyrässä, ylipainoa ja perussairauksia (esim. keuhkoahtauma tai diabetes). Leikkaustekniikkaan voi myös liittyä lisääntynyt infektioriski (suolivauriot, verenvuoto, pitkä leikkausaika). Pitääkö siis vatsanpeitteiden arpityriä, jotka eivät ole kureutuneet, leikata vai seurata?

Hannu Paajanen

Vaikean astmakohtauksen saaneiden potilaiden analyysi

Astman hoidon tarkoitus on estää pahenemisvaiheita. Osalla potilaista astma pahenee ja johtaa akuuttiin astmakohtaukseen. Osa astmoista vaikeutuu nopeasti, mutta osa ei. Vastaavasti osa reagoi hoitoon todella nopeasti ja osa hitaasti. Japanilaiset selvittivät akuutin, vaikean, lähes kohtalokkaan astmakohtauksen saaneiden potilaiden ominaisuuksia.

Heikki Ekroos

Pitäisikö karboplatiinista luopua seminooman liitännäishoidossa?

Kivessyövän tavallisin ilmenemismuoto on paikallinen seminooma (ST I), ja syöpä leviää ensin retroperitoneaalisiin imusolmukkeisiin. Seminooma on sädeherkkä tauti, ja liitännäishoitona käytettiin pitkään leikkauksenjälkeistä para-aortaalitilan sädehoitoa. Sädehoidon jälkeen tauti uusii vain 4 %:lla hoidetuista. Hoidon aiheuttamat pitkäaikaishaitat eli toisen syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyt riski johti siihen, että sädehoidon käytöstä on pyritty eroon.

Sirkku Jyrkkiö

Sikiön altistuminen ilmansaasteille vaurioittaa aivoja

Ilmansaasteet aiheuttavat aivoihin kroonisen tulehdusreaktion ja aktivoivat mikrogliaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sikiöaikainen altistuminen ilmansaasteille heikentää lapsen älyllistä suorituskykyä ja altistaa käytöshäiriöille. Nyt julkaistu tutkimus pyrki selvittämään, miten ilmansaasteet vaikuttavat aivoihin.

Tero Taiminen

Omaishoitajien ohjaus vaikuttavaa hoitoa muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin

Neuropsykiatristen oireiden lääkkeettömistä hoidoista vahvinta näyttöä on omaishoitajien ohjauksesta, liikunnasta ja monitekijäisistä yksilöllisistä interventioista. Näyttöä lisää toimintaterapeuttien antamasta omaishoitajien koulutuksesta Yhdysvalloissa tehty satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus.

Kaisu Pitkälä

Kolesterolitason suuri vaihtelu lisää sydänriskejä

Kovasti vaihtelevan kolesterolitason on jo aiemmin todettu olevan yhteydessä suurempaan sydäntapahtumien vaaraan sekä vakaassa sepelvaltimotaudissa että sydäninfarktin jälkeen. Nyt laaja korealainen tutkimus viittaa siihen, että suuri kolesterolitason vaihtelu lisää hieman sekä kuolleisuutta että sydän- ja aivoinfarktin vaaraa myös väestötasolla.

Juhani Airaksinen

Uusi antikoagulantti tarjolla syöpäpotilaan lääkelistalle

Syöpään liittyvä laskimotukos voi olla ensioire, hoidon komplikaatio tai vain sattumalöydös kuvantamistutkimuksessa. Hoito perustuu edelleen 15 vuoden takaiseen klassikkoon eli CLOT-hoitotutkimukseen, jossa daltepariini päihitti varfariinin uusintatukosten estossa. Tutkimus kaipaa haastamista, ja haasteeseen vastaa tulos uusimmasta markkinoille tulleesta suorasta antikoagulantista, edoksabaanista.

