Kasvaimen genomitestistä apua prostatektomiapotilaan jatkohoitoon

Prostatektomialla hoidetun eturauhassyövän käyttäytymisen ennustamiseen ja lisähoidon tarpeen arvioimiseen on kehitetty lukuisia riskinluokittelumenetelmiä. Yksi niistä on pienen leikkauspreparaatin palan transkriptioanalyysiin perustuva 22 geenin genomitesti (Decipher). Se auttaa arvioimaan niiden geenien aktiivisuuden, joiden on osoitettu osallistuvan eturauhassyövän syntyyn ja etenemiseen. Asteikko on nollasta yhteen, ja korkea lukema (> 0,6) merkitsee huonoa ennustetta. Amerikkalaisessa neljän klinikan yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten testi sopii syöpäspesifisen kuoleman ennustamiseen potilailla, joilla leikkauslöydöksen perusteella oli suuren riskin tauti (Gleason > 7, pT3, N1 tai marginaalipositiivisuus).

Ossi Lindell

Voiko vanhus laihduttaa?

Lihavuus aiheuttaa iästä riippumatta liikuntakyvyn huononemista ja nivelten kuormittumista ja altistaa gerastenialle, diabetekselle ja toiminnanvajauksille. Yli kolmannes vanhuksista on lihavia, mutta laihduttamista pelätään suositella, sillä se voi altistaa lihaskadolle ja vielä pahemmille toiminnanvajauksille. Tutkimuksia ikäihmisten laihduttamisesta on vähän, ja niissä tutkittavat ovat olleet verrattain nuoria, 60–70-vuotiaita. Australiassa tehtiin pieni kokeellinen tutkimus lihavien vanhusten laihduttamisesta.

Kaisu Pitkälä

Pakolaislasten traumojen hoidossa tarvitaan yhteistyötä

Sotaa paenneiden lasten traumaperäisen stressihäiriön hoito edellyttää usein yksilöllistä traumaterapiaa, mutta kokonaisuudessa on otettava huomioon myös vanhempien oireilu ja tuen tarve. Lapsen psyykkisen oireilun hoito on syytä järjestää tiiviissä yhteistyössä vanhemmille tukea ja hoitoa tarjoavan tahon kanssa.

Hanna Raaska

Sädehoitoa vaikeisiin rytmihäiriöihin

Vaikeahoitoinen kammiotakykardia liittyy yleensä sydänlihaksen arpeen. Rytmihäiriön lähtökohta voidaan nykymenetelmin paikantaa, mutta aina ei kammiotakykardiataipumusta saada sammutettua perinteisillä katetriablaatiomenetelmillä rytmihäiriötahdistimen tuellakaan. Amerikkalaisen tutkijaryhmän ensikokemusten perusteella rytmihäiriölähteeseen voidaan kohdistaa nykytekniikalla sädehoito varsin tarkasti ja menestyksekkäästi potilailla, joiden kammiotakykardia ei reagoi perinteisiin hoitomenetelmiin.

Juhani Airaksinen

Uskaltaisitko hoitaa kohtusyöpää hormonikierukalla?

Ilmeisesti kohtusyöpää voidaan tietyissä tilanteissa hoitaa hormonikierukalla, tai ainakin se voi pysäyttää taudin etenemisen.

Pertti Kirkinen

Mikä antikoagulantiksi iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle?

Eteisvärinä viisinkertaistaa aivoinfarktin riskin, ja antikoagulanttihoitojen hyödyt verrattuna niiden riskeihin ovat moninkertaiset. Varfariini koki renessanssin vuonna 2007 julkaistun BAFTA-tutkimuksen jälkeen. Siinä varfariinin osoitettiin vähentävän tromboembolisia tapahtumia puoleen verrattuna asetyylisalisyylihappoon 75 vuotta täyttäneillä eteisvärinäpotilailla lisäämättä vuotokomplikaatioita. Tuore meta-analyysi selvittää, mitä tiedetään varfariinin tehosta ja turvallisuudesta yli 65-vuotiailla verrattuna uusiin suoriin antikoagulantteihin, asetyylisalisyylihappoon tai antikoagulanteista pidättäytymiseen.

Kaisu Pitkälä

Lansopratsolista suojaa tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosiin sairastuu maailmassa edelleen vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes menehtyy. Antibioottien rinnalle tarvitaan uusia lääkkeitä tuberkuloosin torjuntaan. Hiirimalleista on viime vuosina saatu viitteitä, että lansopratsoli saattaa tehota tuberkuloosiin estämällä mykobakteerin bc1-kompleksia. Tämän vaikutuksen on katsottu johtuvan lansopratsolin muista protonipumpun estäjistä (PPI) poikkeavasta bentsimidatsolirenkaan rakenteesta. Brittitutkijat suunnittelivat laajan rekisteritutkimuksen selvittääkseen lansopratsolin vaikutusta tuberkuloosin ilmaantuvuuteen.

Helena Liira

Antikoagulaatiohoito näyttää vähentävän dementiariskiä

Eteisvärinä lisää dementian kehittymisen vaaraa, mutta on epäselvää, voidaanko vaaraan vaikuttaa antikoagulaatiohoidolla. Nyt laaja kansallinen selvitys viittaa siihen, että antikoagulaatiohoidolla voidaan vähentää merkittävästi eteisvärinäpotilaan dementian vaaraa.

