Kenen KLL paranee allogeenisella kantasolusiirrolla?

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ainoa tunnettu parantava hoito on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä voidaan tarjota, mikäli tauti on häijy työikäisellä ihmisellä. Potilaiden valinta tulee harkita huolella, mutta enemmän näyttää ratkaisevan se, mitä hoidon jälkeen tapahtuu.

Marko Vesanen

Riittävä proteiinin saanti tärkeää vanhetessa

Haurastumiseen eli gerasteniaan kuuluvat mm. laihtuminen, hidas kävely, uupumus, voimattomuus ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Proteiinin saanti on oleellista lihaksistolle vanhetessa, mutta kuinka paljon sen riittämätön saanti vaikuttaa gerastenian syntyyn?

Kaisu Pitkälä

Hankinnainen von Willebrandin tauti verisairauden kylkiäisenä

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen verenvuototaipumus, mutta samankaltainen taudinkuva voi ilmetä myös hematologisen sairauden kylkiäisenä. Taipumus voi ilmetä lievänä tai keskivaikeana tautimuotona.

Marko Vesanen

Lääkehoito ei estä munuaissyövän uusiutumista

Munuaissyöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen 30–40 %:lla potilaista, ja uusiutunutta munuaissyöpää voi vain harvoin parantaa. Monissa syövissä leikkauksen jälkeen annettavalla liitännäishoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden ennustetta. Levinneen munuaissyövän hoidossa antiangiogeeniset lääkkeet sunitinibi ja patsopanibi ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja ne pidentävät potilaiden elinaikaa usealla kuukaudella. Valitettavasti alustavien tuloksien mukaan patsopanibin käyttö liitännäishoitona ei näytä olevan tehokasta.

Sirkku Jyrkkiö

Mustasiko tutkimusharha kolmannen polven e-pillerien maineen?

Drospirenonia sisätävät ns. kolmannen polven yhdistelmäehkäisypillerit tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Varsin nopeasti muutamat kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset kertoivat niihin liittyvän enemmän syviä laskimotukoksia kuin toisen sukupolven pillereihin. Riskin väitettiin olevan jopa kolminkertainen. Systemaattinen katsaus osoittaa kuitenkin menetelmissä monia puutteita, jotka heikentävät näiden tutkimusten arvoa.

Pertti Kirkinen

Voidaanko sydäninfarkti­potilaan lääkehoito­myöntyvyyttä parantaa?

Noin puolet sydäninfarktipotilaista jättää ainakin osan heille määrätyistä ennustetta parantavista sydänlääkkeistä käyttämättä. Huono hoitomyöntyvyys on etenkin statiinihoidossa melkoinen ongelma lääkeryhmän saaman negatiivisen julkisuuden takia. Amerikkalaistutkijat yrittivät vaikuttaa hoitomyöntyvyyteen terveysteknologiaa ja erilaisia kannustimia käyttäen, mutta intervention tulos oli pettymys.

Juhani Airaksinen

D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

D-vitamiinin puutokseen voi liittyä jopa kaksinkertainen MS-taudin riski verrattuna niihin, joilla D-vitamiinia on riittävästi. Suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vertailtiin MS-tautiin sairastuneiden 1 092 naisen ennen sairastumista otettujen verinäytteiden D-vitamiinipitoisuuksia 2 123:n terveenä pysyneen naisen D-vitamiinipitoisuuksiin. Näytteet olivat peräisin Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankista, jossa säilytetään 800 000 naisen raskauden aikana otettuja seeruminäytteitä.

Pertti Saloheimo

Natriureettiset peptidit eivät toimi sydämen vajaatoiminnan hoidon ohjauksessa

Natriureettiset peptidit heijastavat sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta ja ennustetta. Akuutin vajaatoimintavaiheen tehokas hoito pienentää nopeasti natriureettisten peptidien pitoisuutta verenkierrossa, ja onkin oletettu, että toistuvilla peptidimittauksilla voitaisiin parantaa vajaatoiminnan hoidon toteutumista ja vähentää sairaalahoitojaksoja. Nyt julkaistun suuren tutkimuksen perusteella näin ei näytä kuitenkaan tapahtuvan.

