Laihdutus voi onnistua ja diabetes parantua

Suomalainen tutkijaryhmä osoitti yli 15 vuotta sitten, että tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elämäntapojen muutoksilla. Vain keskimäärin 4,2 kg:n laihdutus ja kolmesti viikossa tapahtuva säännöllinen liikunta johtivat siihen, että interventioryhmässä tyypin 2 diabeteksen kolmen vuoden ilmaantuvuus oli yli puolet pienempi kuin vertailuryhmässä. Nyt selvitettiin Skotlannissa, voisiko tablettidiabeetikoiden laihduttaminen johtaa jo olemassa olevan diabeteksen remissioon.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotauti­­kohtauksen antitromboottinen hoito entistä yksilöllisempää?

Nykyiset eurooppalaiset hoito-ohjeistukset suosittelevat ensisijaisesti tikagreloria tai prasugreelia asetyylisalisyylihapon rinnalle vuoden ajaksi sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Nämä tehokkaammat lääkkeet lisäävät kuitenkin jonkin verran vuotokomplikaatioita ja saattavat vähentää hoitoon sitoutumista. Uuden selvityksen mukaan lääkkeen vaihto klopidogreeliin jo kuukauden kohdalla näyttää olevan suurelle osalle potilaista turvallista.

Juhani Airaksinen

Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin

Äidin depression merkitys nuoruusikäisen masennuksen riksitekijänä on ollut jo pitkään tunnettu, ja äitien masennuksen tunnistamiseen onkin panostettu. Sen sijaan isien masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän. Nyt tehdyssä kahta prospektiivista aineistoa yhdistävässä tutkimuksessa osoitettiin myös isän depression itsenäinen merkitys nuoren masennusoireita lisäävänä tekijänä.

Hanna Raaska

Opiskelijoiden valitsema umpilisäke­tulehduksen hoito

Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan ­hoidoksi antibiootin.

Hannu Paajanen

Olisiko talidomidista talassemian parantajaksi?

Talassemia on maailman yleisin perinnöllinen sairaus. Taudin ilmiasu vaihtelee sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan johtavasta kehityshäiriöstä oireettomaan kantajuuteen. Hoitona ovat tavallisesti säännönmukaiset punasolutiputukset, ja ainoaan parantavaan hoitoon eli allogeeniseen kantasolusiirtoon päätyy hyvin harva potilas.

Marko Vesanen

Huippu-urheilusta pitkää ikää – ja polvivaivoja

Jyväskyläläiset kollegat selvittivät laajassa pitkäaikaisseurantatutkimuksessa huippu-urheilun terveysvaikutuksia. Tutkimuksessa seurattiin 900 suomalaisen kilpatason miesurheilijan kuolleisuutta vuodesta 1920 aina vuoteen 2015 saakka. Vertailuryhmänä (n = 900) olivat urheilijoiden veljet samassa iässä.

Hannu Paajanen

Oireettoman eteisvärinän seulontaan uusia menetelmiä

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä. Varhaisemmalla diagnostiikalla ja hoidolla on arveltu voitavan ehkäistä eteisvärinän tromboembolisia komplikaatioita. Brittitutkimuksen mukaan älypuhelimeen perustuvat säännölliset EKG-rekisteröintilähetykset mahdollistavat oireettoman eteisvärinän löytymisen nykyistä aikaisemmin.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän leikkaushoitoon hakeudutaan pitkänkin matkan päähän

Julkisrahoitteinen NHS tarjoaa englantilaiselle mahdollisuuden valita hoitavan sairaalan vapaasti. Joka kolmas mies hakeutui johonkin muuhun kuin lähimpään sairaalaan eturauhassyövän leikkaushoitoon. Leikkaavan kirurgin maine ja uusi teknologia houkuttelevat potilaita. Viiden vuoden seuranta-aikana puolet sairaaloista menetti potilaita ja joka neljäs sairaala joutui lopettamaan eturauhassyövän kirurgisen hoidon potilaspulan takia.

Sirkku Jyrkkiö

Olkapään avarrusleikkaus ja lumetoimenpide vertailussa

Työelämän yhä monotonisemmiksi käyneet liikesarjat tuovat pitkän työuran tehneitä olkapääkipuilijoita lääkärin vastaanotolle. Noin 70 %:lla potilaista kysymyksessä on krooninen kiertäjäkalvosimen jänne- tai limapussitulehdus. Tähystyskirurginen subakromiaalitilan avarrusleikkaus on yleinen toimenpide, mutta sen pitkäaikaishyöty on kyseenalainen. Kelpo brittitutkimus osoitti jälleen, että kirurgisella toimenpiteellä on melkoinen lumevaikutus – eikä näytä olevan väliä, mitä kohteessa tehdään.

Hannu Paajanen

Rentoutusharjoitusten tehosta vain niukasti näyttöä

Rentoutusharjoituksia tai mindfullness-meditaatiota pidetään hyödyllisinä, ja niiden ajatellaan helpottavan vakavasti sairaan potilaan ahdistusta. Vaikka usko mindfullness-meditaatioon on vankkaa, näyttö on edelleen niukkaa.

Sirkku Jyrkkiö

Geenimuokkauksessa loikka puutarhasaksista kynsisaksiin

Äskettäin Lääkärilehden palstoilla kerrottiin geenimuokkauksen mullistaneista CRISPR-Cas9-geenisaksista. Vähän aiemmin oli julkaistu melkoisen mediahälyn herättäneet tutkimukset, joissa geenimuokkausta kehitettiin ihan uudelle tasolle. Naturessa ilmestyneessä työssä sakset tarkentuivat DNA:n karkeasta pätkimisestä yhden emäksen vaihtajiksi. Kenties vielä merkittävämpi oli Sciencen artikkeli, jossa muokattiinkin RNA:ta DNA:n sijasta.

