Fluoksetiini tehoaa luulosairauteen

Yhdysvaltalainen työryhmä selvitti eri hoitomuotojen tehoa luulosairailla puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella fluoksetiini tehoaa luulosairauteen yhtä hyvin kuin masennukseen, mutta vaste tulee esille hitaammin.

Tero Taiminen

Antikoagulaatio on usein hyödyllinen myös iäkkäille eteisvärinäpotilaille

Iäkkäitä eteisvärinäpotilaita on osallistunut varsin vähän satunnaistettuihin antikoagulaatiohoitotutkimuksiin. Korkea ikä ja hauraus lisäävät verenvuotokomplikaatioiden riskiä, ja siksi hoitoa on varottu. Nyt laaja ruotsalainen rekisteritutkimus näyttää, että aivoinfarktin jälkeen aloitettu antikoagulaatiohoito on ilmeisen hyödyllistä entistä useammalle iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle.

Juhani Airaksinen

Yhdistelmäehkäisypillerit ja migreenipotilaan aivohalvausriski

Aurallista migreeniä on pidetty ehdottomana vasta-aiheena yhdistelmäehkäisypillerien käytölle. Käytäntö todettiin oikeaksi tässä tutkimuksessa.

Pertti Kirkinen

Trastutsumabin teho näkyy rintasyöpäpotilailla 11 vuoden jälkeenkin

HER2-reseptori löytyy 15–20 %:sta rintasyövistä, ja sen lukitseminen monoklonaalisella vasta-aineella trastutsumabilla parantaa syövän ennustetta. Rintasyövän hoitotutkimuksissa tarvitaan pitkä seuranta-aika, ja nyt on ensimmäisistä trastutsumabitutkimuksista jo yli 10 vuotta. Laaja monikansallinen tutkimus osoitti selvän hyödyn HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Hannu Paajanen

Astmapotilaiden ASA-siedätys on turvallista

ASA-yliherkkyys, nenäpolyypit ja astma samanaikaisesti ovat tyypillisiä piirteitä särkylääkeyliherkille potilaille. Vaikka noin 20 % astmaatikoista on särkylääkeyliherkkiä, vain 2 % saa vaikeita oireita. Miehillä tautimuotoa on enemmän, mutta naisten tauti on hankalampi. ASA-siedätyksen on esitetty tuovan lievitystä sekä nenän että alahengitysteiden oireisiin, mutta potilaiden oireilu siedätyksen aikana on hillinnyt sen käyttöä.

Heikki Ekroos

Antibiootti halvempi hoito umpilisäketulehdukseen kuin leikkaus

Poistoleikkaus on ollut standardihoito umpilisäketulehdukseen, mutta nykyään uskalletaan alkavaa tulehdusta hoitaa myös antibiootilla. Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen antibioottihoidon hyödyn selvittämiseksi. Taannoin kuudessa suomalaisessa sairaalassa satunnaistettiin yhteensä 530 umpilisäkepotilasta joko avoimeen poistoleikkaukseen tai mikrobilääkehoitoon. Vuoden seurannassa 73 % antibioottiryhmästä parani ilman leikkausta ja keskimääräinen sairausloma oli lyhyempi kuin leikkausryhmässä (7 vs. 19 vrk).

Hannu Paajanen

Autologinen kantasolusiirto pitää vielä pintansa myelooman hoidossa

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä omien kantasolujen tuella annettu suuriannoksinen solunsalpaajahoitokaan (autologinen kantasolusiirto) ole sellainen. Kantasolusiirto on kuitenkin mahdollistanut lääkehoidossa parhaimmillaan usean vuoden tauon, ja tämä on tuonut laatua elämään ja säästöjä klinikkaan. Nykyiset tutkimukset painostavat tehokkaampiin ensilinjan hoitoihin sekä jatkuvaan ylläpitohoitoon kantasolusiirron jälkeen.

Marko Vesanen

Keuhkosyöpäpotilaan profylaktinen aivojen sädehoito on syytä kyseenalaistaa

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville potilaille on ollut tapana antaa profylaktinen aivojen sädehoito ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson jälkeen, jos hoitovaste on ollut hyvä. Aiemmassa satunnaistetussa tutkimuksessa (EORTC) aivojen sädehoito pidensi potilaiden elinikää, mutta siinä ei tehty kaikille tutkittaville aivojen magneettikuvausta ennen hoidon antamista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkittavilta oli suljettu pois aivometastaasit magneettikuvauksella ennen satunnaistamista eikä elinaikahyötyä saatu.

Sirkku Jyrkkiö

Näyttöön perustuvaa tietoa kirurgisista haavatulehduksista

Suomessa tehdään vuosittain noin 400 000 leikkausta ja lisäksi lukematon määrä polikliinisiä pientoimenpiteitä. Eri leikkauksissa haava-infektioiden esiintyvyys on 2–10 %, ja puolet infektioista voitaisiin estää käyttämällä oikea-oppisia tekniikoita. Tulehtuneen haavan hoidosta on monta näkemystä ja hoitovalmisteita on lukemattomia.

