Trombosyyttikasvutekijä ja myelodysplastinen oireyhtymä

Immunologinen mekanismi vähentää trombosyyttien määrää, mutta jättää toimintakyvyn niin, että hyvin harvoin nähdään vakavia verenvuotoja. Toisin on myelodysplastisen oireyhtymän kaltaisessa luuytimen toimintahäiriössä, jossa sekä verihiutaleiden määrä että laatu heikkenevät ja seurauksena on verenvuoto-ongelmia korkeammillakin verihiutaletasoilla. Spesifisen hoidon puuttuessa potilaat ajautuvat ennen pitkää trombosyyttisiirtojen piiriin, mutta se on vain tilapäinen ja verraten kallis hoitomuoto.

Marko Vesanen

Isän ikä ei vaikuta perinataaliseen tulokseen

Äidin iän lisääntyessä obstetriset ja perinataalikomplikaatiot lisääntyvät. Tunnetuin on jälkeläisen kromosomimuutosten suurentunut riski. Isän iällä ei näytä olevan yhtä suurta merkitystä. Tämä todettiin tutkittaessa yli miljoonaa elävän lapsen syntymään johtanutta raskautta.

Pertti Kirkinen

Matkapuhelimet ja päänsärky

Matkapuhelimen käyttöön liittyy suurentunut päänsäryn riski. Kiinalaisen meta-analyysin mukaan matkapuhelimen käyttäjillä esiintyy päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät matkapuhelinta käytä. Yli 15 minuuttia matkapuhelimessa puhuvilla päänsärkyä esiintyy 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin niillä, jotka puhuvat alle 2 minuuttia päivässä. Samansuuruinen riski todettiin niillä, jotka puhuivat matkapuhelimella yli 4 puhelua päivässä, verrattuna alle 2 puhelua puhuviin.

Pertti Saloheimo

Haimasyöpäleikkauksien keskittäminen parantaa tuloksia

Tamperelaiset kirurgit ovat ansiokkaasti tutkineet haimasyövän leikkaushoitoa jo vuosia. Kun vaativa haimanpään poistoleikkaus keskitetään muutamaan sairaalaan Suomessa, leikkauskomplikaatiot vähenevät ja potilaan eloonjääminen paranee. Tuoreessa suomalaisessa rekisterikatsauksessa tutkittiin vuosina 2002–2008 haimasyövän leikkaushoidon tuloksia sairaaloissa, joissa tehtiin yli 20 leikkausta, 6–19 leikkausta ja alle 5 leikkausta vuodessa.

Hannu Paajanen

Laihdutusleikkausten pitkäaikaistulokset ovat lupaavia

Laadukkaat seurantatutkimukset lihavuuden kirurgisesta hoidosta alkavat olla kymmenen vuoden mittaisia. Vastikään on julkaistu lupaavia pitkäaikaistuloksia.

Hannu Paajanen

Psykoosiin liittyy lisääntynyt dopamiinisynteesi myös maniassa

Yleisesti hyväksytyn dopamiinihypoteesin mukaan skitsofrenian psykoottiset oireet, aistiharhat ja harhaluulot, ovat yhteydessä lisääntyneeseen dopamiinin muodostumiseen presynaptisissa neuroneissa. Tyypin yksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista noin puolella esiintyy maanisessa vaiheessa psykoottisia oireita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin skitsofreniapotilaiden psykoottiset oireet.

Tero Taiminen

Syntyykö lasten pneumokokkirokotuksilla laumasuoja?

Suomalaistutkijat selvittivät vuonna 2011 rokotusohjelmaan otetun lasten pneumokkirokotuksen tehoa aikuisväestössä. Tutkijat vertasivat pneumonian esiintyvyyttä erikseen eri ikäryhmissä, jotta voitaisiin nähdä, että syntyykö laumasuojaa myös vanhusväestöön.