Juhani Airaksinen

Statiinit vähentävät keuhkoahtaumapotilaiden kuolleisuutta

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on runsaasti liitännäissairauksia, tärkeimpinä sydän- ja verisuonisairaudet, jotka luultavasti ovat myös näiden potilaiden tavallisin kuolemansyy. Statiinien on aiemmin osoitettu vähentävän keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, ja nyt tehosta saatiin lisänäyttöä.

Heikki Ekroos

Uusi lääke tulossa osteoporoosin hoitoon bisfosfonaattien jälkeen

Osteoporoosiin on tarjolla useita lääkkeitä, mutta kun bisfosfonaatteja on käytetty jo 3–5 vuotta ja potilaalle tulee murtuma tai hän on muuten suuren riskin potilas, ovat vaihtoehdot usein vähissä. Nyt tarjolle on tulossa romosotsumabi, monoklonaalinen vasta-aine, joka estää sklerostiinia. Sillä on sekä luun muodostusta lisäävää että sen resoprtiota vähentävää vaikutusta. Läheinen lääkeaine denotsumabi on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta viime vuonna julkaistun ison tutkimuksen mukaan romosotsumabi saattaa olla vielä tehokkaampi murtumien ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Dabigatraanin antidoottitutkimus valmis

Antikoagulantin vaikutuksen tulisi olla kumottavissa nopeasti ja perusteellisesti, kun hätätilanne kohtaa. Uudemmista lääkkeistä vain dabigatraanille on onnistuttu loihtimaan tehokas antidootti. Idarusitsumabi sai jo myyntiluvan REVERSE-AD-tutkimuksen alustavan tuloksen perusteella. Nyt tutkimus on viety loppuun eikä yllätyksiä ole tullut, vaikka potilasmäärä on kasvanut.

Marko Vesanen

Diabeteksen hoitoon apua lyhyen koulutuksen saaneista tukityöntekijöistä

Yhdysvalloissa latinalaisamerikkalaisen väestön diabetesepidemia on paljon vaikeampi kuin valkoihoisen: diabeteksen ilmaantuvuus on kaksinkertainen ja kolmella neljästä yli 45-vuotiaasta latinosta on joko tyypin 2 diabetes tai prediabetes. Avuksi tilanteeseen on toivottu pitkäaikaisia tuki-interventioita, jotka perustuvat latinokulttuurin tuntemukseen. Monissa maissa terveydenhuollon ammattilaisten rinnalle koulutetaan lyhyellä koulutuksella tukityöntekijöitä avustamaan ongelmatilanteissa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, onko tällaisista terveystyöntekijöistä apua latinotaustaisten potilaiden diabeteksen hoidossa.

Helena Liira

Leikkaus tai seuranta varhaisvaiheen eturauhassyövässä

Amerikkalainen PIVOT-tutkimus käynnistettiin PSA-seulonnan varhaisvaiheen aikana vuosina 1994–2002. Tavoitteena oli vertailla PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoidun paikallisen eturauhassyövän kirurgisen hoidon tulosta pelkkään taudin seurantaan (watchful waiting). Mittareina toimivat potilaiden kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus eturauhassyöpään. Vuonna 2012 julkaistun 10-vuotisseurannan tulosten perusteella operatiivisesti hoidettujen ja seurannassa olleiden kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja, eikä tilanne ole juuri muuttunut sen jälkeenkään.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkauksen infektiot ja verkkokipu

Tarvitaanko nivustyräleikkauksessa antibioottiprofylaksiaa ehkäisemään haava-infektioita vai ei – kas siinä pulma. Suomessa tehdään nykyään noin 12 000 nivustyräleikkausta vuodessa, niistä 80–90 % Lichtensteinin menetelmällä (verkkoplastia). Koska elektiivinen nivustyräleikkaus on yleensä puhdas kirurginen toimenpide, profylaktista antibioottihoitoa ei perinteisesti ole suositeltu, vaikka kudokseen asetetaan polypropyleeniverkko. European Hernia Society ei suosittele vieläkään profylaktista antibioottia, mutta aivan tuorein brittiläinen network-meta-analyysi puoltaa antibiootin käyttöä.