Hannu Paajanen

Imetys suojaa kohdun runko-osan syövältä

Rintaruokinnan moniin plussapuoliin voidaan nyt liittää suoja kohdun runko-osan syöpää vastaan. Asia vahvistui lähes 9 000 endometriumsyöpäpotilaan ja 17 000 terveen verrokin imetyshistoriaa verrattaessa.

Pertti Kirkinen

Statiineista ei yleensä ole hyötyä terveille vanhuksille

Statiinien hyödyistä ja haitoista vanhusten valtimotautien primaaripreventiossa on varsin vähän tietoa. Aikaisempien satunnaistettujen tutkimusten alaryhmäanalyysien mukaan statiinihoito pienentää hivenen sydäntapahtumien vaaraa myös yli 75-vuotiailla, mutta ei vaikuta heidän kuolleisuuteensa. Uuden tutkimusanalyysin mukaan statiinihoito ei tässä kohderyhmässä ole yleensä hyödyllinen.

Juhani Airaksinen

Kaulavaltimoahtauma huonontaa eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ennustetta

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ja TIA:n ennuste on huonompi, jos hänellä on myös kaulavaltimoahtauma. Kaulavaltimoahtauma kaksinkertaistaa aivoinfarktin uusiutumisriskin ja yli kolminkertaistaa riskin kuolla kuukauden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä verrattuna potilaisiin, joilla ei ole ahtautuneita kaulavaltimoita eteisvärinän lisäksi.

Pertti Saloheimo

Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia

Riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lupaava lääke tardiiviin dyskinesiaan

Tardiivi dyskinesia on monimuotoinen, useimmiten suun ja kasvojen alueelta alkava liikehäiriö, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat psykoosilääkkeet. Sen syntymekanismia ei tunneta, mutta pitkäkestoisella D₂-reseptorien salpauksen aiheuttamalla reseptorien herkistymisellä ja määrän lisääntymisellä lienee osuutta. Häiriön aiheuttamat luikertelevat ja oudolta näyttävät pakkoliikkeet aiheuttavat erityisesti skitsofreniaa sairastaville potilaille merkittävää sosiaalista haittaa. Häiriö jää yli 80 %:lla potilaista pysyväksi, vaikka sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö lopetettaisiin, eikä siihen ole ollut tehokasta hoitoa.

Tero Taiminen

Liittyykö sappikiviin syöpää?

Kaikkia vatsaontelon syöpiä löytyi sappikivitautia sairastaneilta jonkin verran enemmän kuin ilman sappikiviä.

Hannu Paajanen

Tulehduskipulääkkeet ja antitromboottinen lääkitys mahahaavan jälkeen

Nykyään yhä useammalla vanhuspotilaalla on antitromboottinen lääkitys ja tarve tulehduskipulääkkeen käyttöön esimerkiksi trauman tai nivelkulumien takia. Suomessa on silloin suositeltu ensisijaisesti parasetamolia tai tramadolia, koska tulehduskipulääkkeiden (NSAID) pelätään aiheuttamia maha-suolikanavan vuotoja.

Hannu Paajanen

Diabeetikoiden sepel­valtimotauti­tapahtumat vähenemässä

Uudet hoitomuodot ovat parantaneet sydänsairauksien ennustetta merkittävästi parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruotsalaisen rekisterin mukaan näiden sairauksien ehkäisyn ja hoidon parantuminen näkyy myös diabeetikoiden sydäntapahtumien merkittävänä vähentymisenä.

Juhani Airaksinen

Epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on vähentynyt

Itävaltalaistutkimuksen mukaan epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on puolittunut sitten 1980-luvun eikä enää merkitsevästi eroa muun väestön kuolleisuudesta.

Pertti Saloheimo

Kuinka tärkeää on sädehoito Hodgkinin lymfoomassa?

Hodgkinin lymfooman varhaisen vaiheen hoitotulokset ovat erinomaiset: jopa yli 90 % potilaista paranee solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Valitettavasti hoidon jälkihaitat, kuten sekundaarimaligniteetit ja sydän- ja verisuonisairaudet, heikentävät pitkäaikaisselviytymistä. Vaikka kuolleisuus Hodgkinin lymfoomaan yli kymmenen vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on harvinaista, potilailla on ylimääräistä kuolleisuutta muihin syihin verrattuna samanikäisen väestön kuolleisuuteen. Kokonaisselviytymisen parantamiseksi onkin haaveiltu siitä, että sädehoidon antamista voitaisiin vähentää. Satunnaistetussa PET-tutkimuksen tuloksen mukaan ohjatussa hoitoalgoritmissa ei kuitenkaan voitu osoittaa, että sädehoidosta voitaisiin luopua kovin turvallisesti.

Sirkku Jyrkkiö

Uniapnean ja korkean verenpaineen yhteys – vain miehillä

Uniapneapotilailla on tunnetusti reippaat verenpaineet ja niiden hoitaminen on hankalaa. Kohtalaisesti kohonnut verenpaine (yli 160 mmHg / yli 100 mmHg) vaatii useimmiten ainakin kaksi verenpainelääkettä. Espanjalaiset tutkijat selvittivät, miten verenpaine ja uniapnea ovat yhteydessä toisiinsa.

Heikki Ekroos