Heikki Ekroos

Sähkötupakkaa ei voi suositella raskausaikana

Sähkötupakka ei näytä tuovan tehokasta ratkaisua tupakan raskaudelle ja sikiölle aiheuttaviin haittoihin. Asiaa pohdittiin katsauksessa, jossa tuotiin esille terveysviranomaisten kantoja raskaudenaikaiseen tupakointiin. WHO varoittaa sähkötupakasta, kuten tupakoinnista yleensä, monissa maissa ei ole terveysviranomaisten kantaa asiaan, mutta Britanniassa suhtautuminen on myönteisempää. Siellä jopa e-Voke-merkkinen, ilmeisesti nikotiinin annostelussa tarkka sähkösavuke on hyväksytty raskauden aikana käytettäväksi. Eri sähkötupakkamerkkien koostumus vaihtelee.

Pertti Kirkinen

Keuhkovaltimoiden pallo­laajennuskin on tehokasta

Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio on harvinainen ja vaikea-asteisena huonoennusteinen pulmonaalihypertension muoto. Vain pienelle osalle potilaista voidaan tehdä kirurginen endarterektomia, ja lääkehoidon tuloksetkin ovat vaatimattomat. Hoitotulosten pitkäaikaisseurannan perusteella keuhkovaltimoiden pallolaajennushoito parantaa hemodynamiikkaa, suorituskykyä ja mitä ilmeisimmin ennustettakin potilailla, joita ei voida leikata. Japanilaisilla kardiologeilla on jo pitkä kokemus näiden potilaiden tromboembolisen pulmonaalihypertension pallolaajennushoidosta.

Juhani Airaksinen

Hemofilian hoitoon uusia valmisteita

Perinteinen tapa hoitaa hemofiliaa on korvata puuttuva hyytymistekijä suoneen annettavilla, tautikohtaisilla lääkevalmisteilla. Lääkkeen vaikutusta osataan jo pidentää niin, että infuusiokertoja voidaan harventaa, mutta Berliinin kansainvälisessä hyytymiskokouksessa (ISTH) esiteltiin jotain ihan uutta.

Marko Vesanen

Kuolevan sekavuutta voi tarvittaessa hoitaa haloperidolilla ja loratsepaamilla

Lähes kaikki kuolevat kärsivät sekavuudesta viimeisten elinpäivien aikana. Sairaalapotilaista yli puolella sekavuuteen liittyy levottomuutta, agitaatiota ja aggressiivisuutta. Rauhallinen ympäristö ja inhimillinen läsnäolo vähentävät oireita. Sairaalassa sekavuuden hoitoon on ollut tapana käyttää rauhoittavia lääkkeitä, vaikka kuolevien potilaiden lääkehoitoa on tutkittu vain vähän. Tarvittaessa haloperidolin ja loratsepaamin yhdistelmä rauhoittaa kuolevaa.

Sirkku Jyrkkiö

Lievä umpilisäketulehdus voi parantua itsekseen

Tulehtunut umpilisäke on totuttu leikkaamaan pois, ja se onkin edelleen Suomessa yleisimpiä päivystystoimenpiteitä. Suomalainen APPAC-tutkimus osoitti, että noin 70 % komplisoitumattomista (pois lukien perforaatiot ja absessit) umpilisäketulehduksista paranee pysyvästi antibiootilla. Nyt on menty vielä pitemmälle. Korealaiset kirurgit hoitivat tietokonetomografialla varmennettuja komplisoitumattomia appendisiitteja ilman leikkausta ja antibiootteja.

Hannu Paajanen

Vielä kerran ASA pohdittavana muistisairauden ehkäisyssä

Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 %. Primaaripreventiossa vuotoriskit näyttävät kuitenkin ylittävän hyödyt. Muistisairauden ja kognition heikkenemisen ehkäisyssä ASA:n on ajateltu toimivan antitromboottisella mekanismilla pieniä tulppia vähentäen, mutta ehkä myös anti-inflammatorisella mekanismilla vähentämällä neuroinflammaatiota ja oksidatiivista stressiä.

