Käytännön kokemuksia rivaroksabaanin kumoamisesta

Uusista antikoagulanteista suoralle trombiinin estäjälle dabigatraanille on jo saatu vastavaikuttaja. Sen sijaan hyytymistekijä Xa:n estäjille sellaista saadaan vielä odottaa, sillä tälläkin palstalla aiemmin esitelty Andexanet alfa ei ole valmis arkikäyttöön. Vakavan verenvuodon sattuessa avuksi on tarjottu paremman puutteessa protrombiinikompleksin estäjiä (Suomessa Cofact, Octaplex), joiden vaikutus on laboratorioteknisesti suotuisa. Antidootista ei kylläkään voi puhua muiden lääkkeiden kuin varfariinin kohdalla.

Marko Vesanen

Uusi verikoe helpottaa päätöstä eturauhas­biopsiasta

Eturauhassyövän seulonnassa ja diagnosoinnissa tavallisimmat menetelmät, kokonais-PSA:n määritys ja eturauhasen sormitutkimus, ovat epäspesifisiä ja johtavat usein tarpeettomiin biopsioihin. 4Kscore-testi koostuu neljän prostataspesifisen kallikreiinin pitoisuuden määrityksestä verestä (kokonais-PSA, vapaa PSA, intakti PSA ja kallikreiini 2). Yhdistämällä sen tulokset potilaan ikään, sormitutkimuslöydökseen ja aikaisempaan negatiiviseen biopsiatulokseen saadaan laskennallinen algoritmi, joka antaa todennäköisyyden aggressiivisen eturauhassyövän löytymiselle, mikäli biopsiat otettaisiin. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella algoritmin ennustearvo ei kärsi, vaikka sormitutkimusta ei olisi tehty.

Ossi Lindell

Milloin likainen haava suljetaan?

Perinteisesti likainen haava jätetään mekaanisen puhdistuksen ja revision jälkeen auki muutamaksi päiväksi ja suljetaan sitten, kun haavan pohja on puhdas. Entäpä traumalaparotomian tai peritoniittileikkauksen jälkeen, kun haavan reunoille on tullut bakteerikontaminaatiota? Jotkut kirurgit ovat varovaisia ja jättävät tällaisessa tilanteessa ihohaavan auki ja sulkevat vain faskian, toiset taas sulkevat ihonkin ja luottavat mikrobilääkkeen tehoon. Sulkutekniikan vaikutusta haavainfektoihin ei ole kunnolla aiemmin tutkittu, mutta nyt aiheesta tehtiin 348 potilaan prospektiivinen tutkimus.

Hannu Paajanen

Luottamus lääkäriin auttaa luopumaan turhista seulonnoista

Syöpäseulontojen vaikutus kuolleisuuteen vähenee merkittävästi iän karttuessa. Jos potilas ja lääkäri ovat sitoutuneet seulontakäytäntöihin, tutkimusten lopettaminen voi olla vaikeaa. Suomessakin monet yli 70-vuotiaat käyvät mammografiakuvauksissa, vaikka lakisääteinen seulonta ei enää heitä koske. Rintasyövän sairastaneille on ollut tapana suositella seulontaa loppuiäksi, vaikka hyödystä ei ole tarkkaa tutkimustietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhytkin interventio auttaa särkylääkepäänsärkyyn

Lyhytkin interventio auttaa särkylääkepäänsärkyyn

Norjalaistutkimuksessa tarjottiin särkylääkepäänsärystä kärsiville lyhyttä interventiota. Yksipäiväisen päänsärkykoulutuksen saaneet yleislääkärit arvioivat tiheistä päänsäryistä kärsivien potilaiden särkylääkkeiden käyttöä erityisellä kyselyllä. Lääkärit antoivat kyselystä empaattisen palautteen yhteistyötä korostavalla tavalla ja kertoivat, mitä hyötyä särkylääkkeestä vieroituksesta olisi ja mitä vaikeuksia olisi odotettavissa. Lääkkeiden käyttö voitiin lopettaa heti tai asteittain, ja tarvittaessa käytettävistä lääkkeistä, seurannasta ja mahdollisesta lyhyestä sairauslomasta voitiin sopia yksilöllisesti.