Marko Vesanen

Emfyseema on samanlainen, käyttipä tavallista tai sähkösavuketta

Sähkösavukkeen käytön uskotellaan olevan terveellisempää kuin tavanomainen tupakointi, mutta kukaan ei tiedä, onko näissä uskomuksissa perää. Sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia, vettä, glyserolia ja propyleeniglykolia. Niiden nikotiinin ja makuaineiden tiedetään jo aiheuttavan mm. keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja mahdollisesti keuhkoahtaumatautia. Nyt listalle on lisätty emfyseema: sähkösavukkeen käyttö aiheuttaa samanlaisen emfyseeman kuin tavallinen tupakansavu.

Heikki Ekroos

Yli vuorokauden odotusaika lisää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta

Suomessa päivystystä ollaan keskittämässä yhä harvempiin sairaaloihin ja välimatkat sekä odotusaika leikkaushoitoon pitenevät. Väestön vanhetessa ja osteoporoosin lisääntyessä lonkkamurtumien määrä kasvaa erityisesti vanhuksilla. Odotusajan pitenemisen voi odottaa lisäävän hoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta.

Hannu Paajanen

Ryhmämuotoinen koulutus ja kognitiivinen terapia auttavat heikko-osaisia kipupotilaita

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla potilailla esiintyy kroonista kipua enemmän kuin muilla. Heillä kipuun nivoutuu moninaisia ongelmia, liitännäissairauksia ja masennusta, ja se tekee heistä usein työkyvyttömiä. Yhdysvaltojen opioidiepidemia on esimerkki siitä, että kroonisen kivun hoitoon tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Mutta jos elämänhallinta ja terveyslukutaito ovat lähtökohtaisesti heikkoja, elämäntapamuutokset onnistuvat harvoin. Alabamassa tehdyssä tutkimuksessa kehitetyt kaksi interventiota auttoivat myös heikko-osaisia kipupotilaita.

Helena Liira

Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä

Botuliinitoksiinia toistuvien priapismiepisodien estoon

Saksan urologien pää-äänenkannattajassa kuvataan tapausselostuksen muodossa mielenkiintoinen keino estää toistuva iskeeminen priapismi (stuttering priapism). Tähän asti lääkkeillä toteutettu profylaksi on ollut teholtaan riittämätön ja sivuvaikutuksiltaan niin hankala, että se on ainakin nuoremmille potilaille vaikeasti siedettävissä.

Ossi Lindell

Haimatulehduksen jälkeen moninkertainen kuolemanriski

Kun alkoholituotteiden myyntiä vapautetaan enemmän lähikauppoihin, on syytä muistaa terveyshaitat. Suomessa akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus (noin 100/100 000) on maailman suurimpia, ja alkoholi on haimatulehduksen syynä (70 %) paljon yleisempi kuin sappikivitauti (20 %). Oululaiset kirurgit vertasivat haimatulehduspotilaiden kuolleisuutta normaaliväestön lukuihin.

Hannu Paajanen

Molekylaariset markkerit onnistuvat ohjaamaan syövän hoitoa

Täsmälääkkeiden hoitokohde on syövän molekylaarinen markkeri ja siihen liittyvä signaalireitti, esimerkiksi rintasyövän HER2-monistuma ja siihen kohdennettu trastutsumabi tai BRAF melanoomassa. Näitä muutoksia ilmenee muissakin syövissä, mutta ne ovat harvinaisia, yleensä alle 5 %:ssa kasvaimista.

Sirkku Jyrkkiö

Monoklonaalinen gammapatia ei ole muuttanut luonnettaan

Jos oireettoman eläkeläisen kohonnutta laskoa lähtee pöyhimään, saa usein verikoepaketista eteensä M-komponentin eli ylimääräisen vasta-ainekertymän. Sitä tavataan noin 3 %:lla kaikista yli 50-vuotiaista eikä siihen määritelmän mukaan pitäisi olla yhdistettävissä mitään muuta löydöstä tai oiretta. Mutta kuinka usein ja nopeasti myelooma tai eräät muut lymfaattiset sairaudet kehittyvät tämän sattumalöydöksen jälkeen?

Marko Vesanen