Kaisu Pitkälä

Verikoe paljastaa lääkeresistenssin

Androgeenireseptorin signaalireitin salpaajaa entsalutamidia ja androgeenin biosynteesin estäjää abirateronia käytetään kastraatioresistentin metastasoituneen eturauhassyövän hoidossa. Kolmasosa potilaista on kuitenkin näille lääkkeille resistenttejä jo alun perin, ja käytännössä kaikille hyvän hoitovasteen saaneillekin kehittyy resistenssi tietyn ajan kuluttua. Tärkeä tutkimuskohde sen syyn selvittelyssä ovat olleet androgeenireseptorin silmukointivariantit. Syöpäsolujen androgeenireseptorin yleisin silmukointivariantti on AR-V7. Siltä puuttuu toimiva ligandin sitomiskyky. Silmukointivariantit edistävät sellaisen metastasoituneen, kastraatioresistentin eturauhassyövän kehittymistä, joka ei enää ole farmakologisesti hoidettavissa androgeenisignaloinnin estäjillä abirateronilla ja entsalutamidilla. Verenkierrossa AR-V7:n ekspression on todettu ennustavan näiden lääkkeiden huonoa hoitovastetta.

Ossi Lindell

Trombosyyttikasvutekijä ja sekundaarinen immunologinen trombosytopenia

Eltrombopagi on suun kautta otettava trombopoietiinin reseptorin kautta verihiutaleiden määrää kasvattava lääke pääasiassa immunologisen trombosytopenian hoitoon. Lääke otetaan käyttöön yleensä vasta sitten, kun perinteinen hoito kortikosteroidilla on epäonnistunut ja trombosyyttitaso jää niin matalaksi, että verenvuotoriski on merkittävä.

Marko Vesanen

Soikean ikkunan katetrisulku vähentää aivohalvauksia

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten ihmisten aivoinfarktin aiheuttajana. Tämä reikä voidaan varsin helposti sulkea kardiologisella pientoimenpiteellä, jolloin paradoksaalisen embolian vaara voidaan pysyvästi ehkäistä ilman vuotovaaroja. Pitkällisen tutkimustyön jälkeen kolme uutta tutkimusta osoittavat, että katetrisulku vähentää aivoinfarktin vaaraa oikein valituilla potilailla.

Juhani Airaksinen

Montelukastin turvallisuudesta tietoa

Leukotrieeninsalpaaja montelukasti on tehokas astmalääke potilaille, joilla on allerginen nuha, ASA-yliherkkyys ja nenäpolyyppeja. Levottomat unet on hyvin tiedossa oleva haitta, mutta nyt haittavaikutuksista on saatu uutta tietoa.

Heikki Ekroos

Omainen kannattaa ottaa mukaan vanhuksen kotiutukseen

Sairaalajaksot ovat käyneet myös vanhuksilla lyhyiksi. Tämän on usein todettu lisäävän "pyöröovi-ilmiötä" eli vanhus palaa pian suunnittelemattomasti takaisin sairaalaan. Toistuvaa sairaalaan joutumista pyritään minimoimaan kotiutusta edeltävillä selvittelevillä kotikäynneillä, kotiutushoitajien ja kotiutustiimien avulla sekä jatkohoidolla kotisairaalassa ja kotihoidolla. Myös omaisten roolista on tehty tutkimuksia, ja niistä on nyt koottu meta-analyysi.

Kaisu Pitkälä

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavan muut sairaudet ja kuolemansyyt

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on yleisin pahanlaatuinen verisairaus, ja vain harva on sairastuessaan alle 50-vuotias. Diagnostisilla tutkimuksilla on mahdollisuus ennakoida taudinkulkua, ja viime vuosien lääkekehitys on siirtämässä KLL:n kohti jatkuvalla hoidolla hallittavissa olevaa sairautta. Mutta kuinka paljon erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat KLL-potilaan elämänkaareen?

Marko Vesanen

ASA ja pieniannoksinen rivaroksabaani sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa

Kehittynyt lääkehoito ja sydäntoimenpiteet ovat parantaneet vakaan sepelvaltimotaudin keskimääräistä ennustetta huomattavasti. On kuitenkin potilasryhmiä, joiden tauti etenee hoidosta huolimatta nopeasti ja johtaa toistuviin sepelvaltimotautikohtauksiin ja lisää kuolleisuutta. Nyt laajan tutkimuksen mukaan pieniannoksisen rivaroksabaanin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä vähensi sydäntapahtumia näillä suuren riskin potilailla pelkkään ASA:aan verrattuna.

Juhani Airaksinen