Pertti Saloheimo

Statiinien aiheuttamat lihasoireet ovat usein noseboa

Lihasoireet ovat statiinien yleisin haittavaikutus, ja niitä ilmenee 5–10 %:lla käyttäjistä. Suuri lääkeannos, korkea ikä, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta, lihassairaudet ja D-vitamiinin puute lisäävät lihassivuvaikutuksia. Toisaalta lihasvaivat ovat muutenkin yleisiä ja syy-yhteyttä statiinihoitoon on usein vaikea osoittaa. Laaja, pääosin pohjoismainen tutkimus osoittaa, että taustalla onkin usein negatiivinen lumevaikutus eli nosebo-ilmiö.

Juhani Airaksinen

Diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Yli puolet diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastuneista paranee R-CHOP-hoidolla, joka sisältää rituksimabia ja solunsalpaajien yhdistelmän (syklofosfamidi, doksorubisiini ja vinkristiini). Kyseessä on kuitenkin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden biologinen tausta ja taudinkulku poikkeavat toisistaan. B-solun signaalireittejä ja geeniperimää tutkitaan, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten sairautta pitäisi hoitaa. Uusi tieto ja siihen perustuvat uudet hoidot olisivatkin tarpeen, näyttää siltä että perinteisillä hoidoilla ei päästä eteenpäin. Satunnaistetussa tutkimuksessa intensifioitu induktiohoito ja kantasolusiirto eivät parantaneet huonon ennusteen potilaiden elossaoloa.

Sirkku Jyrkkiö

Hepariinin laukaisemaa trombosytopeniaa ei aina tarvitse hoitaa

Kaikkien hepariinivalmisteiden käyttöön liittyy vasta-ainevälitteisen trombosytopenian (HIT) riski, jonka tunnistamista on helpotettu kliinisellä riskilaskurilla (4T). Trombosyyttitasojen merkittävä lasku vähintään viiden hoitopäivän jälkeen ilman muita syitä on usein riittävä syy epäillä sitä, mutta todennäköisyyttä lisää tukostapahtuma. Seulontakokeen helppous tänä päivänä lisää HIT-epäilyjen määrää, ja viimeistään positiivinen löydös pakottaa harkitsemaan antikoagulaatiota uudelleen.

Marko Vesanen

Varhaislapsuuden äärimmäinen laiminlyönti jättää pysyviä jälkiä

Varhaislapsuuden äärimmäinen laiminlyönti jättää pysyviä jälkiä

Pitkään jatkunut äärimmäinen laiminlyönti varhaislapsuudessa voi aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia olosuhteiden korjaantumisesta huolimatta. Näin todettiin pitkittäistutkimuksessa, jossa seurataan Romanian lastenkodeista Britanniaan adoptoitujen lasten kehitystä. Alle 6 kuukauden iässä adoptoiduilla vakavan laiminlyönnin seuraukset eivät enää näkyneet seurannassa. Yli 6 kuukauden iässä adoptoiduillakin tapahtui älyllisen kehitysviiveiden korjaantumista, mutta keskushermoston toimintaan liittyvät neuropsykiatriset erityispiirteet ja sosioemotionaaliset vaikeudet osoittautuivat pysyviksi.

Hanna Raaska

E-pillereillä lähes elinikäinen suoja muutamia syöpätyyppejä vastaan

Yhdistelmäehkäisypillerien käyttäjillä havaittiin merkitsevästi vähemmän kohdun runko-osan syöpää, munasarjasyöpää, suolistosyöpää sekä imusuonien ja hematologisia syöpiä kuin verrokeilla, jotka eivät olleet käyttäneet pillereitä (esiintyvyyssuhde 0,66–0,74). Tämä suojavaikutus kesti ainakin 30 vuotta pillerien käyttöjakson jälkeen. Rintasyöpää ja kohdunkaulan syöpää tavattiin pillerien käyttäjillä hieman enemmän, mutta viiden vuoden kuluttua käytöstä eroa ei enää todettu. Pariteetti, sosiaaliluokka ja muu sairastavuus eivät muuttaneet havaintoja, mutta tupakointiin liittyi pillerien käyttäjillä 1,34-kertainen keuhkosyövän esiintyvyyden lisäys.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030