Heikki Arvilommi

Onko särkylääkepäänsärky totta?

Yleisen näkemyksen mukaan särkylääkkeiden tiheä käyttö päänsärkyyn voi johtaa kroonisen särkylääkepäänsäryn kehittymiseen. Riskirajana pidetään tavanomaisten kipulääkkeiden käyttöä yli 15 päivänä ja triptaanien käyttöä yli 10 päivänä kuukaudessa. Nämä rajat ovat kuitenkin keinotekoisia, ja syksyllä Neurology-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa kritisoidaan koko käsitettä.

Pertti Saloheimo

Tarvitaanko melanoomassa laajaa imusolmukkeiden poistoa?

Leikkaus on melanooman primaarivaiheen tärkein hoito: se takaa pysyvän paranemisen noin 80 %:lle potilaista. Vartijaimusolmukebiopsia on tärkein ennuste- ja levinneisyystutkimus, koska se parantaa ennustetta, erityisesti 1,2–3,5 mm:n imusolmukepositiivisissa melanoomissa. Imusolmukeleikkausten asemaa melanooman hoidossa onkin tutkittu intensiivisesti.

Hannu Paajanen

Pitäisikö artikkelien arvioijiksi pyytää potilaitakin?

BMJ pyysi viime vuonna arvioitavaksi lähettämistään tutkimuskäsikirjoituksista 55 %:sta myös potilaan arvion. Kyselyn mukaan potilasarvioijien enemmistö toivoisi useampienkin lääketieteellisten lehtien käyttävän heitä. Vastaajien enemmistö ei kokenut hankalaksi antaa arviointilausuntoa avoimesti eli siten, että se julkaistaan verkossa artikkelin yhteydessä arvioijan nimellä, kuten BMJ:ssä on käytäntönä.

Pertti Saloheimo

Suolen mikrobit vaikuttavat syövän hoidon tehoon

Kanssaeläjillämme, suolen mikrobistolla, on todettu olevan monenlaisia vaikutuksia terveyteemme. Kytköksiä on löydetty ainakin allergioihin, diabetekseen, lihavuuteen ja jopa aivoihin. Tuore viesti Science-lehden palstoilla yllättää silti. Kaksi eri puolilla maailmaa toteutettua tutkimusta osoittaa näet suolen bakteerien valikoiman vaikuttavan siihen, miten hyvin syövän immunoterapia tehoaa.

Heikki Arvilommi

Lievän von Willebrandin taudin diagnoosi kannattaa haastaa iän karttuessa

Lievä von Willebrandin tauti aiheuttaa kiusallista mustelma- ja limakalvoverenvuotoa ilman henkeä uhkaavaa dramatiikkaa. Terveen ihmisen vanhetessa von Willebrandin hyytymistekijän tasot kohoavat, ja näin on arveltu tapahtuvan myös lievässä von Willebrandin taudissa, joskin näyttö asiasta on niukkaa. Tätä kiehtovaa ilmiötä tutkiessaan tutkijat löysivät itsensä uuden ongelman parista.

Marko Vesanen

Voisiko raskaudenkeskeytysten valvontaa vähentää?

Alle 10 viikkoa jatkuneen raskauden keskeyttävien lääkkeiden siirtämistä vapaasti hankittaviksi pohditaan brittiläisessä alan julkaisussa varsin myönteisessä hengessä. Muutos siirtäisi keskeytyksen terveydenhuollon valvonnan ja säätelyn ulkopuolelle, kokonaan naisen päätettäväksi, ja poistaisi prosessista osapuolen, jolla ei yleensä ole tietoa naisen olosuhteista tai sosioekonomisesta tilanteesta ja joka toimii usein vain kumileimasimena.

Pertti Kirkinen

Ketamiini vähentää itsetuhoisuutta vuorokaudessa

2000-luvulla on havaittu, että laskimoon annettavat ketamiini-infuusiot ovat nopein ja tehokkain masennuksen lyhyen aikavälin hoitomuoto. Yksittäisen ketamiini-infuusion teho kuitenkin tavallisesti hiipuu jo viikossa, eikä pitkän ajan kuluessa toistettujen infuusioiden turvallisuutta ole vielä riittävästi tutkittu. Itsemurha-alttiuden voimakkuus vaihtelee tavallisesti nopeasti. Tämän takia useissa pienissä tutkimuksissa on selvitetty, sopisiko yksittäinen ketamiini-infuusio itsemurha-alttiuden ensiapuluonteiseen hoitoon.

Tero Taiminen

Suolen bakteerit ja Parkinsonin tauti

Parkinsonin tautia sairastavilla on tavallista enemmän ärtyvän paksusuolen oireilua, ja tämä saattaa liittyä suolen bakteeriflooran poikkeavaan koostumukseen. Helsinkiläistutkimuksessa todettiin joka neljännellä Parkinsonin tautia sairastavalla ärtyvän suolen oireyhtymään sopivat oireet. Verrokeista oireita oli 5 %:lla.

Pertti Saloheimo

PSA-seulonnasta vielä kerran

Vuonna 2009 NEJM:ssä julkaistujen kahden laajan PSA-seulontaa käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen, amerikkalaisen PLCO:n ja eurooppalaisen ERSPC:n tulokset olivat keskenään ristiriitaiset. Edellisen mukaan seulonnalla ei ollut vaikutusta eturauhassyöpäkuolleisuuteen, kun taas jälkimmäinen osoitti seulonnan vähentävän sitä 21 %.

Ossi Lindell