Hannu Paajanen

Rintasyöpäpotilas arvostaa tietoa päätöksenteon tukena

Potilaan osallistaminen hoitopäätökseen ei aina ole ihan helppoa. Lähes kaikki ihmiset neuvottelevat hoitovaihtoehdoista läheistensä kanssa ja yhä useampi etsii tietoa netistä voidakseen arvioida lääkärin hoitoehdotuksia. Useimmiten lääkärin ja potilaan ajatukset onneksi kohtaavat ja hoitopäätökset saadaan tehtyä. Joskus on ollut mielessä, että vuorovaikutusta voisi helpottaa, jos potilas voisi saada vastaanotolta mukaansa päätöksenteon tueksi näyttöön perustuvaa tietoa helposti omaksuttavassa muodossa.

Sirkku Jyrkkiö

Hermosoluja suojaava ruokavalio ja kognitio

Välimeren ruokavalion, erityisesti runsaan oliiviöljyn käytön, todettiin PREDIMED-tutkimuksessa parantavan ikäihmisten kognitiota. Se oli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, joka ensisijaisesti tutki ruokavalion vaikutuksia kardiovaskulaaririskiin, mutta toissijaisena tulosmuuttujana oli kognitio. Nyt amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin, miten Välimeren ruokavalioon sitoutuminen on yhteydessä kognitioon.

Kaisu Pitkälä

Sädehoito on tarpeen rinnanpoiston jälkeen T3N0-rintasyövässä

Rintasyövän leikkaushoito pyritään nykyään toteuttamaan säästävästi. Säästävän leikkauksen jälkeen hoitotulos on hyvä, kun leikkauksen jälkeen annetaan rinnan sädehoito. Kun kasvain on suuri, säästävä leikkaus ei ole mahdollinen vaan joudutaan poistamaan koko rinta. Jos tauti on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin, rintakehän ja imusolmukealueiden sädehoito on hyödyllistä. Epäselvää on ollut, miten tulisi hoitaa potilaita, joilla rintasyöpäkasvaimen läpimitta on yli 5 cm (T3) mutta imusolmukkeet ovat puhtaat.

Sirkku Jyrkkiö

ASA:n merkitys pre-eklampsian ehkäisyssä alkaa selkiintyä

Asetyylisalisyylihappoa on käytetty pre-eklampsian ehkäisyyn jo nelisenkymmentä vuotta, vaikka kunnon näyttöä sen tehosta ei ole. Alkuun odotukset olivat ylioptimistiset, ja sekavat tutkimukset aiheesta saivat monet epäröimään. Hyvin valikoidussa riskiryhmässä ASA-profylaksia toimii kuitenkin kohtalaisen hyvin.

Pertti Kirkinen

Puukkoa ja antibioottia ihopaiseisiin

Yksinkertaisetkin hoidot kannattaa tutkia huolella. Paiseen avaaminen on yksi vanhimmista kirurgisista toimenpiteistä. Ihopaiseen merkkejä ovat ihon punoitus, kipu, lämpö ja turvotus. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin antibioottihoidon tarpeellisuutta kirurgisen avauksen tukihoitona, kun ihopaiseen koko oli alle 5 cm.

Hannu Paajanen

Urheilua hemofiliapotilaillekin

Moderni lääkehoito pyrkii ehkäisemään vaikeasta hyytymistekijän puutoksesta kärsivien poikien verenvuotoja jo pienestä pitäen. Onnistuneestakin hoidosta huolimatta harvalle tarttuu mukaan urheiluharrastus, vaikka liikunnan tiedetään ehkäisevän verenvuotoja paremman lihastenhallinnan ja luuston kestävyyden ansiosta.

Marko Vesanen