Juhani Airaksinen

Asukkaiden väkivaltaisuus on vaara laitoshoidossa

Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät nykyään vain kaikkein vaikeimmin muistisairaat, erityisesti sellaiset, joilla on vaikeita käytösoireita ja jotka ovat vaarallisia itselleen tai muille.

Kaisu Pitkälä

Komea tulos laadukkaasta rekisteristä

Maailmanlaajuisessa rekisteritutkimuksessa tarkastellut syöpäpotilaiden elossaololuvut ovat Suomessa kirkkaasti kymmenen parhaan maan joukossa. Monien syöpien hoitotuloksissa olemme viiden kärjessä.

Sirkku Jyrkkiö

Häkämittaus ennustaa tupakasta vieroituksen lopputulosta

Taiwanilaiset tutkijat selvittivät tekijöitä, jotka ennustavat tupakasta vieroituksen lopputulosta. Retrospektiivinen seurantatutkimus tehtiin avoterveydenhuollossa 162 terveen tupakoitsijan kohortista. Tutkittavat osallistuivat interventio-ohjelmaan, jossa heiltä mitattiin uloshengityksen hiilimonoksidi päivinä 1, 8, 15 ja 22. Vieroituslääkettä sai käyttää, mutta se piti ostaa itse. Tulosmuuttujana oli tupakoimattomuus vuoden kuluttua intervention alusta.

Heikki Ekroos

Pallolaajennuksellakin on vahva lumevaikutus

Pallolaajennusta on käytetty 40 vuoden ajan menestyksekkäästi vakaaoireisen sepelvaltimotaudin oireiden hoitoon. Uuden tutkimuksen mukaan melkoinen osa pallolaajennuksen oireenmukaisesta hyödystä näyttää olevan lumevaikutusta.

Juhani Airaksinen

Renaalista denervaatiota ei ole vielä haudattu

Muutama vuosi sitten renaaliseen denervaatioon kohdistui suuria odotuksia hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa. Toimenpide kuitenkin lähes unohdettiin sen jälkeen, kun se osoittautui tehottomaksi ensimmäisessä suuressa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimusten ongelmana on ollut muun muassa vaihteleva verenpainelääkkeiden käyttö toimenpidehoidon ohessa. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että denervaatio laskee verenpainetta ainakin potilailla, jotka eivät käytä samanaikaista verenpainelääkitystä.

Juhani Airaksinen

Verisuonitautien riskitekijät ja gerastenia

Verisuonitautien riskitekijät ovat osoittautuneet monen geriatrisen oireyhtymän alkujuureksi. Gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) piirteitä ovat hitaasti tapahtuva laihtuminen, liikunnan hidastuminen, uupumus, heikkous ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Onko se yhteydessä verisuoniriskitekijöihin?

Kaisu Pitkälä

Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Lääkärit ovat suhtautuneet varoen tulevaisuuden tutkiskeluun vastaanotolla – syystäkin, sillä ennustaminen on aina vaikeaa. Toisaalta lääkäreille kertyy paljon tutkimustietoon ja kokemukseen nojaavaa osaamista, jonka pohjalta he kykenevät tunnistamaan kuoleman lähestymisen. Kuolemasta keskusteleminen koetaan vaikeaksi, ja puheeksi ottamisen on pelätty jopa tuhoavan hyvän potilas-lääkärisuhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Emättimen mikrobiomin siirtoa sektiovauvoille ei suositella

Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä (vaginal seeding) otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.

Pertti Kirkinen

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että masennus on yhteydessä vähäiseen liikuntaan ja että liikunta lievittää masennusta. Tähän saakka syy-seuraussuhde on kuitenkin ollut epäselvä: aiheuttaako masennus liikunnan vähenemistä vai liikunnan puute masennusta? Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti etenevässä epidemiologisessa tutkimuksessa liikunnan ja masennuksen kausaalisuhdetta.

Tero Taiminen

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Astman hoidossa on vakiintunut tavaksi kaksinkertaistaa inhaloitavan steroidin annos flunssan aikana. Käytännön lääkärit saattavat neuvoa myös keuhkoahtaumapotilaitaan tuplaamaan inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan annoksen flunssassa, vaikka näyttö asiasta on ollut miltei olematon. Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.

Heikki Ekroos

Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat harvinaisia

Urheilusuorituksen aikana ilmaantuvat äkkikuolemat ovat traagisia ja saavat osakseen runsaasti julkisuutta, varsinkin kilpaurheilun yhteydessä sattuessaan. Niiden ehkäisemiseksi on suositeltu erilaisia seulontaohjelmia, mutta hyödyt näyttävät kyseenalaisilta.

Juhani Airaksinen

Tunneloitava pleuradreeni maligniin pleuranesteilyyn

Pahanlaatuiseen tautiin liittyvä pleuranesteily on usein aikamoinen ongelma. Maligni pleuranesteily voidaan hoitaa toistuvin pleurapunktioin, talkkipleurodeesilla tai tunneloitavalla pleuradreenillä. Toistuvia pleurapunktioita tarvitaan alussa pleuranesteilyn aktiivisuuden tason määrittämiseksi. Menetelmien paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole selvää näyttöä varsinkaan suhteessa sairaalahoidon kestoon. Australialaiset tutkijat selvittivät avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa, onko talkkipleurodeesi vai tunneloitava pleuradreeni parempi estämään sairaalahoitoja. Potilaita oli 146 ja seuranta-aika oli vuosi.

Heikki Ekroos